Nyt meni lopullisesti hermot miehen itsekkyyteen

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheestä on tasa-arvoinen vanhemmuus kaukana, vaikka mies sitä korupuheissaan jaksaa toitottakin. Olen alkanut tehdä keikkahommia hoitovapaan ohessa ja esim. nyt olen menossa huomenna tekemään pitkän vuoron. Mies on lomalla.

Tällä viikolla olen joka aamu herännyt lapsen kanssa klo 6 ja antanut miehen nukkua. Mies on valvonut illat katsoen jalkapalloa ja pelaten pleikkaria. Itse olen mennyt nukkumaan ajoissa, että jaksan herätä.

Tänä aamuna jouduin hoitamaan työasiaa, ja mies joutui heräämään katsomaan lapsen perään. Kun olin saanut työasian hoidettua, mies tokaisi vihaisena: ENSI YÖNÄ MÄ SITTEN NUKUN!

Häntä ei kuulemma kiinnosta, että minulla on edessä pitkä työvuoro. Ei kuulemma suostu menemään aikaisemmin nukkumaan, koska ”tarvitsee illalla oman ajan”.

Miehen ollessa töissä hoidin AINA yöheräämiset ja heräsin lapsen kanssa, jos tämä heräsi ennen miehen herätyskellon soittoa.

Mies on myös ollut työvuorojeni jälkeen aivan loppu ja tiuskinut lapselle. Ollut siis korkeintaan kahtena peräkkäisenä päivänä työvuoroni ajan lapsen kanssa lomansa aikana (lapsen päivähoito on alkamassa)... kuitenkin mies on koko ajan painostanut minua töihin, koska ”ei aio elättää meitä”. Vaatii minua osallistumaan kaikkiin menoihin yhtä suurin panostuksin, vaikka tienaa 6000 € /kk (minä töissä ollessani n. 2500 €).

Sanomattakin lienee selvää, että minä hoidan kaikki kotityöt (myös remontit, auton huollot ym.), paitsi pyykit. Koska miehellä on tämä yksi vastuualue (joka toki lapsiperheessä on iso), hän on oikea arjen sankari.

Ei tarvitse kehottaa, että jätä se... taisin tajuta sen juuri itsekin.

Hyvä Karita, hyvä!

Tuo uhkailu ettet erossa saa lasta, johtuu vain siitä, että hän pelkää sinun lähtevän. Silloin hänen ilmainen palvelija poistuu ja saattaa olla, että häntä hävettää jos tulee ero (varsinkin jos vanhemmat ovat edelleen yhdessä).

Tee päätös, että eroat ja sitten vain alat valmistelemaan sitä. Itse päätin pitkän vitkutteluun jälkeen, että tähän en jää. Mietin kaikki valmiiksi, jopa sen miten vietän joulun yksin (mulla ei myöskään ole sukua ja läheisiä ystäviäkin vain pari), laskin mihin rahani riittää jne. Oloni parani heti päätöksen jälkeen ja eron jälkeen vasta elämä aukesi. Mies kyllä löysi nopeasti uuden höynäytettävän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on? 

Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.

-Ap

Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.

Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.

-Ap

Voisit kirjoittaa miehestäni. Aivan sama kuvio meillä. En edes jaksa kirjoittaa niitä lukuisia asioiuta mitä päivittäin kärsimme miehen itsekkyyden takia ( mainostaa myös että on ylpeä kun on ikuinen pikkupoika). On uhkaillut juuri tuolla että en näe lastamme enää koskaan, aloitti kun lapsi oli 2 viikkoa. Kiristi sillä mm seksiä. Nyt lapsi jo 5 v mutta kun olen yksin lapsesta huolehtinut ei mies enää pärjääkään lapsen kanssa joten on lopettanut uhkailut ja alkanut kehua hankkivansa nuoren naisen ilman lapsiperhe- elämää.

Sille joka ihmettelee miksi en eroa niin hain jo avioeroa mutta olen täysin väsynyt kaikkeen. Uupunut. Miehellä on asperger josta en tiennyt tavatessamme, olimme yhdessä vain vuoden ennen yllätysraskautta.

Samoin oli täällä..ja juurikin tuo seksillä kiristäminen oli suosittua.'Jos et anna et pääse töihin,kauppaan hakee vaippoja,en maksa sähkölaskua jne jne'.Ihan hullua.Suhde oli todella sairas,tajusin vasta paettuani lasten kanssa turvakotiin.Joskus on liian henkisesti loppu että jaksaisi tehdä mitään,ja joskus tajuaa vasta jälkeenpäin miten paha suhde oli.Nyt olen eronnut ja yh.

Tsemppiä aplle ja muille samassa tilanteessa oleville.

