Työsuhteen purku koeajalla ja herkkä luonne
Sain vajaa 2kk sitten vakituisen työpaikan 6kk koeajalla. Tällä hetkellä vihaan työtäni ja olen huomannut ettei kyseinen työ olekaan yhtään minun juttuni, vaikka omalta mielenkiinnon alueelta onkin. Olen jo miettinyt työstä lähtemistä, mutta pelkään tyhjän päälle jäämistä ja toisaalta myös esimiehen ja työkavereiden reaktioita. Tuntuu, että jätän kaikki pulaan kun olen ainoa ammattini edustaja kyseisessä paikassa ja että nyt minun tilalleni joudutaan rekrytoida uusi ihminen. Kyseessä on täysin uusi paikka, missä minulle on hankittu jo oikeuksia erilaisiin järjestelmiin, ilmoitettu koulutuksiin ja jopa hankittu firman luottokortti. Oma mielenterveyteni jo reistaa työn takia, mutta silti mietin mitä minusta ajatellaan jos lähden näin pian työn alkamisen jälkeen. Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta ja kuinka siitä selvisit?
Kommentit (27)
No ihan noin korvaamaton en työssäni ollut, mutta olen kerran lähtenyt koeajalla. Lähdin edellisestä yöstä liian hurjan paineen ja yksintyöskentelyn vuoksi ja olin valmis ottamaan ihan minkä työn tahansa. Pääsin kivaan taloon vakityöhön, ns. oman alan perushommia. Olin jo tehnyt haastavampia töitä ja puuduin nopeasti. Hain ja sain koeajalla esimiestehtävän. Oli tosi kova paikka irtisanoutua, mutta ymmärsivät tosi hyvin. Nykyään tämä ex-esimieheni on mentorini nykytyössäni. Et sanoisin, et hyvin meni.
Tämän takia se naisten euro on se mitä se on... Pää ei kestä yksityisen puolen asintuntijatyötä. Mieluummin muumilauluja ja sormivärejä päiväkodissa tai sossun tätinä.
Ilman muuta lähdet. Jos nyt vihaat työtäsi, niin miten mahtaa olla tilanne puolen vuoden päästä. Ajoissa ilmoitat ja selität rehellisesti, miksi lähdet. Oma mielenterveys ja onnellisuus ovat tärkeitä, ei ole firman etu jos et viihdy. Ongelmia tulee ennemmin tai myöhemmin... Terveisin se, joka ei lähtenyt koeajalla vaikka olisin kuinka halunnut. Odotan kuin kuuta nousevaa, että määräaikainen sopimus loppuu ensi kuun lopussa!
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia se naisten euro on se mitä se on... Pää ei kestä yksityisen puolen asintuntijatyötä. Mieluummin muumilauluja ja sormivärejä päiväkodissa tai sossun tätinä.
Mistä päättelet ap:n sukupuolen?
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia se naisten euro on se mitä se on... Pää ei kestä yksityisen puolen asintuntijatyötä. Mieluummin muumilauluja ja sormivärejä päiväkodissa tai sossun tätinä.
Noo, sossun tädit on kyllä rautaa ja päiväkodeissa tehdään arvokkainta mahdollista työtä! Kuka mies pystyisi tähän? Harvat, kuten näkyy...
Minun määrä-aikainen työsuhteeni purettiin koe-ajalla. Syynä oli hitauteni, "nyhräämiseni". Esim. leikkasin kynnet eräältä asukkaalta, pesin hammasproteesit päivittäin. Suoritin "pikkupesut", ajoin parran. Tämä ei ollut tarpeeksi tehokasta. Nyt tappelen te-toimiston kanssa karenssista. Karenssiahan tästä tulee.On kuulemma oma syyni, kun jouduin pois.
Menet sitä kohden mitä oikeasti haluat. Irtisanoin itseni viisi vuotta sitten ja sain juuri unelmatyön ulkomailta.
Työssä oli hyviäkin puolia (palkka) mutta kannattaa oikeasti kuunnella itseään. Työ sinänsä oli arvostettu ja siinä oli paljon etuuksia, mutta myös kateutta ja nokkimista. Esimieheni raivosi enkä jättänyt työtä CV:n mutta ei se ole haitannut.
Itse asiassa kielitaitoisia suomalaisia nuorehkoja naisia arvostetaan ulkomailla työelämässä. Tsemppiä!
Karenssi tulee varmasti
No, ehkä luovutat liian helpolla. Katso vuosi ja toki voit sittenkin irtisanoutua. Ala hakea uutta työtä ja säästä niin jos sitten haluat lähteä niin lähde. Alussa on aina hankalaa.
Vierailija kirjoitti:
Karenssi tulee varmasti
No, ehkä luovutat liian helpolla. Katso vuosi ja toki voit sittenkin irtisanoutua. Ala hakea uutta työtä ja säästä niin jos sitten haluat lähteä niin lähde. Alussa on aina hankalaa.
