Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt meni lopullisesti hermot miehen itsekkyyteen
13.07.2018 |
Meidän perheestä on tasa-arvoinen vanhemmuus kaukana, vaikka mies sitä korupuheissaan jaksaa toitottakin. Olen alkanut tehdä keikkahommia hoitovapaan ohessa ja esim. nyt olen menossa huomenna tekemään pitkän vuoron. Mies on lomalla.
Tällä viikolla olen joka aamu herännyt lapsen kanssa klo 6 ja antanut miehen nukkua. Mies on valvonut illat katsoen jalkapalloa ja pelaten pleikkaria. Itse olen mennyt nukkumaan ajoissa, että jaksan herätä.
Tänä aamuna jouduin hoitamaan työasiaa, ja mies joutui heräämään katsomaan lapsen perään. Kun olin saanut työasian hoidettua, mies tokaisi vihaisena: ENSI YÖNÄ MÄ SITTEN NUKUN!
Häntä ei kuulemma kiinnosta, että minulla on edessä pitkä työvuoro. Ei kuulemma suostu menemään aikaisemmin nukkumaan, koska ”tarvitsee illalla oman ajan”.
Miehen ollessa töissä hoidin AINA yöheräämiset ja heräsin lapsen kanssa, jos tämä heräsi ennen miehen herätyskellon soittoa.
Mies on myös ollut työvuorojeni jälkeen aivan loppu ja tiuskinut lapselle. Ollut siis korkeintaan kahtena peräkkäisenä päivänä työvuoroni ajan lapsen kanssa lomansa aikana (lapsen päivähoito on alkamassa)... kuitenkin mies on koko ajan painostanut minua töihin, koska ”ei aio elättää meitä”. Vaatii minua osallistumaan kaikkiin menoihin yhtä suurin panostuksin, vaikka tienaa 6000 € /kk (minä töissä ollessani n. 2500 €).
Sanomattakin lienee selvää, että minä hoidan kaikki kotityöt (myös remontit, auton huollot ym.), paitsi pyykit. Koska miehellä on tämä yksi vastuualue (joka toki lapsiperheessä on iso), hän on oikea arjen sankari.
Ei tarvitse kehottaa, että jätä se... taisin tajuta sen juuri itsekin.
Kommentit (203)
Hyvä että tajusit sen itsekin. Eipä tastä ketjusta sitten niin kauhen pitkää tule.
Löydä mies joka tuo esille sinun parhaat puolesi sekä kannustaa sinua tekemisissäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama, en tosin ole vielä töissä mutta jännittää ja valmiiksi. Mies valvoo johonkin 2-3 yöllä ja aamulla lapsi ja minä herätään jo ennenkuin herää itse töihin. Jos lapsi valvoo yöllä on hän niin vihainen kun "ikinä en saa nukkua!" öö saisit kyllä kun kävisit aikaisemmin nukkumaan! Ei kuulemma voi kun se on ainut hetki päivässä kun saa omaa aikaa.. Niin, no minä en saa sitä ikinä. Samaten ei voi päivällä tehdä mitään jos joutuu katsomaan lasta, ei voi syödä, ei voi siivota, ei voi tehdä mitään kuulemma. Jännä että minä voin ja teen kaiken päivän aikana kuitenkin. En ymmärrä.
Ai että, ihan kuin omasta suustani tämä! Keittiön tasot on täynnä likaisia astioita kun ei edes astianpesukonetta muka pysty tyhjentämään ja täyttämään! Miehen ja lapsen vaatteita on ympäri kämpän lattioita... itse olen mm. pessyt saunan ja maalannut pihakalusteita ja samalla vahtinut lapsen leikkejä. Mies käyttää yhteiset päivänsä lapsen kanssa kavereillaan ja vanhemmillaan notkumiseen, syö siellä heidän laittamansa ruuat tai käy mäkkärin autokaistalla. Ei varmaan tulisi mieleenkään laittaa itse lapselle ruokaa, kun purkkiruuat on keksitty. No, kai pitää olla tyytyväinen, kun edes antaa sitä ruokaa lapselle...
-Ap
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Olen pahoillani, ap. Törkeää mieheltä.
Itse olen illanvirkku ja helposti valvominen venähtää, mutta en todellakaan kuvittele, että voin pienen lapsen äitinä vetää lonkkaa iltapäivään saakka ja jättää lapset miehen kontolle.
Tsemppiä, toivottavasti löydät ratkaisun tilanteeseen. Älä suostu jatkamaan noin, pilaat elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Älä nyt hyvä ihminen tuhlaa ainoaa elämääsi tuollaiseen! Ja elarit tulet saamaan kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää vähemmän, jos ette jaksa.
? Niin että kukaan ei herää lapsen kanssa jos ei jaksa? Kuinka tämä käytännössä onnistuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai oikeastaan tee Sinä vähemmän kotona. Miehes tottunu jo liian hyvälle.
Tsemppiä ap :(
Meillä myös minä hoidan kaiken (k-a-i-k-e-n), mutta sillä erolla, etten teen lyhennettyä työaikaa. Suurempi ero tosin on se, että mies arvostaa sitä, mitä teen kotona. Ehkä juuri sen arvostuksen kautta jaksan.
... mutta joo, tuollaista en katselisi! Minkä ikäinen teidän lapsi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh heh, luulostaa ihan mun mieheltä. Tsemppiä vaan.
Iltaisin pitää kukkua, koska ”oma aika” ja sitten päivällä kiukutellaan muille ja vaaditaan saada nukkua päiväunet.
