Lukioon vai avoimeen yliopistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimeen ehdottomasti. Lukio-opinnoista ei tuossa vaiheessa enää hyödy yhtään samalla tapaa.

Paitsi kielissä jos ei ole muuten kielipäätä. Riippuen alasta oikkarissa on paljon englanninkielisiä kursseja.

Pelkästään kielten vuoksi ei tarvitse mennä lukioon. Lukion oppimäärän pystyy opiskelemaan ihan missä tahansa kesäyliopistossa, kansalaisopistossa tai avoimessa korkeakoulussa. 

Paitsi silloin kun AP esittää ehdoksi lukion TAI avoimen.

Ap ei aseta minkäänlaisia ehtoja vaan pohtii, mikä olisi hänen pojalleen sopiva vaihtoehto. Minä esitin oman mielipiteeni ja kerroin sellaisen näkökulman, jota ap tai hänen poikansa ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi.

Jos siis poika valitsee avoimen yliopiston, hän voi suorittaa kielikurssit jollakin mainitsemallani tavalla tai vaikka nettilukiossa, kuten joku täällä ehdotti. Yksittäisten lukiokurssien takia ei nykyään tarvitse enää käydä koko lukiota. 

Tietysti jos poika valitsee lukion, se on minulle ok. Poika vaan vaikuttaa sen verran kunnianhimoiselta, ettei välttämättä halua tuhlata aikaansa sellaiseen opiskeluun, joka ei edistä hänen lakiopintojensa suorittamista. 

Vierailija kirjoitti:

Hieno homma, ap, jos poikasi on päässyt oikiksen pääsykokeissa ensimmäiselle varasijalle. Voit vanhempana olla ylpeä lapsesi älykkyydestä ja kunnianhimosta. Suosittelen ehdottomasti avoimen yliopiston kursseja. Hän pääsee sitten aikanaan hakemaan päiväyliopiston puolelle ja avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit hyväksiluetaan tutkinnassa. Ts. hänen ei tarvitse suorittaa niitä enää päiväyliopistossa. Päivälukiota ei kannata suorittaa pelkästään yksittäisten kurssien vuoksi. Esim. kielet, äidinkielen ja matematiikan voi suorittaa muillakin keinoilla.

Sitäpaitsi lukion käytyään hän tipahtaa automaattisesti ylioppilas-kategoriaan, jossa on suurempi tungos. Yliopistoon pyrkijöillä on ainakin aikaisemmin ollut erilaiset kiintiöt sen mukaan, mikä on pyrkijän taustakoulutus. Nykyistä tilannetta en tiedä tarkkaan. 

Mitenkään helpommin poikasi ei pääse yliopistoon, vaikka menisikin ammattikoulun päästötodistuksella ja avoimen yliopiston kurssimerkinnöillä opiskelemaan. Hänellähän on jo yksi tutkinto taskussaan ja yliopistotutkinto hyvällä mallilla, näillä on isompi markkina-arvo kuin pelkällä yo-todistuksella. 

Tsemppiä yritykseen. 

Terveisin 14, jolla on sekä yliopistotutkinto että avoimen yliopiston arvosanoja aineopinnoista.

Tässä paljon hyvää, mutta sen oikaisen, että viime vuosina kaikkein eniten korkeakoulut / yliopistot ovat suosineet valinnoissaan hyvät ylioppilastutkinnon arvosanat kirjoittaneita ja jotka tämän lisäksi ovat pärjänneet mahd. hyvin pääsykokeissa. Käytännössä tämä on tarkoittanut (Suomessa) sitä, että onollut kaksi kiintiötä, jota kautta ylioppilaaski kirjoittaneet ovat voineet saada paikkansa korkeakoulusta / yliopistosta.

(A) Ns. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden kiintiö, jossa on valittu ne hakijoista, jotka ovat saaneet parhaat pisteet kun on laskettu yhteen sekä ylioppilastutkinnon arvosanoista että pääsykokeista saadut pisteet yhteen. 

(B) Ns. pääsykoe kiintiö, jota kautta paikan ovat saanet ne hakijoista jotka ovat pärjänneet pääsykokeissa kaikkein parhaiten ja tämän lisäksi ovat omanneet yleisen korkeakoulu/yliopisto-opiskelu kelpoisuuden e. ovat suorittaneet joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulussa vähintään perusasteen ammattikoulututkinnon.

Hakijan ei ole itse tarvinnut osoittaa hakuvaiheessa, että kummassa kiintiöistä haluaisi tulla valituksi, Vaan  käytännössä valintakokeen järjestänyt taho on siirtänyt ne ylioppilaat pääsykoekiintiölaisten joukkoon, jotka eivät ole saaneet paikkaansa ylioppilaskiintiön kautta ja tarkistaneet olisiko heillä pelkästä pääsykokeista kertynyt niin paljon pisteitä, että voisivat tulla valituksi. Monelle ainakin kaikkein suosituimmille aloille on paikka auennut näin monelle ylioppilaaksi kirjoittaneelle.

