Kumpi oikeassa, minä joka en enää siedä ryyppäämistä kotonamme, vai mies joka kokee oikeudekseen ryypätä kotona.
Lapsia on ja miehen käytös humalassa vähintäänkin ala-arvoista.
Mies sitä mieltä että saa rentoutua kotona viikonloppuisin niinkuin huvittaa, eli juuomalla ja pelaamalla.
Minä sitä mieltä, että alkoholia meidän kotona enää nähä.
Kumman on väistyttävä? Minä lasten kanssa vai mies ryyppäämään muualle?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies päättää sen mitä haluaa.
Siihen ei todellakaan tarvita naisen mielipiteitä.
Ja nainen päättää sen mitä haluaa. Jos se on ero, niin sille ei mies voi mitään.
Mitä parempaa miehelle voisi käydäkään, kuin päästä eroon kalliiksi tulevasta hullusta lehmästä.
Eikö totta, parempi korjata virhe jossain vaiheessa. Kumpikin on eron jälkeen onnellisempi mitä parisuhteessa ja lapsetkin voivat paremmin. Kukaan ei naputa miehen juomisesta mikäli hän pysyy naisista erossa.
Voihan mies ottaa aina irtopainoksia ja nauttia niistä juuri niin kauan kuin itse haluaa.
Ja ottaa uuden kun kyllästyy.
Lopputulos: mies huomaa että elämä on ihanaa ilman vakituista hiehoa kotona.And happy end.
Miksi miehet eivät sitten tee niin? Tälläkin palstalla on joka saakelin päivä vähintään kaksi ulinaketjua kuinka ei saa naisia yhyyyyyyyy!
Vierailija kirjoitti:
Minun isäni on ryypännyt koko lapsuuteni ja nuoruuteni. Olen saanut sietää solvausta, ahdistelua, äitini haukkumista, uhkailua, ja muuta vastavaa häneltä. En nyt lähde avaamaan syitä siihen miksei tilanteelle voitu tehdä mitään, mutta ihan vinkkinä näistä ongelmista kärsiville vanhemmille, että lapsia kannattaa suojella kaikin keinoin. Lapsi ei ansaitse kärsiä ja tuntea pahaa oloa vanhempansa viinan kittaamisesta. Toimi nyt kun tilanne on vielä hoidettavissa. Jos on ystäviä ja sukulaisia niin pyydä heiltä apua.
Kiitos tsempistäsi ja olen nyt avannut nämä kulissit kaikille läheisilleni, jotka ovat miehen toilailuja nähneet, olen kertonut kaiken. Samoin lasten kanssa puhuttiin avoimesti viikonloppuna iskän mokailuista. Ihan sillä, että en halua kokea tätä enää yksin tai häpeillä. En suostu olemaan se "veemäinen ämmä", eikä mun lapset tule kuulemaan yhtään pahaa sanaa känniseltä isältään enää
-ap.
Kumpikin saa periaatteessa tehdä kotonaan mitä haluaa, koska se on yhteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies päättää sen mitä haluaa.
Siihen ei todellakaan tarvita naisen mielipiteitä.
Ja nainen päättää sen mitä haluaa. Jos se on ero, niin sille ei mies voi mitään.
Mitä parempaa miehelle voisi käydäkään, kuin päästä eroon kalliiksi tulevasta hullusta lehmästä.
Eikö totta, parempi korjata virhe jossain vaiheessa. Kumpikin on eron jälkeen onnellisempi mitä parisuhteessa ja lapsetkin voivat paremmin. Kukaan ei naputa miehen juomisesta mikäli hän pysyy naisista erossa.
Voihan mies ottaa aina irtopainoksia ja nauttia niistä juuri niin kauan kuin itse haluaa.
Ja ottaa uuden kun kyllästyy.
Lopputulos: mies huomaa että elämä on ihanaa ilman vakituista hiehoa kotona.And happy end.
Miksi miehet eivät sitten tee niin? Tälläkin palstalla on joka saakelin päivä vähintään kaksi ulinaketjua kuinka ei saa naisia yhyyyyyyyy!
Nyt puhumme eri asioista, sinä puhut nynnyistä, jotka eivät ole miehiä ja minä taas puhuin MIEHISTÄ. Ymmärrätkö eron?
Vierailija kirjoitti:
Eikö mies voisi kotona ottaa muutaman ja jos haluaa enemmän niin lähtee kuppilaan? Tulee sieltä kännissä kotiin niin myöhään että lapset on jo nukkumassa niin eivät näe iskän kuntoa. Win win.
Paitsi että ap:n kuvaama riidanhaluinen känniöykkäri luultavasti saisi porttarin jokaiseen lähikapakkaan aika nopeasti. Eihän se alkoholinkäyttö pahinta olekaan, vaan katsoa rakkaan ihmisen muuttumista joksikin tuntemattomaksi.
Ehkä teidän olisi parasta muuttaa eri osoitteisiin, jos hän ei suostu hakemaan apua.
Vierailija kirjoitti:
Kumpikin saa periaatteessa tehdä kotonaan mitä haluaa, koska se on yhteinen.
Teoillaan ei saa muita vahingoittaa.
Muistan että itse kärsin lapsena isän juomisesta (siis en puhu nyt parista saunakaljasta vaan vähän raisummasta meiningistä), vaikka sitä tapahtuikin "vain" lomilla ja viikonloppuisin eikä väkivalta tmv. kuulunut kuvioon. En tosin koskaan sanonut siitä mitään koska jotenkin vaistosin ettei se homma olisi puhumalla loppunut, itkin vain joskus itsekseni kun kukaan ei ollut näkemässä.
Vieläkin ahdistun kun näen tyypin kännissä, vaikka periaatteessa tiedänkin ettei sellaiselle olisi syytä. Äiti taas käytti alkoa lähinnä ruoka- tai saunajuomana lapsuuteni aikana eikä hänen humalatilansa aiheuta nykyään mitään ongelmaa/ikäviä tunteita.
Vanhemman humala/kaatuilu/örvellys/ihan vaan erilainen luonne ja sammallus voi siis vaikuttaa lapsiin vaikka mitään "ärhäkkyyttä" ei olisikaan, teidän skenaariossahan sekin tosin kuuluu kuvioon. Jos asuisitte kahdestaan eikä lapsia olisi niin silloin sanoisin että kumpikin on oikeassa, mutta tuossa kohtaa oon kyllä sitä mieltä että miehesi on täysi idiootti.
Sä oot ne lapset tehnyt, ja olet vastuussa niiden hyvinvoinnista. Tutkimustuloksia löytyy vaikka kuinka paljon siitä, että lapset kärsivät loppuikänsä jos joutuvat elämään alkoholistivanhemman kanssa. Etkö usko vai etkö välitä? Sinun suru on tärkeämpää kuin lastesi loppuelämä? Voithan sä ottaa sen juopon takaisin kunhan lapsesi on muuttaneet pois.