Lue keskustelun säännöt.
Tekeekö yliopistoilla enää mitään?
Kommentit (66)
No yliopistoissa nyt puuhastellaan kaikkea turhaa baskaa, joka ei hyödytä muuta kuin tutkijaa itseään apurahan muodossa. Tutkimus tungetaan lopulta mappi ööhön ja sinne jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiihtyneenä tulee lyöntivirheitä...
Kuulemma vuodesta 1975 lähtien ÄO on laskenut merkittävässä määrin. Siis tuolloin syntyneistä. Ja sen Huomaa!
;)
amis kirjoitti:
No yliopistoissa nyt puuhastellaan kaikkea turhaa baskaa, joka ei hyödytä muuta kuin tutkijaa itseään apurahan muodossa. Tutkimus tungetaan lopulta mappi ööhön ja sinne jää.
Niin, esimerkiksi tietotekniikkaa ja älylännyköitä ei olisi ilman yliopistoja.
Btw: amis myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ei yliopisto ole mikään paikka, jossa kaikkien, ei edes kaikkein välkyimpien olisi, jotenkin pakko ja velvoittavaa opiskella. Mutta jos oikeasti haluaa oppia ja saada oppimista varten mm. tukea ja ohjausta ja vertaisarviointia niin yliopisto on yksi parhaista vaihtoehdoista. - Kyllä luku ja kirjoitus taitoinen henkilö voi myös monet samat tai samankaltaiset asiat omaksua myös enempi ja vähempi onnistuneesti itsenäisestikin. Olin kyllä turvallisemmin mielin, joitain aikoja sitten lääkärin vastaanotolla, kun tiesin, että nuori kandi oli asiaansa opiskellut, jonkun toisen opastuksella ainakin hieman, eikä hän ollut aivan 100% itse oppinut. - Mutta näin sanoessani joku voi tietysti vapaasti syyttää minua "koulu tai koulutus -uskovaiseksi."
Riskit ja mahdollisuudet siihen, että ymmärtää ja hahmottaa jonkin asian väärin itsekseen asioita harjottaessa on "hieman" merkittävämpi kuin silloin, jos ei ole ollut mahd. mm, jo mainittuun vertaisarviointiin ja mahd. kohdata ja toimia samasta tai samoista asioista kiinnostuneiden ihmisen ja toimijoiden kanssa.
Yliiopistoilla on myös (lähtökohtaisesti) usein paremmat resurssit, kuin jollain ykittäisellä "propellipäällä." Mutta toki jos ja kun on itsenäinen taiteilija, korjaan "tieteiden harjoittaja" niin eipä tarvitse kilvoitella resurssien ja voimavarojen jakamisesta ja kohdentamisesta kuin itsekseen.
Niin tämä on varmaan totta jossain huippuyliopistossa jossa on huikeat resurssit. Itse en kyllä opinnoissani saanut paljoakaan palautetta tai tutorointia, se oli enemmänkin kirjatenttiä ja luentotenttiä, toki arvosanan sain mutta eihän se mitään opetusta ollut tuossa sinun tarkoittamassasi mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kyllä huomaa että yliopistojen alasajo on alkanut yliopistouudistuksen myötä. Kohta yliopistot ovat vain jonkin firman tuotekehitysosastoja. Toisaalta Holmström hyvin kuvaa miten vapaus tieteentekemisessä ei aina ole hyvästä. Se tarkoittaa käytännössä esim, väitöskirjatyöntekijän täydellistä heitteillejättöä ohjaajan taholta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ei yliopisto ole mikään paikka, jossa kaikkien, ei edes kaikkein välkyimpien olisi, jotenkin pakko ja velvoittavaa opiskella. Mutta jos oikeasti haluaa oppia ja saada oppimista varten mm. tukea ja ohjausta ja vertaisarviointia niin yliopisto on yksi parhaista vaihtoehdoista. - Kyllä luku ja kirjoitus taitoinen henkilö voi myös monet samat tai samankaltaiset asiat omaksua myös enempi ja vähempi onnistuneesti itsenäisestikin. Olin kyllä turvallisemmin mielin, joitain aikoja sitten lääkärin vastaanotolla, kun tiesin, että nuori kandi oli asiaansa opiskellut, jonkun toisen opastuksella ainakin hieman, eikä hän ollut aivan 100% itse oppinut. - Mutta näin sanoessani joku voi tietysti vapaasti syyttää minua "koulu tai koulutus -uskovaiseksi."
