Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minulla olisi ohjeet miehelle kuin miehelle, joka ei löydä naisseuraa

Vierailija
12.07.2018 |

Mutta pelkään, että nämäkään ohjeet eivät kelpaa.

Kommentit (78)

Vierailija
61/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta pelkään, että nämäkään ohjeet eivät kelpaa.

Oletko nainen vai mies?

Oletko sinkku vai parisuhteessa? Oletko ollut naimisissa? Ikäsi?

Mikäs merkitys sillä on? Olen vanha, viisas nainen :) Olen ollut naimisissa pitkään. Mutta kannattaa vain uskoa, mitä kerron.

On sillä väliä.

Monella miehellä on päässään tatuoituna

vuorenvarma vakaumus millaista miestä _kaikki_ naiset muka haluavat.

Tuo harhakuva on niin väärä, että en vaivautuisi edes juttelemaan sellaisen kanssa, joka sen kuvittelee todeksi.

Muutenkin se, että joku ryhmään kuulumaton (tässä mies) tulee väittämään ryhmään kuuluvalle (tässä naiselle), että te kaikki naiset olette samanlaisia ja minä tiedän mitä haluatte, on absurdia. Puhuja tekee itsestään pellen, vastenmielisen pellen.

Eikä jatkossakaan löydä naisseuraa, eikä edes tajua miksi.

Vierailija
62/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites minä joka olen komea, sivistynyt, mukava ja keskustelutaitoinen suomalainen mies? Miksi naiset karttelevat minua? Haisenko? Säteilenkö jotain pahaa karmaa?

Lisättäköön että en yritä ketään. Pitäisikö? Miksi? Miksi ei toisin päin? Miksi? Ah niin paljon kysymyksiä joihin tod.näk saa vain latteaa kuittailua josta ei tule hullua hurskaammaksi.

Ah, olet näitä mieluummin oikeassa kuin onnellinen -miehiä. No, ei ole keneltäkään pois, meillä naisilla riittää niitä miehiä, jotka ovat mieluummin onnellisia kuin (omituisen periaatteensa mukaisesti) oikeassa eli jotka lähestyvät. Myös tulevana viikonloppuna.

Tässä se taas nähdään. Riittää että olet nainen: saat seuraa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta pelkään, että nämäkään ohjeet eivät kelpaa.

Oletko nainen vai mies?

Oletko sinkku vai parisuhteessa? Oletko ollut naimisissa? Ikäsi?

Mikäs merkitys sillä on? Olen vanha, viisas nainen :) Olen ollut naimisissa pitkään. Mutta kannattaa vain uskoa, mitä kerron.

On sillä väliä.

Monella miehellä on päässään tatuoituna

vuorenvarma vakaumus millaista miestä _kaikki_ naiset muka haluavat.

Tuo harhakuva on niin väärä, että en vaivautuisi edes juttelemaan sellaisen kanssa, joka sen kuvittelee todeksi.

Muutenkin se, että joku ryhmään kuulumaton (tässä mies) tulee väittämään ryhmään kuuluvalle (tässä naiselle), että te kaikki naiset olette samanlaisia ja minä tiedän mitä haluatte, on absurdia. Puhuja tekee itsestään pellen, vastenmielisen pellen.

Eikä jatkossakaan löydä naisseuraa, eikä edes tajua miksi.

Tämä. Jos löytää itsensä selittämästä naisille mitä nämä haluaa vaikka yksinkertainen ostosreissu Prismaan osoittaa horinat p-puheeksi, voi valmistuttua loppuelämään ilman kumppania.

