Nykyparisuhteista puuttuu jännite ja moni nainen on tyytymätön
Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy.
Naiset voivat siis miettiä, mitä voivat itse tehdä että mies ei passivoituisi kotisohvalle ja kokisi itseään tarpeettomaksi tai että häntä vähätellään.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Lainaan itseäni viestistä numero 12, jossa käsittelen aloittajan tekemiä yleistyksiä (huom. ei omia kokemuksia, sillä hän niputtaa kaikki naiset tässä samaan):
"Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy."
Jos esittää tuollaisia voimakkaita väitteitä, niin ne perustelut olisi hyvä liittää mukaan.
No en voi vastata aloittajan puolesta, mutta mistä tässä nyt oltiin eri mieltä? Ensimmäiset kaksi tulevat ilmi naisten asenteista, naisia miehet joutuvat myötäilemaan jo yhteiskunnallisella tasolla. Ongelma lienee siinä, että kaikki tämä laitetaan naisen syyksi (mielestäni syyllinen ei löydy naisista vaan miehoä muokkaavasta ideologiasta)?
Siis naisten asenteiden vuoksi miehet passivoituvat ja heidän maskuliinisuutensa katoaa? No voi nyt sanonko mikä. Mietipä hetki miten naisiin suhtaudutaan ympäri maailmaa ja mieti myös katoaako heidän naisellisuutensa niiden asenteiden vuoksi. Ja naisetko eivät joudu myötäilemään miehiä yhteiskunnallisella tasolla? Jos mieheltä tipahtaa munat siksi mitä mieltä joku heistä on, niin saa minun puolesta tipahtaakin.
Et edelleenkään vastannut kysymykseeni, mistä ollaan eri mieltä? Äläkä vaivaudu. En jaksa tällaista kinastelua, missä turvaudutaan olkiukkoihin ja miesten nolaamiseen aina tilaisuuden tullen. Enkä ota kantaa ap:n kommenttiin siitä, että se olisi naisen tai naisten syy. Yhtälailla miehet ohjaavat kehitystä ja sallivat sen ja naisten myötäily on pientä suhteessa siihen, kuinka miehet auttavat naisia sopeutumaan naisten ajamiin rakenteellisiin muutoksiin.
Hetki sitten huomautin, että naiset eivät ole miehiä, sama pätee tässä. Aika vaikea tästä on edetä, kun keskustelua käydään olettamalla nainen = mies. Naisella on "uhrina" henkinen etulyöntiasema.Voi jeesus sentään. Selvästikin jaksat kinastelua ja olkiukkoilua kun pitkät pätkät vielä kirjoitat. Mutta älä huoli, niin jaksan minäkin. Alun alkaen minä kommentoin väittämään "Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan?", että aloittajalla olisi hyvä olla tukea yleistäville väitteilleen. En ollut eri mieltä kenenkään kanssa, kunnes sinä tulit väittämään että olin. Lue ajatuksella uudestaan lainaamasi viestit.
Kerrotko miten tässä käydään keskustelua olettamalla "nainen=mies"?
En väittänyt, vaan esitin kysymksen. Sulta jäi huomaamatta se, että nimeonmaan haastoin sinut näyttämään seikan, josta oltaisiin eri mieltä (sillä olettamalla, että olet ainakin osittain samaa mieltä).
Oletus miehen ja naisen yhtälaisyydestä tulee verrannoissa kuten "Mietipä hetki miten naisiin suhtaudutaan ympäri maailmaa ja mieti myös katoaako heidän naisellisuutensa niiden asenteiden vuoksi." - tässä selkeästi puhutaan eri asioista, koska lause jo itsessään implikoi, että miehiä ja naisia kohdellaan eri lailla.
No siinä vaiheessa kyllä kohdellaan eri lailla, jos naiset tekevät itse sen, mitä miehet tässä ketjussa vaativat naisten tekevän puolestaan. Eli ei yleismaailmallisesti ole sanottu, että kohdeltaisiin eri tavoin, vaan tämä aloituksen väitteen mukaan.
ohis
Pointti täysin hukassa. Erilaisia ei tulekaan kodella samalla tavoin, tai rinnastaa samanlaisena.
Mun mielestä pointti on siinä, että sekä miehellä että naisella on kädet, joilla niitä hommia voi tehdä. Siinä suhteessa ollaan ihan samalla viivalla jokainen.
Kai minä nyt itse tiedän mitä sillä tarkoitin. Esimerkissäni viittaamaa tasa-arvo-ongelmaa ei olisi olemassakaan jos siitä voisi käyttää käyttämääsi esimerkkiä erilaisten käsien tekemästä työstä.
No sorry kun kerroin oman mielipiteeni. Eihän se meinaa sitä, ettei sulla olisi oma mielipiteesi tai sitä, että mä jotenkin mitätöisin sen.