Ap..oletko minä? Mä oon tasan samassa tilanteessa. Mulla ei ole mitään omaa aikaa, mies vittuilee siivottomasta kodista (meillä on kyllä ihan siistiä, jos juuri olen ruokaa laittanut, voi olla siitä jälkiä hetki, imuroin joka toinen päivä ja lattiat pesen viikoittain) itse ei saa muruja siivottua jäljiltään. Minä olen huono äiti ja vaikka ja mitä. Teen töitä ja kaiken vapaan jälkikasvun kanssa. Valvonut vuosia putkeen, mies valvoi yhden yön ja olisi pitänyt mitalli antaa. Ai sitä voivottelun ja sympatian määrää facessa mitä hän sai valvottuaan YHDEN yön syötöt. Huhheijakkaa. Mies kyllä rellestää. Eroaisin, mutta ajoi mut nurkkaan uhkailemalla lapsen viemisellä. Toi on just niin sika, että voi tehdäkkin sen. Tosin nyt olen alkanut ottaa sen kännisekoiluja videolle, jotta on jotain näyttöä eron tullessa ajankohtaiseksi. Homma on siis mulla kohta taputeltu, kiinni enää kahdesta asiasta, sitten ero koittaa. Tsempit sulle!

Täh! Pelaa pleikkaria? Aikuinen, perheellinen mies?

Täällä on näköjään monikin ottanut minun eksäni. 

Minun eksälläni oili oikeus olla kotonaan ihan niinkuin haluaa, ja nukkua silloin kun huvittaa. 

Kun läksin, oli se jumalaton yllätys ja hirveää toimintaa perheenäidiltä. Huoh. 

Tee miehelle selväksi että näin ei voi jatkua, näytä vaikka aloitusviestisi sille. Jos mies ei heti paranna tapojaan niin älä enää tee sen osuutta kotitöistä.

Jos mies ei omalla ruoanlaittovuorollaan ole tehnyt ruokaa niin hae kaupasta joku eines itsellesi ja lapselle mutta jätä mies ilman.

Jos mies ei laita tiskejä omalla tiskivuorollaan niin syökää kertakäyttöastioilta.

Jos mies ei siivoa omalla vuorollaan niin älä siivoa sen puolesta.

Jos mies ei herää aamulla hoitamaan lasta kun on hänen vuoronsa niin hoida lapsi itse kun ei sitä hoitamatta voi jättää mutta laita esimerkiksi musiikki soimaan jotta mies ei saa nukuttua. Ja nalkuta miehen vastuuttomuudesta koko päivä.

Aika monet tässä keskustelussa kuvaavat tilanteita, joissa ei enää ole kysymys parisuhteesta ja sen normaaleista erimielisyyksistä, vaan totaalisesta kumppanuuden puutteesta ja jopa väkivallasta. Jos suhteessa vain toisella on omaa aikaa, vain toinen saa levätä ja nukkua, tai kaikki kotityöt kaatuvat jatkuvasti toisen harteille, on syytä huolestua. Myös se, ettei uskalla erota, koska pelkää sitä kuinka hankala ex-kumppani saattaisi olla, on hälytysmerkki. Lukekaa lisää lähisuhdeväkivallasta esimerkiksi Naisten Linjan sivuilta. Tai googlailkaa ihan vaan.

Kysymys: Miksi teit lapsen kyseisen miehen kanssa, oliko se niin että kun naapurilla on niin minullakin pitää olla?

Vierailija kirjoitti:

Kysymys: Miksi teit lapsen kyseisen miehen kanssa, oliko se niin että kun naapurilla on niin minullakin pitää olla?

Ehkä miehen itsekkyys tuli ilmi vasta lapsen syntymän jälkeen.

Mistä te naiset oikein löydätte näitä poikia, jotka pelaavat pleikkaria ja hakevat ruoan mäkkäristä. En ikinä voisi seurustella keskenkasvuisten kanssa. Miehen pitää olla MIES, joka osaa tarvittaessa laittaa oikeaa ruokaa eikä omista pleikkaria.

No musta toi pleikan pelaaminen on pienin murhe tuossa tilanteessa. Jotkut täällä ihmettelee että mitä, perheellinen mies pelaa! mutta mielestäni ei kohtuullinen pelaaminen silloin kun on aikaa, ole mitenkään paha asia. Jotkut ktaovat leffoja, jotkut ovat av:llä, joku pelaa. Tärkeänpää nielestäni on, että hoitaa ne perheellisen velvollisuudet, ja näitä muita asioita tekee silloin kun siihen on mahdollisuus ilman, että se on muusta pois.

En siis itse pelaa, tuli vaan mieleen.

Enivei, ap, tuo on henkistä väkivaltaa, ei mikään parisuhde. Ei opeta lapsellekaan hyvää mallia. Toivottavasti löydät voimia lähteä tuosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on? 

Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.

-Ap

Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.

Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.

-Ap

Äänitä näitä sen idiotismeja todisteeksi sitä vastaan.