Vierailija
64/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Itselleni uuvuttavan etsinnän loppu tuli vastaan kun muutamien peräkkäisten treffiohareiden&ghostaamisten jälkeen päätin tietoisesti jättää naisen etsimisen kokonaan ja alkaa kuluttaa energiaani johonkin ihan muuhun. Tästä on kulunut nyt reilu viisi vuotta jonka aikana olen kieltämättä ainakin omasta mielestäni kerännyt paljon hienoja kokemuksia ja tehnyt paljon sellaista mitä en ajatellut ikinä tekeväni.. Kuten esimerkiksi käynyt pelkästä uteliaisuudesta yksin oopperassa ja taidenäyttelyssä, vaikka vastaavat tapahtumat eivät minua varsinaiset juuri kiinnosta. Tämän lisäksi olen myös matkustellut yksinäni paljon ympäri maailmaa ja tehnyt muutaman pidemmän vaellusreissun Lappiin, Norjaan, Islantiin ja Sveitsin alpeille. Viimeisen parin vuoden aikana olen myös opetellut soittamaan kitaraa ja pelaamaan rantalentistä kohtuullisen hyvin, sekä lukenut lukemattomia kirjoja ja löytänyt äänikirjojen ihmeellisen kätevän maailman.

Jos kuitenkin olen täysin rehellinen, niin kaikki kokemukseni tuntuvat kaikesta huolimatta jollain tavalla "laihoilta"... tai selvästi vähemmän merkityksellisiltä koska en ole pystynyt niitä jakamaan kenenkään kanssa. Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta olen aina itse ajatellut jaetun ilon olevan kaksinkertainen ilo ja jaetun surun puolikas suru. On minulla tietenkin joitain kavereita, mutta tarkoitan asioiden jakamista jonkun sellaisen kanssa jolle juuri ne minun tarinani olisivat niitä kaikkein kiinnostavampia - ja toisinpäin.

Olen tietenkin koittanut myös hymyillä. Tai ainakin mukaville ihmisille :)

M37

Hyvä tarina ja totta munkin kohdalla. Ei sitä yksin ole niin mielekästä tehdä mitään. Vaikea nykypäivänä löytää ketään.

Vierailija
65/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Ikää 28 ja olen toiminut kyseisellä tavalla. Kyllä sillä kavereita saa, mutta parisuhteesta ei tietoakaan. Helppo se on naisen huudella, että lopettakaa etsiminen, kun miehet etsivät teidät.

Ikää 36, nainen. Pari lyhyttä seurustelu/tapailusuhdetta takana teininä. 

Edelleen täällä mietiskelen, että missähän ne miehet ovat, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Mitään panoseuraa en etsi, vaan puolisoa. 

Kuten Herra M37 täällä, minäkin lopetin aktiivisen miehen etsimisen. Aikaisemmat tapailusuhteetkin syntyivät omalla painollaan, joten miksipä ei flaksi kävisi myöhemminkin? Olen tässä 16 vuoden ajan matkustellut, harrastanut sitä ja tätä, opiskellut uuden kielen, lukenut kaikkea mikä kiinnostaa historiasta astrofysiikkaan, muuttanut monta kertaa Suomea ristiin rastiin, vaihtanut työpaikkoja, opiskellut ammatin. Viihdyn yksikseni, en ole epätoivoinen, riippakiveä minusta ei saa ja mies saisi tulla ja mennä vapaasti omissa menoissaan, kuten minä omissani. 

Miestä ei vaan mystisesti ole näkynyt eikä kuulunut. Välillä sitä ihan pysähtyy miettimään, että miten ihmeessä se on niin helppoa muille? Jotkut ovat jo tässä iässä menossa toista kertaa naimisiin. Panon saa kuka tahansa, jos kelpuuttaa kenet tahansa haaroihinsa. 

En välitä oikein muusta kuin siitä, että meillä olisi molemminpuolinen kunnioitus, hauskaa yhdessä (myös makuuhuoneessa) ja samanlaiset arvot tulevaisuuden suunnitelmineen.

Silti tuntuu olevan mystisen haastavaa löytää puoliso.