Silloin kun mies kävi töissä ja minä olin lasten kanssa hoidin lapset myös hänen työpäivänsä jälkeen, koska töissäkävijänhän pitää levätä. Nykyään kun olen töissä ja jos miehellä on lomaa, lapset siirtyy työpäivän päätyyttyä kuitenkin minun hoiviini, koska hänhän on jo hoitanut lapsia koko päivän. Ja tämä oli vain yksi esimerkki meidän perheen työnjaosta..
P*skapää ei muutu, tässä nyt vaan odotellaan, että lapset kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.
Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te löydätte noin helmiä miehiä?
Omani on nyt kesälomalla, mutta herää silti joka aamu mun kanssa kuudelta ja laittaa mulle aamiasta sillä välin kun olen suihkussa <3 Meillä ei ole lapsia (eikä tule), mutta mies haluaa omien sanojensa mukaan "aloittaa aamun yhdessä".
Kaksi lasta sulla paapottavana. Mitä tuo rahan tienaaminen tohon edes liittyy.
Eikö noita raha-asioita ainakin tule puhuttua etukäteen? Entä pitikö mies tiukasti rahat erillään kun olitte vielä kaksin?
Meillä mies tienaa "vähän" ainakin jos sinun mieheesi vertaa, n. 1500-1900€/kk työvuoroista riippuen.
Silti ollut itsestäänselvää, että minun ollessa hoitovapaalla maksaa enemmän. Olen kotona kunnes lapsi täyttää kolme, se oli miehelle täysin ok. Teen itse tosin myös työkeikkaa välillä, jotta saa laitettua rahaa syrjään hätätapauksien varalle.
Mutta meille rahakuviot oli jo ennen lasta sellaiset, että annettiin toisillemme sama elintaso. Toisinaan minä tienasin enemmän, toisinaan taas mieheni. Enemmän tienaava on maksanut enemmän ja tehty niin, että molemmille jäisi suht samanverran käyttörahaa kiinteiden kulujen jälkeen. Ja nyt hoitovapaalla saman kaavan mukaan.
Jos kahden aikuisen perheessä on kahta eri elintasoa, niin en hankkisi lapsia siihen liittoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.
Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.
-Ap
Nyt haloo ja herätys! Tämän on pakko olla provo. Ei kukaan ole oikeasti noin tyhmä lattiarätti. Mars nyt siitä tulostamaan eropaperi ja soittamaan lakimiehelle. Pilaat elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Heh heh, luulostaa ihan mun mieheltä. Tsemppiä vaan.
Iltaisin pitää kukkua, koska ”oma aika” ja sitten päivällä kiukutellaan muille ja vaaditaan saada nukkua päiväunet.
Silloin kun mies kävi töissä ja minä olin lasten kanssa hoidin lapset myös hänen työpäivänsä jälkeen, koska töissäkävijänhän pitää levätä. Nykyään kun olen töissä ja jos miehellä on lomaa, lapset siirtyy työpäivän päätyyttyä kuitenkin minun hoiviini, koska hänhän on jo hoitanut lapsia koko päivän. Ja tämä oli vain yksi esimerkki meidän perheen työnjaosta..
P*skapää ei muutu, tässä nyt vaan odotellaan, että lapset kasvaa.
Ja lisään tähän vielä, että kun olin kotona, mies syyllisti minua jatkuvasti kotona olemisesta ja patisteli töihin. Kun aloitin työt, siitäkin hän syyllistää, koska olen pois kotoa. Taisi kuitenkin olla ihan mukavaa kun koti oli aina siisti, pyykit pesty, ruuat valmiina ja lapset hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitä iloa tuosta miehestä sulle on?
Enpä ole tähän keksinyt vastausta enää vähään aikaan. Mutta mies on niin hankala, että uskon olevan helpompaa pysyä hänen kanssaan yhdessä kuin esim. alkaa tapella elatusasioista.
-Ap
Olkoot hankala. Vähemmän hankala se sulle on eri osoitteessa. Hankit kämpän ja muutat lapsen kanssa pois. Varaat ajan lastenvalvojalle, jonka luona sovitte elatusasioista. Jos mies ei suostu, viet asian oikeuteen.
Mies on nyt jo uhkaillut riidoissa, että aikoo käyttää terveysongelmiani minua vastaan, että saa lapsen huoltajuuden (en kuulemma ole kykenevä huolehtimaan lapsesta). Uhkailullaan hän on saanut minut ajettua nurkkaan, jossa en voi vaatia oikeuksiani. Hänen perheensä on samanlainen, itsekkäitä ihmisiä ja aina syyttämässä muita. Siksikään en eroriitoihin uskaltaisi lähteä, kun miehellä on perheensä takanaan ja minulla ei ketään.
-Ap
Mitä terveysongelmia sinulla sitten on?
Alue: Aihe vapaa
Meillä vähän sama, en tosin ole vielä töissä mutta jännittää ja valmiiksi. Mies valvoo johonkin 2-3 yöllä ja aamulla lapsi ja minä herätään jo ennenkuin herää itse töihin. Jos lapsi valvoo yöllä on hän niin vihainen kun "ikinä en saa nukkua!" öö saisit kyllä kun kävisit aikaisemmin nukkumaan! Ei kuulemma voi kun se on ainut hetki päivässä kun saa omaa aikaa.. Niin, no minä en saa sitä ikinä. Samaten ei voi päivällä tehdä mitään jos joutuu katsomaan lasta, ei voi syödä, ei voi siivota, ei voi tehdä mitään kuulemma. Jännä että minä voin ja teen kaiken päivän aikana kuitenkin. En ymmärrä.