Psykologia 2019

varasija kirjoitti:

Haen kolmatta kertaa. Ekan kerran hain vuonna 2016 päästyäni lukiosta, mut silloin kävin lähinnä vain katsomassa kokeen. Välissä olin noin vuoden töissä ja hain uudelleen vuonna 2018, tosissani - mutta en päässyt. Varasijalle kyllä jäin, mutta niin kauas, että ei ois ollut mitään mahdollisuuksia päästä sisään. Matikkaa oon lukenut kyllä syksystä asti, mut silti nuo uudet kaavat yms tuottaa ahdistusta ja päänvaivaa ja pelkään, etten vaan osaa soveltaa tai laskea kokeessa mitään. Samoin pelottaa se, jos/kun tulee joku samantyyppinen päättelytehtävä, kun Helsingin viime vuoden kokeessa, niin miten osaan ratkaista sen ajan puitteissa... Välillä oma osaaminen artikkelien suhteen tuntuu riittävältä ja välillä taas ei. Nää epävarmuuden tunteet vaan voimistuu koko ajan, koska viime vuoden epäonnistuminen luultavasti vielä painaa taustalla ja jyskyttää takaraivossa. Uskon omiin mahdollisuuksiini, mutta samaan aikaan pelkään sitä, että entä jos menen kokeessa lukkoon ja en vaan pysty toimimaan. Äh, en tiedä. Aivot tuntuu olevan ihan mössöä tässä vaiheessa jo. Oon koettanut pitää pään kasassa ja romahtanutkin vaan kaksi kertaa tän koko kuukauden aikana :D

varasija "mahdoton"

Tulin toivottamaan sulle erityisesti paljon onnea kokeeseen! Muistan sut viime vuoden ketjusta. Älä mieti enää viime vuoden epäonnistumista, koska ihan oikeasti se EI VOI haitata sun tämän vuoden menestymistä, kunhan et takerru siihen uskomukseen ettet muka osaa. Siitä kokemuksesta on sulle ainoastaan hyötyä! Uskon, että aivot tuntuu mössöltä, mutta kyllä sitten kokeessa osaat varmasti paremmin mitä nyt pelkäät. Hurjasti tsemppiä!

Kaikille muillekin onnea kokeeseen! Tehkää parhaanne, uskokaa itseenne ja luottakaa omaan osaamiseenne!

T. Viime vuonna (vihdoin) sisäänpäässyt

Mulla alkaa olla kuppi niin täys tätä yli 7kk kestänyttä pänttäämistä, että mun toimintasuunnitelma on kutakuinkin seuraava:

- Kun koe on ohi, korkkaan punkkupullon.

(Jos kokeessa on vuoden 2017 HTT legendaarista kalvojännitekaavapainajaista vastaava koettelemus, korkkaan 2)

- Kun tulokset tulee ja ellen pääse, korkkaan punkkupullon.

- Kun tulokset tulee ja jos pääsen, korkkaan punkkupullon.

Eli tässä ollaan vähän niinkuin voittajia, anyway 😁

Pakko kai sitä on kuitenkin huomenna vielä (toivon mukaan) vikan kerran kerrata kaikki artikkelit ja tilaston tärkeimmät jutut läpi. Luultavasti käyn erityisen huolella läpi tutkimusartikkelien tulokset sekä regression. Aion kuitenkin huilata illalla paljon.

Asun 2km päässä Treen koepaikalta, joten ei onneksi tarvitse matkustaa mihinkään.

Mäki oon tosi onnellinen, että asun suhteellisen lähellä koepaikkaa, niin saa edeltävän yön nukkua omassa sängyssä. Tsemppiä teille, jotka ootte hotellissa tms yötä, koittakaa tehdä siitä ympäristöstä vähän kodikkaampi, niin rentoutuminen illalla voi olla helpompaa :)

Kunhan et Tuike huomenna korkkaa punkkua!

Toivottavasti sulla on kesäkuulle hienoa punkkua!

Kiitos kannustuksesta! <3

Itsehän korkkaan kans viinipullon kokeen jälkeen, oli fiilis mikä hyvänsä :D Itken jos itkettää, mut sit illalla rentoudun ihan luvan kanssa ystävien ja poikaystävän seurassa, koska sitten kun koe on tehty ja kaikkensa on antanut, niin ei voi muuta, kuin odottaa tuloksia. Oon tasan kerran suunnitellusti koko tänä aikana nähnyt ihmisiä ja se oli pääsykoeurakan toisella viikolla, kun tuntui siltä, että on vaan pakko poistua pariksi tunniksi ihmisten ilmoille ja sosialisoitua.