 

Vierailija
66/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Itselleni uuvuttavan etsinnän loppu tuli vastaan kun muutamien peräkkäisten treffiohareiden&ghostaamisten jälkeen päätin tietoisesti jättää naisen etsimisen kokonaan ja alkaa kuluttaa energiaani johonkin ihan muuhun. Tästä on kulunut nyt reilu viisi vuotta jonka aikana olen kieltämättä ainakin omasta mielestäni kerännyt paljon hienoja kokemuksia ja tehnyt paljon sellaista mitä en ajatellut ikinä tekeväni.. Kuten esimerkiksi käynyt pelkästä uteliaisuudesta yksin oopperassa ja taidenäyttelyssä, vaikka vastaavat tapahtumat eivät minua varsinaiset juuri kiinnosta. Tämän lisäksi olen myös matkustellut yksinäni paljon ympäri maailmaa ja tehnyt muutaman pidemmän vaellusreissun Lappiin, Norjaan, Islantiin ja Sveitsin alpeille. Viimeisen parin vuoden aikana olen myös opetellut soittamaan kitaraa ja pelaamaan rantalentistä kohtuullisen hyvin, sekä lukenut lukemattomia kirjoja ja löytänyt äänikirjojen ihmeellisen kätevän maailman.

Jos kuitenkin olen täysin rehellinen, niin kaikki kokemukseni tuntuvat kaikesta huolimatta jollain tavalla "laihoilta"... tai selvästi vähemmän merkityksellisiltä koska en ole pystynyt niitä jakamaan kenenkään kanssa. Voi olla, että kaikki eivät ymmärrä tätä, mutta olen aina itse ajatellut jaetun ilon olevan kaksinkertainen ilo ja jaetun surun puolikas suru. On minulla tietenkin joitain kavereita, mutta tarkoitan asioiden jakamista jonkun sellaisen kanssa jolle juuri ne minun tarinani olisivat niitä kaikkein kiinnostavampia - ja toisinpäin.

Olen tietenkin koittanut myös hymyillä. Tai ainakin mukaville ihmisille :)

M37

Kuulostat mukavalta ihmiseltä. Toivottavasti löydät rinnallesi jonkun mukavan naisen. Mukavaa kesää sinulle. :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Eiköhän se riitä jo se, että suurinosa naisista haluaa edelleen, että mies tekee aloitteen. Miten ajattelit sen toimivan etsimättömyyden kanssa?

Naisena odotat, että mies tekee aloitteen ja sitten sanot täällä, että " en etsinyt mitään ja heti löytyy" No se mies etsi kyllä.

Etkö sinä ole koskaan törmännyt kehenkään kiinnostavaan naiseen sattumalta, ilman että olet haku päällä liikkeellä? Kun tuolla tavalla minä mieheni tapasin. Kumpikaan ei erityisesti etsinyt kumppania emmekä aluksi siinä mielessä toisistamme kiinnostuttukaan. Sitten kun kiinnostuttiin alettiin molemmat myös osoittamaan toiselle sitä. Emme vielä tänä päivääkään tiedä kumpi teki aloitteen vai tekikö sitä varsinaisesti kumpikaan. Eli minä katson löytäneeni mieheni etsimättä itselleni miestä. Se ei tarkoita sitä, että olisin vain passiivisena leikkinyt vaikeasti tavoiteltavaa siinä vaiheessa, kun tajusin ihastuneeni mieheen. Mutta elämäntilanne oli mulla silloin sellainen, että olin yksinkertaisesti kyllästynyt etsimiseen ja keskityin vain ihan normaaliin elämään. Tapasimme yhteisten kaverien kautta ja varmaan olisimme vieläkin pelkkiä kavereita samassa kaveripiirissä jos emme olisi puolin ja toisin tehneet aloitteita, eli antaneet ymmärtää että kiinnostusta muuhunkin on.

Mieheni oli tuolloin muuten vielä vähemmän haku päällä. Hän oli vastikään eronnut erittäin riitaisasta ja raskaasta parisuhteesta ja halusi käytännössä unohtaa parisuhdedraamat ihan kokonaan. Hänelle oli kuulemma aika iso kynnys näyttää mulle vihreää valoa koska hän ei periaatteessa olisi halunnut/kaivannut suhdetta siinä vaiheessa.

68/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

olen nauttinut elämästä ja en ole lähestynyt naisia. ei ole naista näköpiirissä...

No, mitäs jos lähestyisit niitä naisia:D

Noin niin kuin ensi alkuun. Juttelet mukavia ilman taka-ajatuksia, kuuntelet mitä nainen sanoo, omaat normaalit käytöstavat jne.