Koska pääsykokeella on ollut näin merkittävä rooli valinnoissa viime vuosina on toisaalta herännyt kysymys, että mikä merkitys tai arvo oikeastaan on tai on ollut keskinkertaisesti tai jopa alle keksikertaisesti suoritetulla ylioppilastutkintotodistuksella. Toisaalta on kyselty, että enstä sitten he, jotka ovat kirjoittaneet erittäin hyvin ja paremminkin, niin miksi heidän vielä erikseen tulee pakertaa pääsykoekirjojen parissa ja kilvoitella paikasta nippa-nappa ylioppilaiksi päässeiden ja aammattkoulusta valmistuneiden kanssa. Toki joillekin kärjistäen perinteisille "poikien aloilille" e. lähinnä joillekin tekniikan ja luonnontieteiden aloille on saattanut irrota opiskelupaikka, jos on kirjoittanut erinomaisesti esimerkiksi pitkän matikan. 

Viime aikoina on kaavailtu, että pääsykokeiden kautta valittaisiin viime vuosien valintoihin verrattuna huomattavsti pienempi joukko ketään, vaan pääpaino korkeakoulu ja yliopisto-opisklupaikkoja jaettaesa olisi ylioppilaskirjoitusten arvosanoilla. Saa nähdä, miten paikat jakautuvat sitte ja montako laudaturia täytyy olla kirjoittettuna, että paikka aukeaa mistäkin. Ja miten paljon tämä luo paineita jo nykyistä paljon varhemmassa vaiheessa oleville 15-16 vuotiaille nuorille. Pitääkö 7-9 luokkalaisen jo valmistautua kisaamaan paikasta, että pääsisi johonkin toisella puolella olevaan erityislukioon tai ammattikouluun, jotta voisi olla ainakin heiman varmempi, että saattaisi joskus kauempana tulevaisuudessa jatkaa opintojaan, jossain joka tuon ikäisenä näyttäytyy sinä unelmien paikkana. - Toivottavsti omana unelmana, eikä vanhempien unelmana, tai painostamana paikkana..     

Vierailija kirjoitti:

Miksei voisi kirjoittaa ylioppilaaksikin. Koko lukiotahan ei tarvitse käydä, kun tutkinto jo on. Vain kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit.

Siksi koska siihen kuluu aikaa.

Jos voi hypätä ei-välttämättömän välivaiheen yli ja jatkaa opiskelua suoraan yliopistossa niin tottakai se kannattaa tehdä. Silloin valmistuu nopeammin ja pääsee nopeammin työelämään. Kaksi vuotta koulun penkillä on kaksi vuotta pois työelämästä ja maksaa näin ollen kahden vuoden palkan verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei voisi kirjoittaa ylioppilaaksikin. Koko lukiotahan ei tarvitse käydä, kun tutkinto jo on. Vain kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit.

Siksi koska siihen kuluu aikaa.

Jos voi hypätä ei-välttämättömän välivaiheen yli ja jatkaa opiskelua suoraan yliopistossa niin tottakai se kannattaa tehdä. Silloin valmistuu nopeammin ja pääsee nopeammin työelämään. Kaksi vuotta koulun penkillä on kaksi vuotta pois työelämästä ja maksaa näin ollen kahden vuoden palkan verran.

Niin, jos voi jatkaa suoraan... Ei se tutkinto-opiskelijan paikka avoimen yliopiston kautta ole kovinkaan helppoa saavuttaa. Ja, kuten joku täällä jo ehti todeta kannattaa selvittää, että kuinka paljon käytännössä vaatisi töitä, että kirjoittaisi myös ylioppilaaksi. - Ap:n pojalla on kyllä ilm. enempikin rutiinia päässä ja on osoittanut, että hänellä riittää kyllä kykyä suoriutua hyvinkin pääsykokeista ja saada paikka sitä kautta. Mutta toisaalta täällä on myös "jo" muistutettu siitäkin, että kuinka tulevaiuudessa mahd. nykyistä paljon useampi paikka jaetaan pelkkien yo-arvosanojen pohjalta, jolloin ainakin kaikkien suosituimmille aloille voi olla nykyistä vielä vaikeampi päästä, ellei kuulu heihin jolla on erinomaiset yo-arvosanat... Toki varmasti tulevaiuudessakin osa porukkaa valitaa myös pääsykokeilla, mutta tuo joukko tullee kutistumaan merkittävästi. Sen sijaan on mielenkiintoista nähdä miten avoimen yo:n kehitys jatkuu. - Koska korkeakoulut ja yliopistot ovat aiempaa enemmän mm. vastuussa omasta rahoituksen hankinnastaan, niin voi olla, että tutkinnon suorittamisoikeuksia (/ oikeutta opiskella ja saavuttaa tutkinto) saa jo edellä mainittujen reittien lisäksi ostaa markkinahintaan. Paljonko sinä maksaisit oikeudesta suorittaa maisterin tutkinto? - - - Nykyiset kokrkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeleviata kaikki eivät tajua, miten onnekaassa asemassa ovat voidessaan näin kehittää ja parantaa omaa asemaansa....