Onko ihan epärealistista edes ajatella että olisin edes joskus ykkönen ja tärkein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluat olla tärkeä noin käyttäytyvälle miehelle? Hän vaikuttaa törkeältä.

Ei vaikuta. Ap vaikuttaa tasapainottamalta.

Onko törkeää jos lukee lehteä? Tai käy töissä

Ei tietenkään ole.

On, jos vaimo kiinnostaa vain seksin aikana. Kyse on parisuhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Takana pitkä avioliitto.

Tuntuu että olen itsestäänselvyys. Mun edelleni menee aina kaikki muut, mikä milläkin hetkellä; työ, lapset(aikuisia jo), kaverit, vieraat tai vaikkapa sanomalehti/ammattilehti. Sängyssä olen tärkeä siinä lämmittelyhetkellä, loppu onkin sisäänpäinkääntynyttä jyystämistä.

Periaatteessa elämässä asiat on kunnossa mutta välillä mietin avioeroa.

Ps, en ole lihva enkä edes ruma.

Ainoastaan itsellesi olet ykkönen, sillä kellekkään muulle et tule koskaan olemaan. Hirveän itsekästä moinen muuten, haluta muut plvomaan itseään. Oksettavaa.

Taas oikea sisälukutaidon kukkanen.

Etsi avauksesta sana EDES JOSKUS!

Vierailija kirjoitti:

Läheisriippuvuus on yksilön elämää vaikeuttava henkinen häiriötila. Siitä tulisi kyetä kasvamaan irti.

Se, että on parisuhteessa toiselle ihmiselle tärkein asia, ei toki suinkaan ole läheisriippuvuutta. Miksi naiset muuten löytäisivät paremman ja huimioivamman kumppanin muualta. Kyllä se on toisen osapuolen narsismia ja itsestäänselvyytenä pitämistä.

Ei pidä mennä parisuhteeseen jos ei ole tunne-elämältään sitoutuva - vaan itsekäs narsisti.

Anopin hautajaisissa appiukko laski kukkavihkon rakkaalle vaimolle. Mahtoiko hän ikinä eläissään osoittaa sitä rakkautta mitenkään. Menetys huomataan vasta aivan liian myöhään.

Itse en halua samanlaista.

Vierailija kirjoitti:

Anopin hautajaisissa appiukko laski kukkavihkon rakkaalle vaimolle. Mahtoiko hän ikinä eläissään osoittaa sitä rakkautta mitenkään. Menetys huomataan vasta aivan liian myöhään.

Itse en halua samanlaista.

Tuskin huomasi siinäkään tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anopin hautajaisissa appiukko laski kukkavihkon rakkaalle vaimolle. Mahtoiko hän ikinä eläissään osoittaa sitä rakkautta mitenkään. Menetys huomataan vasta aivan liian myöhään.

Itse en halua samanlaista.

Tuskin huomasi siinäkään tilanteessa.

Minä tiedän miehiä, joille ”rakastetun” sairaus ja kuolema ei merkkaa mitään. Meininki on tasoa ”aikansa kutakin - siinähän me yhdessä eleltiin”. Tunne-elämä pyöreä nolla. ”Perhe-elämä” on jokin erillinen kokonaisuus johon ei tunteita tarvita. Kylmäävää. Kammottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää olla tärkeä itsellesi ja pitää itse huolta itsestäsi. Kenellekään muulle et vaan voi sitä olla, koska niiden pitää pitää huolta itsestään.

Häh? Tietenkin parisuhteessa toisen pitää osoittaa, että toinen on tärkeämpi kuin joku ammattilehti, tai se, että itse laukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen miehen pitäisi sitten olla? Mitä itse teet asioita muuttaaksesi muuta kuin valitat täällä? Oletko esimerkiksi ottanut sängyssä ohjat ja ollut se, joka määrää, et se, joka vain makaa? Tai yhtään muuallakaan? Itseäsi voit muuttaa helposti halutessasi, toista et. Mies kyllä muuttuu, jos huomaa, että muutos on mukava.

Miten se mutttaa asetelman, että on toiselle tärkeä? Sähän neuvot juuri päinvastoin. Se mieshän se vain tuossa sen saa kokea, ei ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluat olla tärkeä noin käyttäytyvälle miehelle? Hän vaikuttaa törkeältä.

Ei vaikuta. Ap vaikuttaa tasapainottamalta.

Onko törkeää jos lukee lehteä? Tai käy töissä

Otatko sinä kahdenkeskiselle hotelliyölle mukaan ammattilehden?

Missä näin on kerrottu?

Voisin ottaakin.

T. Vanha vaimo

No ihan vaikkapa tuossa avauksessa.

Sisälukutaitoinen virkaiältään vanha vaimo

Sanottiinko avauksessa että mies ottaa hotellimatkalle ammattilehden mukaan?

Menkää pariterapiaan tai leirille.