Ja ennen kaikkea olet kärsivällinen: Pakkeja tulee varmasti, mutta niihin ei saa jäädä vellomaan ainakaan kovin pitkäksi aikaa. 

Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites minä joka olen komea, sivistynyt, mukava ja keskustelutaitoinen suomalainen mies? Miksi naiset karttelevat minua? Haisenko? Säteilenkö jotain pahaa karmaa?

Lisättäköön että en yritä ketään. Pitäisikö? Miksi? Miksi ei toisin päin? Miksi? Ah niin paljon kysymyksiä joihin tod.näk saa vain latteaa kuittailua josta ei tule hullua hurskaammaksi.

Millä tavalla naiset karttelevat sinua? Miten tämä karttelu käy ilmi ja millaisissa tilanteissa? Kartteleeko sinua ihan kaikki naiset arkisissakin ei-romanttisissa tilanteissa vaiko ainoastaan ne joista olisit seksuaalisesti kiinnostunut?

Siis aivan kaikki naiset karttelevat minua. 

Siinä tapauksessa joko

- haiset likaiselle, hikiselle tai navetalle tai esim. hengityksesi haisee ientulehdukselle

- vaikutat pelottavalta ihmiseltä, joka esim. tuijottaa liian kiinteästi suu auki tai jotain muuta luotaantyöntävää

- menet naisten henkilökohtaiseen tilaan, suomalaisilla miehillä ja naisilla se on noin metri, tästä on vastareaktiona kenellä tahansa siirtyä kauemmas

- päästelet omituisia ääniä tai vaikutat muuten hieman avohoitopotilaalta

- kuvittelet että aivan kaikki naiset karttavat sinua

Nämä tuli näin äkkiseltään mieleen.

Vierailija
70/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Ikää 28 ja olen toiminut kyseisellä tavalla. Kyllä sillä kavereita saa, mutta parisuhteesta ei tietoakaan. Helppo se on naisen huudella, että lopettakaa etsiminen, kun miehet etsivät teidät.

Ikää 36, nainen. Pari lyhyttä seurustelu/tapailusuhdetta takana teininä. 

Edelleen täällä mietiskelen, että missähän ne miehet ovat, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Mitään panoseuraa en etsi, vaan puolisoa. 

Kuten Herra M37 täällä, minäkin lopetin aktiivisen miehen etsimisen. Aikaisemmat tapailusuhteetkin syntyivät omalla painollaan, joten miksipä ei flaksi kävisi myöhemminkin? Olen tässä 16 vuoden ajan matkustellut, harrastanut sitä ja tätä, opiskellut uuden kielen, lukenut kaikkea mikä kiinnostaa historiasta astrofysiikkaan, muuttanut monta kertaa Suomea ristiin rastiin, vaihtanut työpaikkoja, opiskellut ammatin. Viihdyn yksikseni, en ole epätoivoinen, riippakiveä minusta ei saa ja mies saisi tulla ja mennä vapaasti omissa menoissaan, kuten minä omissani. 

Miestä ei vaan mystisesti ole näkynyt eikä kuulunut. Välillä sitä ihan pysähtyy miettimään, että miten ihmeessä se on niin helppoa muille? Jotkut ovat jo tässä iässä menossa toista kertaa naimisiin. Panon saa kuka tahansa, jos kelpuuttaa kenet tahansa haaroihinsa. 

En välitä oikein muusta kuin siitä, että meillä olisi molemminpuolinen kunnioitus, hauskaa yhdessä (myös makuuhuoneessa) ja samanlaiset arvot tulevaisuuden suunnitelmineen.

Silti tuntuu olevan mystisen haastavaa löytää puoliso.

 

Mitäs itse teet puolison löytämisen eteen? Tiedän kyllä töistäkin naisen joka on aina omissa oloissaan, moikkaa muttei koskaan hymyile. Sitten pikkujouluissa itkeskeli kun ei löydä miestä! Pitää naistenkin osallistua, ei voi vaan odottaa että joku mies iskee silmänsä jos ei itse ole yhtään pelissä mukana...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites minä joka olen komea, sivistynyt, mukava ja keskustelutaitoinen suomalainen mies? Miksi naiset karttelevat minua? Haisenko? Säteilenkö jotain pahaa karmaa?