Riskit ja mahdollisuudet siihen, että ymmärtää ja hahmottaa jonkin asian väärin itsekseen asioita harjottaessa on "hieman" merkittävämpi kuin silloin, jos ei ole ollut mahd. mm, jo mainittuun vertaisarviointiin ja mahd. kohdata ja toimia samasta tai samoista asioista kiinnostuneiden ihmisen ja toimijoiden kanssa.
Yliiopistoilla on myös (lähtökohtaisesti) usein paremmat resurssit, kuin jollain ykittäisellä "propellipäällä." Mutta toki jos ja kun on itsenäinen taiteilija, korjaan "tieteiden harjoittaja" niin eipä tarvitse kilvoitella resurssien ja voimavarojen jakamisesta ja kohdentamisesta kuin itsekseen.
Niin tämä on varmaan totta jossain huippuyliopistossa jossa on huikeat resurssit. Itse en kyllä opinnoissani saanut paljoakaan palautetta tai tutorointia, se oli enemmänkin kirjatenttiä ja luentotenttiä, toki arvosanan sain mutta eihän se mitään opetusta ollut tuossa sinun tarkoittamassasi mielessä.
Itse olen kokenut saaneeni paljonkin ohjaamista ja tukea. Opetus itsessään myös on ollut korkeatasoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat tieteet pitää säilyttää. "Humanistit" pitäisi laittaa tekemään penskoja ja kasvattamaan penskoja yhteiskunnassa. Tarpeeksi älliä ja tarpeeksi empatiaa lapsille.
Näinhän tuo meneekin. En tunne ainuttakaan lapsetonta humanistia. Dippasia sitäkin enemmän.
Lapseton humanisti päivää. Olen toki opiskellut sivuaineina myös paljon yhteiskuntatieteitä koska me humanistit olemme kiinnostuneita laajasti lähes kaikesta.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ja mistähän mystisestä paikasta se tieto tulisi sinne sun nettiisi, jos kukaan ei olisi asiaa aiemmin tutkinut ja julkaissut? Ei jessus tätä ihmisten tyhmyyden määrää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat tieteet pitää säilyttää. "Humanistit" pitäisi laittaa tekemään penskoja ja kasvattamaan penskoja yhteiskunnassa. Tarpeeksi älliä ja tarpeeksi empatiaa lapsille.
Näinhän tuo meneekin. En tunne ainuttakaan lapsetonta humanistia. Dippasia sitäkin enemmän.
Lapseton humanisti päivää. Olen toki opiskellut sivuaineina myös paljon yhteiskuntatieteitä koska me humanistit olemme kiinnostuneita laajasti lähes kaikesta.
Homonisti sinä olet etkä mitään muuta, Heh hhehe!
amis kirjoitti:
No yliopistoissa nyt puuhastellaan kaikkea turhaa baskaa, joka ei hyödytä muuta kuin tutkijaa itseään apurahan muodossa. Tutkimus tungetaan lopulta mappi ööhön ja sinne jää.
Se olsikin hienoa ja melkein pelottavalla tavalla erinomaista tutkimusta, jos ja kun olisi jo valmiin a olemassa tieto siitä, että se tulee takuulla olemaan ehdottoman hyödyllistä ja monin tavoin merkittävää. Moni tieteellinen kysymys ei elä tai synny tyhjiössä, vaan paljon, hyvin paljon joudutaan tekemään myös sellaista tutkimusta ja "tiedettä" , jotka eivät suoraan johda "mullistavaan" tai edes merkittävään löytöön, tai keksintöön, mutta jotka kuitenkin ovat välttämättömiä (harha) askelia ja vaiheita etsittäessä ratkaisua tai vastausta johonkin -tosinaan vain- olettamukseen tai kysymyksiin. Tieteen tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja lujaa uskoa siihen, että tiede pystyy tai kykenee vielä näyttämään tai osoittamaan, jotain..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat tieteet pitää säilyttää. "Humanistit" pitäisi laittaa tekemään penskoja ja kasvattamaan penskoja yhteiskunnassa. Tarpeeksi älliä ja tarpeeksi empatiaa lapsille.