Nalkutus ei auta. Jollain tavalla miehen silmät auki tai ainakin puhumaan mikäli on suhteessa vain tavan vuoksi.

Jos nyt kuitenkaan ET tee niin, että käyt vähän vieraissa ja katsot tuleeko mustasukkaiseksi. 

Nimimerkillä Eräs "ystävä" päätti vähän kouluttaa miestään aloittamalla asteittain syvenevän flirttailun työkaverinsa (mieheni) kanssa. Ei muuten ole asia, joka unohtuu seuraavaankaan viiteen vuoteen, keneltäkään meistä, lapset mukaanlukien. Perusluottamus nollassa. Hyvä, että hän kuitenkin sai vähän sähköä suhteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkaan ET tee niin, että käyt vähän vieraissa ja katsot tuleeko mustasukkaiseksi. 

Nimimerkillä Eräs "ystävä" päätti vähän kouluttaa miestään aloittamalla asteittain syvenevän flirttailun työkaverinsa (mieheni) kanssa. Ei muuten ole asia, joka unohtuu seuraavaankaan viiteen vuoteen, keneltäkään meistä, lapset mukaanlukien. Perusluottamus nollassa. Hyvä, että hän kuitenkin sai vähän sähköä suhteeseensa.

Ei jeesus miten itsekeskeinen akka.

Itsekeskeinen ja moraaliton.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkaan ET tee niin, että käyt vähän vieraissa ja katsot tuleeko mustasukkaiseksi. 

Nimimerkillä Eräs "ystävä" päätti vähän kouluttaa miestään aloittamalla asteittain syvenevän flirttailun työkaverinsa (mieheni) kanssa. Ei muuten ole asia, joka unohtuu seuraavaankaan viiteen vuoteen, keneltäkään meistä, lapset mukaanlukien. Perusluottamus nollassa. Hyvä, että hän kuitenkin sai vähän sähköä suhteeseensa.

Kuuluu vähän samaan menetelmään kuin aiemmin ehdotetut katoamistemput ja salaperäiset menot.

Ei todellakaan kuulu mun tapoihini vaikka olen huomannut että vientiä olisi.

Tämä avioliitto joko korjaantuu tai loppuu mutta ei siihen kolmansia osapuolia tarvita.

Ap

Niinno, kannattaa varmaan miettiä miksi asiat ovat noin.. ja jos syy löytyy, miettiä voiko sen korjata.

Moni liitto muuttuu tuollaiseksi ajan kanssa, eikä siihen oikein auta kuin puhuminen, tunteista ja tarpeista kertominen, toisen herkkä kuuntelu ja sen mukaan sitten toimiminen.

Kaikki ei ole pelastettavissa, mutta toista kohtaan pitää osata olla avoin eikä olettaa.

Jokaisella on luonnostaan tarve olla ainutlaatuinen ja tärkeä kumppanilleen, olla kokonaisuutena ykkönen vaikka toki elämäntilanteet voivat heitellä ja välillä joutuu laittamaan esim lasten tarpeita edelle. Plus normaalit työt yms.

Jos näin ei ole, kannattaa miettiä onko parisuhde enää siinä olemisen arvoinen. Pariterapian tai muun avoimen keskustelun kautta, jos halua kummallakin on tilannetta korjata.

Kannatan kyllä keskustelua asiasta. Jos mikään ei muutu joko eroat tai alat elellä yhtä välinpitämättönä kuin mies huomioimatta häntä mitenkään. Olet tehnyt itsestäsi itsestäänselvyyden, joka mukautuu kaikkeen .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kuitenkaan ET tee niin, että käyt vähän vieraissa ja katsot tuleeko mustasukkaiseksi. 

Nimimerkillä Eräs "ystävä" päätti vähän kouluttaa miestään aloittamalla asteittain syvenevän flirttailun työkaverinsa (mieheni) kanssa. Ei muuten ole asia, joka unohtuu seuraavaankaan viiteen vuoteen, keneltäkään meistä, lapset mukaanlukien. Perusluottamus nollassa. Hyvä, että hän kuitenkin sai vähän sähköä suhteeseensa.

Kuuluu vähän samaan menetelmään kuin aiemmin ehdotetut katoamistemput ja salaperäiset menot.

Ei todellakaan kuulu mun tapoihini vaikka olen huomannut että vientiä olisi.

Tämä avioliitto joko korjaantuu tai loppuu mutta ei siihen kolmansia osapuolia tarvita.

Ap

Kysyin mieheltäni panostaisiko hän parisuhteeseen enemmän jos alkaisin tehdä katoamistemppuja ja tulisin kotiin salaperäisesti myhäillen. Vastaus oli tasan mitä epäilinkin eli voisi parisuhde loppua kokonaan. Muistutin vielä että hänhän on mies ja näinollen saalistaja =) (taivas mitä paskaa)

ap