Lisättäköön että en yritä ketään. Pitäisikö? Miksi? Miksi ei toisin päin? Miksi? Ah niin paljon kysymyksiä joihin tod.näk saa vain latteaa kuittailua josta ei tule hullua hurskaammaksi.

Millä tavalla naiset karttelevat sinua? Miten tämä karttelu käy ilmi ja millaisissa tilanteissa? Kartteleeko sinua ihan kaikki naiset arkisissakin ei-romanttisissa tilanteissa vaiko ainoastaan ne joista olisit seksuaalisesti kiinnostunut?

Siis aivan kaikki naiset karttelevat minua. 

Siinä tapauksessa joko

- haiset likaiselle, hikiselle tai navetalle tai esim. hengityksesi haisee ientulehdukselle

- vaikutat pelottavalta ihmiseltä, joka esim. tuijottaa liian kiinteästi suu auki tai jotain muuta luotaantyöntävää

- menet naisten henkilökohtaiseen tilaan, suomalaisilla miehillä ja naisilla se on noin metri, tästä on vastareaktiona kenellä tahansa siirtyä kauemmas

- päästelet omituisia ääniä tai vaikutat muuten hieman avohoitopotilaalta

- kuvittelet että aivan kaikki naiset karttavat sinua

Nämä tuli näin äkkiseltään mieleen.

Yksi joka mielestäni yhdistää monta ikisinkkua miestä on ylenmääräinen pätemisen tarve. Omassa lähipiirissä tällainen mies, ihan kunnon mies ja kiltti luonteeltaan, mutta armoton päteminen aina. Tietää kaikesta kaiken parhaiten eikä suurin piirtein ees kuuntele vastapuolta selittäessään Miten Asiat On.

Vierailija
72/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Tiedätkö monta positiivista, hymyilevää, laajasti sivistynyttä, ihmisistä pitävää miestä, joka ei millään löydä naisseuraa?

Aika laajat on nuo sinun käsitteet ja nyt lisäsit vielä löytämisenkin eikö se ole sitä etsimistä:D

Noilla ohjeilla olen takuuvarmasti sinkku seuraavan 10v päästäkin.

Tämä onkin hyvä kysymys, että mitä sillä seuran etsimisellä tarkoitetaan ja voiko seuraa löytää vaikkei sitä varsinaisesti etsi.

Onko seuran etsiminen sitä, että etsimällä etsii kumppania ja arvioi lähes kaikki vastakkaista sukupuolta olevat kontaktinsa sitä kautta, että pitääkö toista seksuaalisesti viehättävänä ja voisiko hän olla potentiaalinen kumppani. Ja sitten tavallaan menettää kaiken kiinnostuksensa ihmiseen jos ei näe tätä potentiaalisena kumppanina ja on hänen kanssaan tekemisissä vain jos se syystä tai toisesta on välttämätöntä.

Vai onko seuran etsiminen myös sitä, että ei varsinaisesti etsi ketään ja suhtautuu ihmisiin ihmisinä, mutta ei kuitenkaan hylkää mahdollisuutta kohdata joku joka sytyttää ja on valmis toimimaan asioiden eteen, jos sellainen sattuu tulemaan vastaan.

Kyllä. Molemmat ovat seuran etsimistä. Tuo ylemmän esimerkin toiminta kuullostaa enemmän joltain seurustelurobotilta  kuin ihmiseltä, enkä itse ainakaan tiedä ketään, joka suhtautuisi ihmissuhteisiin tuolla tavalla.

No sitten naisetkaan eivät voi löytää seuraa etsimättä sellaista. Kuitenkin käytännössä kaikki tuntemani naiset, jotka sanovat löytäneensä miehen etsimättä, ovat sattumalta tavanneet kiinnostavan ihmisen ja sitten tarttuneet tilaisuuteen.