Näinhän tuo meneekin. En tunne ainuttakaan lapsetonta humanistia. Dippasia sitäkin enemmän.
Lapseton humanisti päivää. Olen toki opiskellut sivuaineina myös paljon yhteiskuntatieteitä koska me humanistit olemme kiinnostuneita laajasti lähes kaikesta.
Oletko minkä ikäinen? Tunnen vielä viiskymppisenä lapsena tehneitä humanisteja myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ei yliopisto ole mikään paikka, jossa kaikkien, ei edes kaikkein välkyimpien olisi, jotenkin pakko ja velvoittavaa opiskella. Mutta jos oikeasti haluaa oppia ja saada oppimista varten mm. tukea ja ohjausta ja vertaisarviointia niin yliopisto on yksi parhaista vaihtoehdoista. - Kyllä luku ja kirjoitus taitoinen henkilö voi myös monet samat tai samankaltaiset asiat omaksua myös enempi ja vähempi onnistuneesti itsenäisestikin. Olin kyllä turvallisemmin mielin, joitain aikoja sitten lääkärin vastaanotolla, kun tiesin, että nuori kandi oli asiaansa opiskellut, jonkun toisen opastuksella ainakin hieman, eikä hän ollut aivan 100% itse oppinut. - Mutta näin sanoessani joku voi tietysti vapaasti syyttää minua "koulu tai koulutus -uskovaiseksi."
Riskit ja mahdollisuudet siihen, että ymmärtää ja hahmottaa jonkin asian väärin itsekseen asioita harjottaessa on "hieman" merkittävämpi kuin silloin, jos ei ole ollut mahd. mm, jo mainittuun vertaisarviointiin ja mahd. kohdata ja toimia samasta tai samoista asioista kiinnostuneiden ihmisen ja toimijoiden kanssa.
Yliiopistoilla on myös (lähtökohtaisesti) usein paremmat resurssit, kuin jollain ykittäisellä "propellipäällä." Mutta toki jos ja kun on itsenäinen taiteilija, korjaan "tieteiden harjoittaja" niin eipä tarvitse kilvoitella resurssien ja voimavarojen jakamisesta ja kohdentamisesta kuin itsekseen.
Niin tämä on varmaan totta jossain huippuyliopistossa jossa on huikeat resurssit. Itse en kyllä opinnoissani saanut paljoakaan palautetta tai tutorointia, se oli enemmänkin kirjatenttiä ja luentotenttiä, toki arvosanan sain mutta eihän se mitään opetusta ollut tuossa sinun tarkoittamassasi mielessä.
Itse olen kokenut saaneeni paljonkin ohjaamista ja tukea. Opetus itsessään myös on ollut korkeatasoista.
Minä en saanut juurikaan ohjausta enkä varsinkaan tukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kovat tieteet pitää säilyttää. "Humanistit" pitäisi laittaa tekemään penskoja ja kasvattamaan penskoja yhteiskunnassa. Tarpeeksi älliä ja tarpeeksi empatiaa lapsille.
Näinhän tuo meneekin. En tunne ainuttakaan lapsetonta humanistia. Dippasia sitäkin enemmän.
Lapseton humanisti päivää. Olen toki opiskellut sivuaineina myös paljon yhteiskuntatieteitä koska me humanistit olemme kiinnostuneita laajasti lähes kaikesta.
Homonisti sinä olet etkä mitään muuta, Heh hhehe!
Ja sinut luokittelisin kategoriaan idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ja mistähän mystisestä paikasta se tieto tulisi sinne sun nettiisi, jos kukaan ei olisi asiaa aiemmin tutkinut ja julkaissut? Ei jessus tätä ihmisten tyhmyyden määrää!
Nimenomaan.
Tulee mieleen elokuva Idiolution.
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Yliopistot tuottavat tutkimusta. Toisaalta voihan silti olla, että Suomen koulutusjärjestelmä voisi olla tehokkaampikin. Tarvitaanko kaksiportaista järjestelmää, missä on AMK ja yliopisto erikseen? Voisiko nämä yhdistää ja suuremman osan tutkinnoista siirtää AMK:hon?