Siksi haluaisinkin uuden työpaikan ennen kuin lähden tuosta, ettei sitten tarvitse karenssin kanssa itkeskellä että mistä nyt rahaa. Yritän itsekin ajatella että vuoden jälkeen jo saattaisi helpottaa, mutta jos olen hermoromahduksen partaalla jo alle 2 kuukauden jälkeen, ei valoisat tulevaisuudennäkymät vuoden päässä lohduta. Ahdistusta lisää myös se, että itse työpaikka on ihan uusi ja kaikki vielä opettelevat tehtäviään, ei selvästi ole tyhjästä uuden luominen ja keskeneräisyyden sietäminen omia vahvuuksiani.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karenssi tulee varmasti
No, ehkä luovutat liian helpolla. Katso vuosi ja toki voit sittenkin irtisanoutua. Ala hakea uutta työtä ja säästä niin jos sitten haluat lähteä niin lähde. Alussa on aina hankalaa.
Siksi haluaisinkin uuden työpaikan ennen kuin lähden tuosta, ettei sitten tarvitse karenssin kanssa itkeskellä että mistä nyt rahaa. Yritän itsekin ajatella että vuoden jälkeen jo saattaisi helpottaa, mutta jos olen hermoromahduksen partaalla jo alle 2 kuukauden jälkeen, ei valoisat tulevaisuudennäkymät vuoden päässä lohduta. Ahdistusta lisää myös se, että itse työpaikka on ihan uusi ja kaikki vielä opettelevat tehtäviään, ei selvästi ole tyhjästä uuden luominen ja keskeneräisyyden sietäminen omia vahvuuksiani.
-ap
Miten voi olla noin huono stressinsietokyky? Eihän susta ole mihinkään työhön välttämättä!
Tsemppiä, olen samanlainen ja voin luvata, että ajan kanssa helpottaa uudessa työssä, jos työyhteisö on kannustava.
Nyt olen ollut 2-vuotta ja tässä kohtaa alan kaivata uusia haasteita (ja lisää stressiä), kun ensimmäinen puoli vuotta oli täyttä tuskaa. Olen kova jännittämään ja ahdistun helposti, mutta niin se vaan helpotti.
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla noin huono stressinsietokyky? Eihän susta ole mihinkään työhön välttämättä!
Kiitos kysymästä, kaikissa aiemmissa töissäni olen pärjännyt oikein hyvin. Tämä nykyinen ei vain ole yhtään minua varten.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla noin huono stressinsietokyky? Eihän susta ole mihinkään työhön välttämättä!
Kiitos kysymästä, kaikissa aiemmissa töissäni olen pärjännyt oikein hyvin. Tämä nykyinen ei vain ole yhtään minua varten.
-ap
Millaisia töitä teit ennen? Siis et kestä vaan sitä vastuuta mitä sulle kasataan koska olet työpaikan ainut siihä hommassa? Miten vanha olet saako kysyä?
Ei sinulla ole mitään velvollisuuksia työnantajaa kohtaan. Työntekijä irtisanotaan helposti ja koko ajan esim. irtisanomissuojaa heikennetään. Työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus koeaikana ja tätä varten koko koeaika on olemassa, toivoisin että työntekijät pitäisivät kiinni omista oikeuksistaan.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia töitä teit ennen? Siis et kestä vaan sitä vastuuta mitä sulle kasataan koska olet työpaikan ainut siihä hommassa? Miten vanha olet saako kysyä?
Kolmekymppinen, aiemmin olen ollut saman alan tehtävissä ihan erilaisessa paikassa. Siellä sain tehdä työni järjestelmällisesti ja tiesin mikä tehtävä on seuraavaksi. Nykyisessä työpaikassani on vähemmän työntekijöitä ja työt ovat jakautuneet epätasaisemmin. En pysty tehdä järjestelmällisesti yhtä tehtävää loppuun ja aloittaa seuraavaa, vaan teen kolmea eri asiaa yhtä aikaa jotka lopulta jäävät kaikki kesken.
-ap
Sain potkut, koska olen liian hidas. En pysty työtahtiin, mitä vaaditaan.
Olen lähtenyt koeajalla ja olen oikein tyytyväinen päätökseeni. Se ei ollut minulle sopiva työ. En edes ajatellut mitä esimies ja työkaverit ajattelevat, koska koeaika on koeaika. Nykyisessä työssä viihdyn todella hyvin, ja toivottavasti töitä riittää eläkeikään asti.
Vierailija kirjoitti:
Minun määrä-aikainen työsuhteeni purettiin koe-ajalla. Syynä oli hitauteni, "nyhräämiseni". Esim. leikkasin kynnet eräältä asukkaalta, pesin hammasproteesit päivittäin. Suoritin "pikkupesut", ajoin parran. Tämä ei ollut tarpeeksi tehokasta. Nyt tappelen te-toimiston kanssa karenssista. Karenssiahan tästä tulee.On kuulemma oma syyni, kun jouduin pois.
On nämä tärkeitä asioita. Mitta ei niin että muut jää ilman hoitoa. Tai että sinä teet rauhassa asiat kahden kanssa. Ja työpari hoitaa 20.
Ilman muuta lähdet pois, mutta ilmoitat asiasta aikaisin eli esim. irtisanot itsesi 1.9. alkaen.