Vierailija kirjoitti:
En ainakaan katsele yhtään nalkuttaa nykygemakkia. Eivät osaa edes tehdä mitään. Aina vain valittamassa ja syyttämässä. Kuten tästäkin huomaa miesten vika taas, vaikka nainen on onneton. Olisiko aika katsoa peiliin. Kaiken kontrollin pitävä nainen ei kestä kritiikkiä ja kuvittelee olevansa ylempänä miestä. Miehelle voi antaa myös tilaa auttaa. Jos joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan. Normaali oikeasti tasa-arvoiset aatteet omaavat naiset eivät syytä kumppaniaan, vaan löytävät onnellisuuden elämästä itsestään. Se kenelle tämä ei onnistu syyttää muita oli mies tai nainen.
"Voi antaa tilaa auttaa..."
Tarkoitatko, että nainen on se, jolla on päävastuu yhteisistä asioista ja mies sitten auttelee, jos nainen antaa tilaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen riitti se, että mies ei juo eikä lyö ja tuo tilipussin lyhentämättömänä kotiin.
Ennen oli ennen ja hyvä niin. Vai tuoko se on mielestäsi se normaali, mihin pyrkiä?
Missaat viestini olennaisimman pointin: alati kasvaneet vaatimukset puolisoa kohtaan. Tämä näkyy sitten rumentuneina erotilastoina. Joskus vähemmän on enemmän.
Niin, miehet vaatii naisilta ja naiset miehiltä. Ja kaikki tietysti naisten syytä?
En nyt ihan noin voimakkaasti tulkitsisi, mutta omasta mielestäni naisilla materialismi, kateus ja suuremman onnen tavoittelu on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että normimies ei voi niitä kohtuudella täyttää.
Oman kokemukseni mukaan ne naisten vaatimukset ovat lähinnä se, että mies kantaa tasapuolisesti vastuuta perheestä, arjesta ja yhteisestä elämästä. Ei kuulosta kovin kohtuuttomalta. Lisäksi nykynainen käy töissä ja tienaa, eikä odota miehestä automaattista maksajaa elämälleen.
Mutta miksi kotona kaikki pitää tehdä naisten kriteerien mukaisesti? Mies tekee yleensä sen verran, kun hänen mielestään on tarpeellista. Jos nainen kasaa kotiin kaiken maailman koristeviritelmiä ja sisustuselementtejä, en kyllä itsekään niitä haluaisi olla pyyhkimässä koko ajan. Puhtaus on muutenkin hyvin suhteellinen käsite. Miksei välillä voisi elää miesten kriteerien mukaisesti eli vähän rennommin... Naisilla on nykyään pakkomielle kaikenlaiseen sisustamiseen, johon miehellä ei ole mitään sanomista. Miten kiva olisi naisista asua kodissa, jossa kaikki on miehen valitsemaa ja päättämää?
Naisilla on paha tapa ajatella, että vain heidän tapansa tehdä asioita on se oikea. Mies on paljon käytännöllisempi olento, eikä stressaa turhasta. Mies ei usein tee asioita, koska hänen mielestään ne eivät ole välttämättömiä/tarpeellisia.
Ja toisaalta myös naiset haluavat jakaa "naisten työt" puoliksi, mutta miten moni on valmis jakamaan myös ne "miesten työt"?
Tällaisia ajatuksia rennommaksi oppineelta naiselta. Ennen pingotin ja nalkutin, nykyisin otan miehen mielipiteet ja kriteerit huomioon. Asiat voi tehdä monella tapaa. Ja pieni vinkki: jos mies on tyytyväinen makuuhuoneen puolella, on hän selvästi aktiivisempi myös kotona ja perheen kanssa ;).
No se on kuule ihan sama toisinpäin. Kyllä mä olen huomattavasti rennompi ihminen orgasmin jälkeen.
Miehilläkö ei ole mitään vastuuta maskuliinisuudestaan ja aktivisuudestaan?
Naisten pitäisi tarjota nämä ominaisuudet jollakin ihmeellisellä keinolla?
Olen itse aina ollut hyvin itsenäinen persoona, ja pakko myöntää että itsenäisen, aktiivisen miehen löytäminen oli vaikeaa.
Suurin osa tapaaamistani miehistä tuntui etsivän äidin korviketta, naista joka sanoo miten ollaan ja eletään. Koska en pidä kontrolloimisesta millään tasolla, en voinut edes kuvitella suhdetta sellaisen miehen kanssa. En missään nimessä halunnut ryhtyä äidiksi isolle vauvalle. Halusin aikuisen miehen, ja onneksi sellaisen myös lopulta löysin.
Onko se nyt naisten vika että miehet etsivät kontrolloivia äitinaisia?