Kääk, luin viimeksi viikko sitten nää tilastoartikkelit ja jotain pikkuprinttejä meinaa jo unohtua, kertaaminen onkin tarpeeseen :D Onneksi vielä huominen. Ja toi on kyllä paha noissa monivalinnoissa, myös sen takia että taulukoissa ja artikkeleissa on paljon ristiriitaa. Esim väkivalta artikkelin taulukossa ahdistuksen ja pelon, ja riittämättömyyden muutos on ** tekstin mukaan erittäin merkittävä (***). Samoin uupumusartikkelissa sanotaan että esim. taidonhallinta oli yleisesti lievästi vähentynyt/ irrottautuminen yleisesti lievästi noussut, mutta taulukosta selviää ettei kaikilla ryhmillä ole näin. Samoin % luvuissa on ristiriitoja, pieni heittoja, esim väkivalta-artikkelin tekstissä sanotaan että 49% on kaks lasta, vaikka taulukossa 47%, ja naisten itseen kohdistamaa väkivaltaa on taulukon mukaan 81% ja tekstin 80%. Paljon pieniä ristiriitoja, toivottavasti kysymykset ovat siinä mielessä johdonmukaisia, ettei tälläisiä joudu pohtimaan.

Miten tulkitsette tuon uupumusartikkelin tulokset, että esim. kumppaniin fyysistä väkivaltaa kohdistaneet koki eniten riittämättömyyttä, ja alkumittauksessa md on tummennettu, toisessa ei? Itse tulkitsin niin, että jos toisella mittauksella md:t ei ollut tummennettu, niin ero oli tasoittunut. Lisäksi tulokset itsetuntemuksen osalta oli itseen ja kumppaniin kohdistuvan väkivallan osalta kerrottu tyylillä ” paljon emotionaalista ” jne, niin koskeekohan nuo yhteydet itsetuntoon vain tuota ”paljon ” esim. fyysistä väkivaltaa itseen käyttäneet koki eniten riittämättömyyttä ja vähiten itsearvostusta, mutta erot tasottui. Eli tuossa puhutaan vaan ryhmästä paljon, mutta silti ryhmien ei yhtään ja vähän mediaanit on tummennetut 🤔 Toivotaan ettei kokeessa tule ongelmia sen suhteen että on lukenut tulokset ja taulukot liian tarkkaa :D

Vierailija kirjoitti:

Kääk, luin viimeksi viikko sitten nää tilastoartikkelit ja jotain pikkuprinttejä meinaa jo unohtua, kertaaminen onkin tarpeeseen :D Onneksi vielä huominen. Ja toi on kyllä paha noissa monivalinnoissa, myös sen takia että taulukoissa ja artikkeleissa on paljon ristiriitaa. Esim väkivalta artikkelin taulukossa ahdistuksen ja pelon, ja riittämättömyyden muutos on ** tekstin mukaan erittäin merkittävä (***). Samoin uupumusartikkelissa sanotaan että esim. taidonhallinta oli yleisesti lievästi vähentynyt/ irrottautuminen yleisesti lievästi noussut, mutta taulukosta selviää ettei kaikilla ryhmillä ole näin. Samoin % luvuissa on ristiriitoja, pieni heittoja, esim väkivalta-artikkelin tekstissä sanotaan että 49% on kaks lasta, vaikka taulukossa 47%, ja naisten itseen kohdistamaa väkivaltaa on taulukon mukaan 81% ja tekstin 80%. Paljon pieniä ristiriitoja, toivottavasti kysymykset ovat siinä mielessä johdonmukaisia, ettei tälläisiä joudu pohtimaan.

Miten tulkitsette tuon uupumusartikkelin tulokset, että esim. kumppaniin fyysistä väkivaltaa kohdistaneet koki eniten riittämättömyyttä, ja alkumittauksessa md on tummennettu, toisessa ei? Itse tulkitsin niin, että jos toisella mittauksella md:t ei ollut tummennettu, niin ero oli tasoittunut. Lisäksi tulokset itsetuntemuksen osalta oli itseen ja kumppaniin kohdistuvan väkivallan osalta kerrottu tyylillä ” paljon emotionaalista ” jne, niin koskeekohan nuo yhteydet itsetuntoon vain tuota ”paljon ” esim. fyysistä väkivaltaa itseen käyttäneet koki eniten riittämättömyyttä ja vähiten itsearvostusta, mutta erot tasottui. Eli tuossa puhutaan vaan ryhmästä paljon, mutta silti ryhmien ei yhtään ja vähän mediaanit on tummennetut 🤔 Toivotaan ettei kokeessa tule ongelmia sen suhteen että on lukenut tulokset ja taulukot liian tarkkaa :D