En tiedä miten paljon voi yleistää tämän palstan naisettomuutta valittavien miesten juttuja, mutta tosi paljon he ovat itse kertoneet näkevänsä naiset käytännössä vain seksuaalisina olentoina. Monet esimerkiksi suhtautuvat hyvin negatiivisesti platoniseen ystävyyteen naisten kanssa ja sanovat ettei siitä ole mitään hyötyä ja iloa. Ystävä voi kuulemma olla miesten kanssa, naisten funktio on pääasiassa seksikumppanin roolissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Ikää 28 ja olen toiminut kyseisellä tavalla. Kyllä sillä kavereita saa, mutta parisuhteesta ei tietoakaan. Helppo se on naisen huudella, että lopettakaa etsiminen, kun miehet etsivät teidät.

Ikää 36, nainen. Pari lyhyttä seurustelu/tapailusuhdetta takana teininä. 

Edelleen täällä mietiskelen, että missähän ne miehet ovat, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Mitään panoseuraa en etsi, vaan puolisoa. 

Kuten Herra M37 täällä, minäkin lopetin aktiivisen miehen etsimisen. Aikaisemmat tapailusuhteetkin syntyivät omalla painollaan, joten miksipä ei flaksi kävisi myöhemminkin? Olen tässä 16 vuoden ajan matkustellut, harrastanut sitä ja tätä, opiskellut uuden kielen, lukenut kaikkea mikä kiinnostaa historiasta astrofysiikkaan, muuttanut monta kertaa Suomea ristiin rastiin, vaihtanut työpaikkoja, opiskellut ammatin. Viihdyn yksikseni, en ole epätoivoinen, riippakiveä minusta ei saa ja mies saisi tulla ja mennä vapaasti omissa menoissaan, kuten minä omissani. 

Miestä ei vaan mystisesti ole näkynyt eikä kuulunut. Välillä sitä ihan pysähtyy miettimään, että miten ihmeessä se on niin helppoa muille? Jotkut ovat jo tässä iässä menossa toista kertaa naimisiin. Panon saa kuka tahansa, jos kelpuuttaa kenet tahansa haaroihinsa. 

En välitä oikein muusta kuin siitä, että meillä olisi molemminpuolinen kunnioitus, hauskaa yhdessä (myös makuuhuoneessa) ja samanlaiset arvot tulevaisuuden suunnitelmineen.

Silti tuntuu olevan mystisen haastavaa löytää puoliso.

 

Mulla sama homma, mutta sillä erotuksella, että ei ole koskaan ollut seurustelu/tapailusuhdetta mieheen.

Jokaiselta mieheltä on tullut joku syy, miksei voi seurustella. Muut naiset ovat kuitenkin sopineet heille kumppaneiksi.

Olen käynyt treffeillä, yksin keikoilla, opiskelijabileissä lähestynyt miehiä jne. Ei mitään.

Ei vaan auta kun keskittyä omaan elämäänsä. En ole viiteen vuoteen edes harrastanut seksiä, koska en halua mitään tuntemattomia.

N32

Vierailija
74/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Tiedätkö monta positiivista, hymyilevää, laajasti sivistynyttä, ihmisistä pitävää miestä, joka ei millään löydä naisseuraa?

Aika laajat on nuo sinun käsitteet ja nyt lisäsit vielä löytämisenkin eikö se ole sitä etsimistä:D

Noilla ohjeilla olen takuuvarmasti sinkku seuraavan 10v päästäkin.

Tämä onkin hyvä kysymys, että mitä sillä seuran etsimisellä tarkoitetaan ja voiko seuraa löytää vaikkei sitä varsinaisesti etsi.

Onko seuran etsiminen sitä, että etsimällä etsii kumppania ja arvioi lähes kaikki vastakkaista sukupuolta olevat kontaktinsa sitä kautta, että pitääkö toista seksuaalisesti viehättävänä ja voisiko hän olla potentiaalinen kumppani. Ja sitten tavallaan menettää kaiken kiinnostuksensa ihmiseen jos ei näe tätä potentiaalisena kumppanina ja on hänen kanssaan tekemisissä vain jos se syystä tai toisesta on välttämätöntä.

Vai onko seuran etsiminen myös sitä, että ei varsinaisesti etsi ketään ja suhtautuu ihmisiin ihmisinä, mutta ei kuitenkaan hylkää mahdollisuutta kohdata joku joka sytyttää ja on valmis toimimaan asioiden eteen, jos sellainen sattuu tulemaan vastaan.