Pitäisikö työelämässä keskittyä aihekokonaisuuksien osaamiseen tutkintotodistusten sijaan? Jos Suomi tarvitsee työvoimaa, pitäisi ehkä pystyä arvostamaan enemmän myös ihmisiä, joilla on tutkintotodistuksen sijaan osaamista ja tietoa. Miksi nykyään pitää olla maisteri työhön, johon ennen riitti ammattiopisto? Kuulostaa työnantajien markkinoilta ja työvoimapulan vastakohdalta, mutta samanaikaisesti on myös ryhmiä, joiden intresseissä on rajoittaa kilpailua korostamalla tutkintojen ja muodollisuuksien tärkeyttä, koska muutoin huomattavan paljon isompi porukka pääsisi kilpailemaan samoista työpaikoista ja tätähän monet muodolliset asiantuntijat eivät luonnollisesti halua.
Suomessa on tiukka usko koulutukseen ja muodollisiin tutkintoihin edelleen. Oletan, että se on perua ajalta, jolloin opintolainajärjestelmä mahdollisti laajemmalle väestölle sosiaalisen nousun koulutuksen avulla. Mutta ajat muuttuvat.
Ehkä vähitellen havahdutaan siihen, ettei tutkinto vielä takaa osaamista, vaikka sitä kuinka vaadittaisi. Kilpailu kovenee kansainvälisillä markkinoilla, pian Suomessakin on pakko alkaa "mitata" osaamista, eikä tuijotella muodollista pätevyyttä. Parhaimmat ja innovatiivisimmät osaajat ovat niitä, jotka kykenevät ajattelemaan boxin ulkopuolelta, mutta silloin he ovat joutuneet luopumaan koulutuksessa oppimistaan ajattelutavoista.
Humanistit ovat maailmanrauhan pelastus. Heillä on laajaa ajattelua ja tietoa monelta alalta, usein hyvin kielitaitoisi ja osaavat ymmärtää eri elämänalueilta tulevia ihmisiä. Ilman humanisteja ei olisi elämää.
Työllisyysaste nykySuomessa tai maailmassa yleensä on aivan toisarvoinen.
Humanstien tietomäärä ja alati utelias luonne on korvaamaton asset.
Kun maatamme ohjaa putkiaivoinen DIPPAINSSI; tulokset näkyy maamme pahoinvoinnissa exponentiaalisesti sekä hänen käsikassaranaan umpitollo amis vai onko edes sitä Pihvi ..... Ei viitsi sanoa enempää.
Humanistit ymmärtävät maailmaa parhaiten. Ja tuovat netin tai virallisen ''tuolla ulkona'' olevan elämän kautta eniten voimavaroja ihmisten käyttöön.
Oletko kuullut empaattisista dipoista?
En minäkään.
Tyhmistä amiksista?
Minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Humanistit ovat maailmanrauhan pelastus. Heillä on laajaa ajattelua ja tietoa monelta alalta, usein hyvin kielitaitoisi ja osaavat ymmärtää eri elämänalueilta tulevia ihmisiä. Ilman humanisteja ei olisi elämää.
Työllisyysaste nykySuomessa tai maailmassa yleensä on aivan toisarvoinen.
Humanstien tietomäärä ja alati utelias luonne on korvaamaton asset.
Kun maatamme ohjaa putkiaivoinen DIPPAINSSI; tulokset näkyy maamme pahoinvoinnissa exponentiaalisesti sekä hänen käsikassaranaan umpitollo amis vai onko edes sitä Pihvi ..... Ei viitsi sanoa enempää.
Humanistit ymmärtävät maailmaa parhaiten. Ja tuovat netin tai virallisen ''tuolla ulkona'' olevan elämän kautta eniten voimavaroja ihmisten käyttöön.
Oletko kuullut empaattisista dipoista?
En minäkään.
Tyhmistä amiksista?
Minäkin.
Niin juuri me humanistit olemme Suomen alikäytetty resurssi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta kaiken haluamansa tiedon löytää netistä, jos osaa etsiä ja on kielitaitoinen. Tunnen lähes 30 vuotiaan henkilön, joka ei suin surminkaan halua yliopistoon aikaansa tuhlaamaan, kun tahtoo mieluummin oppia itse ja niitä asioita, jotka häntä kiinnostavat ja ovat kuhunkin tilanteeseen tarpeellisia. Tekee töitä lisätyn todellisuuden parissa.