Eniten mua stressaa just kaikkien artikkelien tulokset, koska niissä on niin paljon epäjohdonmukaisuutta tekstissä vs taulukoissa ! Valmennuskurssilla sanottiin tho, että ennemmin ehkä kannattais uskoo tekstiä, minkä takia en oo hirveesti uskaltanu niitä taulukoita opetella ulkoa, etten mee sekasin jos niin pikkutarkkoja kysytään..

Ristiriitaisissa kysymyksissä voi vastata kummin vain ja riitauttaa vastauksen, jos siihen on tarvetta.

Jos tää regression painotus tilastomateriaalissa on ollu vaan hämäystä eikä kokeeseen tuu mitään regressiosta sen jälkeen, ku oon sormet ja aivot verellä harjotellu niitä nii huudan :D

Haen ensimmäisenä jkl, viime vuonna kävin vaan kattomassa kokeen ja pidin omasta tahdosta välivuoden. Artikkelit on ihan ok hallussa (tosin mitään pikkutarkkoja tietoja tuskin osaan) mutta matikka on ihan mahdotonta. Olen aina ollut keskiverto matikassa ja nytkin teoriaa lukiessa suurin osa tuntuu selkeältä, mutta sitten kun tulee tehtävät eteen ja niissä pitäis soveltaa nii ei toivoakaan. Tuntuu myös siltä etten ole tehnyt tarpeeksi vaikka väsymyksen määrästä päätellen jotain on tehty. Muutenkin olen älytön stressaaja ja ajatus siitä, että tuskin pääsen sisään ja sen takia ei ole mitään hajua mitä syksyllä tekisin ahdistaa ihan älyttömästi. Olen jo jonkun aikaa haaveillut psykologin ammatista, mutta ensi vuonna varmaan sen lisäksi täytyy keksiä joku paikka, johon olisi helpompi päästä sillä kolmas välivuosi ei tule kuuloonkaan.

T. Ahdistunut

jännittää nähdä et kuinka moni meistä pääsee sisälle, muistakaa tulla raportoimaan kesäkuun lopussa! :D

Huh huh että voikin olla uupunut, ei hemmetti. Nyt tuntuu että pää kyllä räjähtää ihan totaalisesti :D Tässä viimeisen viikon aikana kiristänyt tahtia vielä ja opiskellut n. 6-8h/päivä ja se on kyllä vienyt ihan viimeisetkin mehut. Huomenna aion vaan antaa aivojen levätä, en halua että pää on tiistaina ihan jumissa. En koe että osaisin kaiken ulkoa silmät kiinni takaperin, mutta kuitenkin yleisesti osaaminen tuntuu vahvalta, enkä tiedä olisinko pystynyt tekemään yhtään enempää tai olisko sillä enää kauheasti merkitystäkään. Näillä mennään 💪

miten te lähdette purkaan noita logiikan tehtäviä, joissa tarvii päätellä mitä vaihtoehtoja tarvii vastaukseen? Kokeilemalla vaan eri lukuja?

Hei onko kahden selittäjän regression kaavoissa r12 eli selittävien muuttujien välinen korrelaatio laskettu siis keskistetyillä arvoilla, koska r12 oli pienellä kirjaimella ? Ja entä siinä tuo Sy.12^2, onko siinäkin käytetty keskitettyjä arvoja? vai koskeeko toi keskistys vain selittävien ja selitettävien muuttujien laskemista? :D

Voi antakaa jo niiden regressioiden olla :D. Ei tässä enää mitään ole tehtävissä. INyt vain kannattaisi aivojen antaa levätä ja nukkua tänään ja huomenna kunnon pitkät yöunet.