Kyllä. Molemmat ovat seuran etsimistä. Tuo ylemmän esimerkin toiminta kuullostaa enemmän joltain seurustelurobotilta  kuin ihmiseltä, enkä itse ainakaan tiedä ketään, joka suhtautuisi ihmissuhteisiin tuolla tavalla.

No sitten naisetkaan eivät voi löytää seuraa etsimättä sellaista. Kuitenkin käytännössä kaikki tuntemani naiset, jotka sanovat löytäneensä miehen etsimättä, ovat sattumalta tavanneet kiinnostavan ihmisen ja sitten tarttuneet tilaisuuteen.

En tiedä miten paljon voi yleistää tämän palstan naisettomuutta valittavien miesten juttuja, mutta tosi paljon he ovat itse kertoneet näkevänsä naiset käytännössä vain seksuaalisina olentoina. Monet esimerkiksi suhtautuvat hyvin negatiivisesti platoniseen ystävyyteen naisten kanssa ja sanovat ettei siitä ole mitään hyötyä ja iloa. Ystävä voi kuulemma olla miesten kanssa, naisten funktio on pääasiassa seksikumppanin roolissa.

Ja moni ei halua ystävystyä edes miesten kanssa. Nämä kaverit ei yksinkertaisesti pidä ihmisistä eivätkä näe ihmisiä muina kuin oman tyydytyksensä välineinä. Nainen on lämmin kolo, ei mitään muuta. En tajua miten kuvittelevat että yhteiselo sujuu näistä lähtökohdista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/78 |
12.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Ikää 28 ja olen toiminut kyseisellä tavalla. Kyllä sillä kavereita saa, mutta parisuhteesta ei tietoakaan. Helppo se on naisen huudella, että lopettakaa etsiminen, kun miehet etsivät teidät.

Ikää 36, nainen. Pari lyhyttä seurustelu/tapailusuhdetta takana teininä. 

Edelleen täällä mietiskelen, että missähän ne miehet ovat, kun ei ole näkynyt eikä kuulunut.

Mitään panoseuraa en etsi, vaan puolisoa. 

Kuten Herra M37 täällä, minäkin lopetin aktiivisen miehen etsimisen. Aikaisemmat tapailusuhteetkin syntyivät omalla painollaan, joten miksipä ei flaksi kävisi myöhemminkin? Olen tässä 16 vuoden ajan matkustellut, harrastanut sitä ja tätä, opiskellut uuden kielen, lukenut kaikkea mikä kiinnostaa historiasta astrofysiikkaan, muuttanut monta kertaa Suomea ristiin rastiin, vaihtanut työpaikkoja, opiskellut ammatin. Viihdyn yksikseni, en ole epätoivoinen, riippakiveä minusta ei saa ja mies saisi tulla ja mennä vapaasti omissa menoissaan, kuten minä omissani. 

Miestä ei vaan mystisesti ole näkynyt eikä kuulunut. Välillä sitä ihan pysähtyy miettimään, että miten ihmeessä se on niin helppoa muille? Jotkut ovat jo tässä iässä menossa toista kertaa naimisiin. Panon saa kuka tahansa, jos kelpuuttaa kenet tahansa haaroihinsa. 

En välitä oikein muusta kuin siitä, että meillä olisi molemminpuolinen kunnioitus, hauskaa yhdessä (myös makuuhuoneessa) ja samanlaiset arvot tulevaisuuden suunnitelmineen.

Silti tuntuu olevan mystisen haastavaa löytää puoliso.

 

Mulla sama homma, mutta sillä erotuksella, että ei ole koskaan ollut seurustelu/tapailusuhdetta mieheen.

Jokaiselta mieheltä on tullut joku syy, miksei voi seurustella. Muut naiset ovat kuitenkin sopineet heille kumppaneiksi.

Olen käynyt treffeillä, yksin keikoilla, opiskelijabileissä lähestynyt miehiä jne. Ei mitään.

Ei vaan auta kun keskittyä omaan elämäänsä. En ole viiteen vuoteen edes harrastanut seksiä, koska en halua mitään tuntemattomia.