Olet aika vätys kun et tuollaisesta suhteesta saa lähdettyä. Luuletko, että miehesi tositilanteessa OIKEASTI ottaisi lapsen. Eihän hänen hermot kestä näköjään pientä hetkeäkään lapsen kanssa. Pelottelee vain. Otat yhteyttä johonkin tahoon ja kerrot asian näin kun tänne olet kertonut. Kerro että miehesi kiristää sinua menneisyydelläsi ja että päätoimisesti hoidat lapsen yksin. Jos et näin tee, niin turha ruikuttaa täällä. Sitä saa mitä tilaa.

Oi voi. Jos totta, niin RYHDISTÄYDY edes lapsesi takia. H elvetti mikä tossukka olet. Mutta jää ihmeessä ja ruikuta kurjasta kohtalostasi av:lla, ethän sinä yksinkään osaa olla.

Kuvaa salaa puhelimella, tai nauhoita hänen ilkeilyjään. Paras kun saisit kuvattya tilanteita, jos kohtelee lasta huonosti. Olisi hyvä todistus tulevassa lapsikiistassa esim.oikeudessa tai jo ihan sossuille näyttää. Tuntuu silti jotenkin, että et saa tuollaista aikaiseksi. Olet ihmisryhmänä katekoriassa "lammas"

Vierailija kirjoitti:

Tehkää vähemmän, jos ette jaksa.

On pian sossu ovella jos kukaan ei hoida lapsia. Nyt ap:n mies on päättänyt ettei osallistu, ja mitä vaihtoehtoja se jättää ap:lle?

Siuna kirjottelisin mieheltä salaa johonkin noita asioita ylös. Ei niitä muista sitten kun niistä olisi tarkoitus kertoa, ja kun niitä kirjoittelee ylös, tajuaa etteihän tuo nyt ole normaalia. Vaikka olethan sen jo tajunnut, mutta saa silmät vielä enemmän auki. Kyllä tuosta suhteesta on lähdettävä. Ei mies tosiaan ota lasta itselleen. Miten jaksaisi? Joskin hän luultavammin tulee olemaan vaikea yhteishuoltajuudessa.  Saat häneltä hyvin elareita, sillä palkka on kova. Sekä lapsen kanssa asuessa saat Kelalta tukia niin että pärjäät ihan hyvin. Jos nyt muutenkin pyörität arkea kotona, niin ei sossut ei oikeus eikä kukaan muu voi päättää että lapsen on parempi olla isällään. Käy vaikka neuvolassa juttelemassa näistä asioista ilman tuota miestä. Saat varmaan sieltä apua. Ymmärrän että jos ei ole tukiverkkoa, niin on vaikeaa lähteä suhteesta. Olen itsekin 2 lapsen yh. Sukulaiset asuvat kaukana, kuolleet, tai liian vanhoja, joten heistä ei ole apua lasten hoidossa. Ystäviä on, mutta en kehtaa pyytää heitä auttamaan lastenhoidossa, muuta kun hätätapauksessa. Tärkeinä päivinä pitää vaan koittaa keksiä jotain tekemistä. Netistä löytyy nykään vaikka mitä helposti. Mietin vain sitä kun sanoit ettei jouluna ole ketään kenen kanssa olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on? 

Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.

-Ap

Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.

Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.

-Ap

Tuollaiseen uhkailuun voit vastata, että mies saa ihan vapaasti jo nyt harjoitella sitä, mitä elämä tulee olemaan lapsen yksinhuoltajana eli sanot, että seuraavan viikon ajan mies saa hoitaa kaikki lapseen liittyvät asiat. Jos ei onnistu, niin eipä miehen sanoilla ole mitään arvoa, kun ei pysty edes yhtä vaivaista viikkoa lastaan hoitamaan.

Ei kyllä mene jakeluun mistä ihmeestä naiset löytää tuollaisia miehiä!?! Saatikka tekee niiden kanssa lapsia. Ei kukaan yhdessä yössä muutu. Nyt ei mielestäni auta kuin niellä tappio, laittaa ero vireille ja napata lapset kainaloon ja muuttaa pois. Aloita Ap alusta lapsien kanssa ja miehesi joutuu laittamaan tenavilleen pitkän pennin. Tämänhetkisestä käytöksestä päätellen ei halua lapsia nähdä eronkaan jälkeen ja olkoon niin. Millaisen naisen ja miehen mallin haluat lapsillesi näyttää? Sellaisen, jossa isi saa tehdä mitä huvittaa ja äiti alistuu. Lähde nyt hyvän sään aikana pois. Minulle kerran mies yritti jotain uikuttaa lapsen kanssa valvomisesta, sanoin että ovi on tuossa ja muistaakseni olit tätä lasta kanssasi tekemässä. Ei ole vikuroinut sen jälkeen.