Kannattaa laskea toi korrelaatiopaperille, huomaat että muuttujien korrelaatio on sama riippumatta siitä onko arvot keskitettu vai ei :)

Vierailija kirjoitti:

Kääk, luin viimeksi viikko sitten nää tilastoartikkelit ja jotain pikkuprinttejä meinaa jo unohtua, kertaaminen onkin tarpeeseen :D Onneksi vielä huominen. Ja toi on kyllä paha noissa monivalinnoissa, myös sen takia että taulukoissa ja artikkeleissa on paljon ristiriitaa. Esim väkivalta artikkelin taulukossa ahdistuksen ja pelon, ja riittämättömyyden muutos on ** tekstin mukaan erittäin merkittävä (***). Samoin uupumusartikkelissa sanotaan että esim. taidonhallinta oli yleisesti lievästi vähentynyt/ irrottautuminen yleisesti lievästi noussut, mutta taulukosta selviää ettei kaikilla ryhmillä ole näin. Samoin % luvuissa on ristiriitoja, pieni heittoja, esim väkivalta-artikkelin tekstissä sanotaan että 49% on kaks lasta, vaikka taulukossa 47%, ja naisten itseen kohdistamaa väkivaltaa on taulukon mukaan 81% ja tekstin 80%. Paljon pieniä ristiriitoja, toivottavasti kysymykset ovat siinä mielessä johdonmukaisia, ettei tälläisiä joudu pohtimaan.

Hei, artikkeleissa on aina pikkuvirheitä, ja jos taulukko ja teksti ovat ristiriidassa, kumpikin vastaus kelpaa. Nämä eivät kuitenkaan taida olla kaikki virheitä. Ainakin yleisellä nousulla tai laskulla tarkoitetaan koko otoksessa tapahtuneen muutoksen suuntaa ilman ryhmien erottelua. Sen jälkeen katsotaan erikseen asiaa ryhmätasolla.  T se sama valmistunut psykologi. :-)

Vierailija kirjoitti:

Miten tulkitsette tuon uupumusartikkelin tulokset, että esim. kumppaniin fyysistä väkivaltaa kohdistaneet koki eniten riittämättömyyttä, ja alkumittauksessa md on tummennettu, toisessa ei? Itse tulkitsin niin, että jos toisella mittauksella md:t ei ollut tummennettu, niin ero oli tasoittunut. Lisäksi tulokset itsetuntemuksen osalta oli itseen ja kumppaniin kohdistuvan väkivallan osalta kerrottu tyylillä ” paljon emotionaalista ” jne, niin koskeekohan nuo yhteydet itsetuntoon vain tuota ”paljon ” esim. fyysistä väkivaltaa itseen käyttäneet koki eniten riittämättömyyttä ja vähiten itsearvostusta, mutta erot tasottui. Eli tuossa puhutaan vaan ryhmästä paljon, mutta silti ryhmien ei yhtään ja vähän mediaanit on tummennetut 🤔 Toivotaan ettei kokeessa tule ongelmia sen suhteen että on lukenut tulokset ja taulukot liian tarkkaa :D

Taulukkoa luetaan niin, että sieltä yläriviltä näkee ensin yleisen muutoksen merkitsevyyden, kun verrataan koko otoksen mediaania alku- ja loppumittauksessa. Ne on merkitseviä kaikkien muiden osa-alueiden osalta paitsi äitiyden.

Tummennus tarkoittaa, että niiden kolmen osaryhmän välillä (kys. väkivallan muotoa paljon, vähän ja ei yhtään käyttäneet) on ollut sillä yhdellä mittauskerralla merkitsevä ero. Jos eka mittauksessa on tummennus ja toisessa ei, sen voi tulkita erojen tasoittumiseksi, kuten päättelitkin.  Tai päinvastoin, jos ensimmäisessä mittauksessa ei ole boldauksia ja toisessa on, se viittaa siihen, että ryhmien välille on muodostunut eroja intervention aikana (esim. lasta kohtaan fyysistä väkivaltaa käyttäneiden äitiyden kokemukset). Ne **-merkinnät yksittäisessä ruudussa tuovat aika vähän lisäarvoa, mutta kertovat kuitenkin siitä, että muutos itsessään on ollut sen kys. väkivallan muodon käyttäjien joukossa merkitsevä I ja II -mittausten välillä.

Jos ilmoitetaan, että selittävät muuttujat ovat normaalisti jakautuneita, tarkoittaako se, että ne on jo standardoitu? Sori typerä kysymys :P

Olen seuraillut tätä keskustelua välillä, ja halusin tulla sanomaan, että vaikka osallistunkin pääsykokeeseen, saatte minusta helpon kilpakumppanin! En ole nimittäin avannutkaan aineistoja, koska haen tosissani toiselle alalle ja vain tutustun koetilanteeseen psykan parissa:) Mutta tsemppiä kaikille jotka tosissaan koettavat päästä sisään, toivottavasti kaikki tekemänne työ palkitaan!