N32

Mikä vika sussa sitten rehellisesti on? Et ole ihan tyttönen enää, joten toivottavasti olet harrastanut itsetutkiskelua, tai kysynyt suoraan parhaalta ystävältäsi.

76/78 |
13.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

M35 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa naisen etsiminen. Kiinnostukaa sen sijaan elämästä ja ihmisistä yleensä. Sivistykää ja hymyilkää. Nämä ohjeet ovat takuuvarmat.

Olipa taas hyvät ohjeet.

Mikä vika?

Siinä ettei ne toimi miehelle.

Perustelepa hieman paremmin.

Vaikka se teillä naisilla toimiikin niin miehillä se ei toimi samoin. Ainakaan tällaisilla tavis/ruma.

Edelleen, millä perusteella ei voisi toimia miehillekin?

Eiköhän se riitä jo se, että suurinosa naisista haluaa edelleen, että mies tekee aloitteen. Miten ajattelit sen toimivan etsimättömyyden kanssa?

Naisena odotat, että mies tekee aloitteen ja sitten sanot täällä, että " en etsinyt mitään ja heti löytyy" No se mies etsi kyllä.

Etkö sinä ole koskaan törmännyt kehenkään kiinnostavaan naiseen sattumalta, ilman että olet haku päällä liikkeellä? Kun tuolla tavalla minä mieheni tapasin. Kumpikaan ei erityisesti etsinyt kumppania emmekä aluksi siinä mielessä toisistamme kiinnostuttukaan. Sitten kun kiinnostuttiin alettiin molemmat myös osoittamaan toiselle sitä. Emme vielä tänä päivääkään tiedä kumpi teki aloitteen vai tekikö sitä varsinaisesti kumpikaan. Eli minä katson löytäneeni mieheni etsimättä itselleni miestä. Se ei tarkoita sitä, että olisin vain passiivisena leikkinyt vaikeasti tavoiteltavaa siinä vaiheessa, kun tajusin ihastuneeni mieheen. Mutta elämäntilanne oli mulla silloin sellainen, että olin yksinkertaisesti kyllästynyt etsimiseen ja keskityin vain ihan normaaliin elämään. Tapasimme yhteisten kaverien kautta ja varmaan olisimme vieläkin pelkkiä kavereita samassa kaveripiirissä jos emme olisi puolin ja toisin tehneet aloitteita, eli antaneet ymmärtää että kiinnostusta muuhunkin on.

Mieheni oli tuolloin muuten vielä vähemmän haku päällä. Hän oli vastikään eronnut erittäin riitaisasta ja raskaasta parisuhteesta ja halusi käytännössä unohtaa parisuhdedraamat ihan kokonaan. Hänelle oli kuulemma aika iso kynnys näyttää mulle vihreää valoa koska hän ei periaatteessa olisi halunnut/kaivannut suhdetta siinä vaiheessa.

Enpä kyllä.

Vierailija
77/78 |
19.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä toinen ohje: ala homoksi.

Onpas rakentavaa..

Vierailija
78/78 |
19.07.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen kundaliinijoogan opettaja. Suosittelen kaikille sinkuilke, eritoten miehille, kundaliinijoogaa. Siellä oppii rakastamaan itseään jacolemaan aito. Samoin kohtaamaan toisen aitona. Seuraavaksi oppii rakastamaan muuta maailmaa pyyteettömästi. Ja sitten tällainen ihminen vetääkin jo naisia puoleensa. Epätoivo ja naisviha korvautuuvrakkaudella ja luottamuksella elämään.

1,5v sitten kurssillani aloitti useampi sinkkumies. Ne kaikki seukkaa nyt. En voi osoittaa että se johtuisi tästä, mutta sen voin sanoa että muutos oli silmiinpistävä, siis se mitä heille tapahtui ja millaiseksi muuttuivat.

Kun riittää itsevitselleen ja tajuaa että rakkaus ei tule toiselta vasn itsestä, niin ihmeitä alkaa tapahtua.

Vetreytyykö joogassasi niin paljon että voi ottaa iteltään poskeen?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kaksi kolme