Lapsen takia kuuden vuoden univelat, olen rikki henkisesti ja fyysisesti
Kuusi vuotta valvomista ja katkonaisia unia ! Ensin oli ne normaalit vauva -ajan yöitkut, sitten öinen tutin etsintä taskulampun kansa siihen adäti että täytti 2v , sen jälkeen kauhiokohtaulset ja atopian aiheuttama kutina..
Kaiken huippuna on, että ei millää konstilla jää oman sänkyyn vaan tunkee välimme! Yövalo, iltasatu, hetken vierellä istuimen, oven jättäminen auki, mistään ei ole apua.
Könötämme miehen kanssa hankalissa asennustaa sängyn reunilla kun tyttö rönöttää keskellä.
Raapii itseään yöt, vaikka on käyty ties kuInka monta kertaa ihotautilääkäreillä ja kokeiltu kaikki mahdolliset rasvat sekä myös vaihtoehtoisia hoitoja kuten karitevoi ja gluteeniton ruokavalio .
Olen kaikki päivät ihan sumussa, selää ja niskoja särkee. Mies on jatkuvasti pahalla päällä. Parisuhde kärsii. Elämä kärsii.
Kommentit (2)
Ikävä sanoa, mutta mulla ei helpottanut koskaan. Toi vuosien valvominen meni niin luihin ja ytimiin, etten vieläkään osaa nukkua vaikka lapset ovat jo monta vuotta nukkuneet omissa huoneissaan kuin pienet murmelit. Edelleen nukun maksimissaan viisi tuntia yötä kohden ja päivät kuljen väsymyksen sumussa. No, haudassa ehtii sitten nukkua - ja tällä nukkumisella sinne varmaan päätyy ennemmin kuin myöhemmin.
Älä huoli, se helpottaa sitten, kun lapsi aikuistuu ja itsenäistyy sekä muuttaa omilleen.