Ei yliopisto ole mikään paikka, jossa kaikkien, ei edes kaikkein välkyimpien olisi, jotenkin pakko ja velvoittavaa opiskella. Mutta jos oikeasti haluaa oppia ja saada oppimista varten mm. tukea ja ohjausta ja vertaisarviointia niin yliopisto on yksi parhaista vaihtoehdoista. - Kyllä luku ja kirjoitus taitoinen henkilö voi myös monet samat tai samankaltaiset asiat omaksua myös enempi ja vähempi onnistuneesti itsenäisestikin. Olin kyllä turvallisemmin mielin, joitain aikoja sitten lääkärin vastaanotolla, kun tiesin, että nuori kandi oli asiaansa opiskellut, jonkun toisen opastuksella ainakin hieman, eikä hän ollut aivan 100% itse oppinut. - Mutta näin sanoessani joku voi tietysti vapaasti syyttää minua "koulu tai koulutus -uskovaiseksi."
Riskit ja mahdollisuudet siihen, että ymmärtää ja hahmottaa jonkin asian väärin itsekseen asioita harjottaessa on "hieman" merkittävämpi kuin silloin, jos ei ole ollut mahd. mm, jo mainittuun vertaisarviointiin ja mahd. kohdata ja toimia samasta tai samoista asioista kiinnostuneiden ihmisen ja toimijoiden kanssa.
Yliopistoilla on myös (lähtökohtaisesti) usein paremmat resurssit, kuin jollain ykittäisellä "propellipäällä." Mutta toki jos ja kun on itsenäinen taiteilija, korjaan "tieteiden harjoittaja" niin eipä tarvitse kilvoitella resurssien ja voimavarojen jakamisesta ja kohdentamisesta kuin itsekseen.
Niin tämä on varmaan totta jossain huippuyliopistossa jossa on huikeat resurssit. Itse en kyllä opinnoissani saanut paljoakaan palautetta tai tutorointia, se oli enemmänkin kirjatenttiä ja luentotenttiä, toki arvosanan sain mutta eihän se mitään opetusta ollut tuossa sinun tarkoittamassasi mielessä.
Pelkästään tieteen kannaltalta ajateltuna valitettavasti kertomasi pitää paikkansa ja hyvin totta varmaan jokaisessa Suomalaisessa yliopistossa. - Suomessa kun yliopistojen tehtävänä kun on kouluttaa huomattava, kansainvälisesti hyvin suuri joukko nuoria, jotka tulevat toimimaan tulevaisuudessa verraten arkisissa toimissa ja tehtävissä. Tämä "perusopetus" -korkeakoulututkintojen suorittamisen mahdollsiuuden tarjomaninen ja mahdollistaminen yli puolelle ikäluokasta syö merkittävän määrän yliopistojen resursseja muusta toiminnasta, kuten syvemmästä ja yksilöllisemmästä opetuksesta ja totta kai muusta yliopistollisesta toiminnasta.
Esimerkkinä Suomessa on varmasti maailman parhaiten koulutetuimpia opettajia niin lastentarhoissa kuin heillä, jotka suorittavat ns. oppivelvollisuutta. Tai pelkästään lääketieteelliseen tutkimukseen ei juurikaan kannata "tuottaa" osaajia, vaan, jokainen Suomessa toimiva lääketieteellinen tdk:ta "tuottaa" myös osaajia ja toimijoita mm. terveyskeskuksiin, eikä "vain" "puhtaasti" tieteeliseen toimintaan (/tutkimukseen).
Summa summarum Suomessa on valittu ja omaksuttu linja, että (julkisten) yliopistojen on siis tuotettava ns. huippuosaajia eri sektoreille, eikä vain tai ainoastaan niin, että ne palvelsivat vain puhtaasti tieteellisiä tarkoitusperiä ja tavoitteita varten.
Mistähän sr tieto sinne nettiin alunperin tulee?
Jos tutkimus loppuu, lakkaa uuden tiedon kattuminen.
Kammottavaa tämä viimeaikainen kehitys, että kaiken tutkimuksen pitäisi olla välittömästi taloutta hyödyttävää.
Masentavaa oli esim Laguna-hankkeen kohtaama vastustis.