Maskuliinisuus ei ole ollut trendikästä enää 2000- luvulla. Yhteiskunta on naisistunut. Lapset kasvavat yh-naisten kavattamine. Opettajakunta on lähes yksinomaan naisia. Jopa armeijasta on äijäkulttuuri hävinnyt naisten myötä. Miehet saavat naisen mallin. Yhteiskunnan on vallannut erilaiset naiskulttuurit ja naisille suunnattu mainonta ja viihde. Miehet on kasvatettu sivuosaan ja apurooleihin kelpaaviksi naismaisiksi nössöiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa nyt mammat harkitsisitte asennemuutosta nyt ihan ensi alkuun, ensimmäiseksi voisitte tavata tuon aloituksen pari kertaa uudelleen ja jättää ne teesit uudelleenmuotoilematta. Siinä tuli useampi ihan validi pointti, mihin ei tule saada suoraa vastausta, vain karikatyyrien piilittelyä.
Nämä keskustelut ovat aivan turhia, niin kauan kun argumentit ovat luokkaa "ai koska miehet ovat aloitekyvyttömiä vauvoja" - ja siinä suurin ongelma piileekin.
No, ei ole hirveän vakuuttavaa kun joku ilmoittaa vauvapalstalla suuren totuuden nykyparisuhteista ilman perusteluja, lähteitä tai mitään. Eiköhän ihmissuhteet ole hieman monimutkaisempia, ja toisekseen uskon, että parisuhde-elämä on nykyään huomattavasti parempaa kuin sata tai 50 vuotta sitten, vaikka eroja on tietysti enemmän.
Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan? Hylätääkö myös naisten kokemukset mitättömänä, mikäli ne eivät pohjaudu tutkittuun tietoon?
Mistä ylipäätään olette aloituksen kanssa eri mieltä?
Lainaan itseäni viestistä numero 12, jossa käsittelen aloittajan tekemiä yleistyksiä (huom. ei omia kokemuksia, sillä hän niputtaa kaikki naiset tässä samaan):
"Tosiasia kuitenkin on se, että miehen passivoituminen, maskuliinisuuden katoaminen ja se että mies jatkuvasti joutuu myötäilemään naista on naisen syy."
Jos esittää tuollaisia voimakkaita väitteitä, niin ne perustelut olisi hyvä liittää mukaan.
No en voi vastata aloittajan puolesta, mutta mistä tässä nyt oltiin eri mieltä? Ensimmäiset kaksi tulevat ilmi naisten asenteista, naisia miehet joutuvat myötäilemaan jo yhteiskunnallisella tasolla. Ongelma lienee siinä, että kaikki tämä laitetaan naisen syyksi (mielestäni syyllinen ei löydy naisista vaan miehoä muokkaavasta ideologiasta)?
Siis naisten asenteiden vuoksi miehet passivoituvat ja heidän maskuliinisuutensa katoaa? No voi nyt sanonko mikä. Mietipä hetki miten naisiin suhtaudutaan ympäri maailmaa ja mieti myös katoaako heidän naisellisuutensa niiden asenteiden vuoksi. Ja naisetko eivät joudu myötäilemään miehiä yhteiskunnallisella tasolla? Jos mieheltä tipahtaa munat siksi mitä mieltä joku heistä on, niin saa minun puolesta tipahtaakin.
Et edelleenkään vastannut kysymykseeni, mistä ollaan eri mieltä? Äläkä vaivaudu. En jaksa tällaista kinastelua, missä turvaudutaan olkiukkoihin ja miesten nolaamiseen aina tilaisuuden tullen. Enkä ota kantaa ap:n kommenttiin siitä, että se olisi naisen tai naisten syy. Yhtälailla miehet ohjaavat kehitystä ja sallivat sen ja naisten myötäily on pientä suhteessa siihen, kuinka miehet auttavat naisia sopeutumaan naisten ajamiin rakenteellisiin muutoksiin.
Hetki sitten huomautin, että naiset eivät ole miehiä, sama pätee tässä. Aika vaikea tästä on edetä, kun keskustelua käydään olettamalla nainen = mies. Naisella on "uhrina" henkinen etulyöntiasema.Voi jeesus sentään. Selvästikin jaksat kinastelua ja olkiukkoilua kun pitkät pätkät vielä kirjoitat. Mutta älä huoli, niin jaksan minäkin. Alun alkaen minä kommentoin väittämään "Vai että pitäisi miehellä olla tutkimustietoa pohjalla puhuakseen omista kokemuksistaan?", että aloittajalla olisi hyvä olla tukea yleistäville väitteilleen. En ollut eri mieltä kenenkään kanssa, kunnes sinä tulit väittämään että olin. Lue ajatuksella uudestaan lainaamasi viestit.
Kerrotko miten tässä käydään keskustelua olettamalla "nainen=mies"?
En väittänyt, vaan esitin kysymksen. Sulta jäi huomaamatta se, että nimeonmaan haastoin sinut näyttämään seikan, josta oltaisiin eri mieltä (sillä olettamalla, että olet ainakin osittain samaa mieltä).
Oletus miehen ja naisen yhtälaisyydestä tulee verrannoissa kuten "Mietipä hetki miten naisiin suhtaudutaan ympäri maailmaa ja mieti myös katoaako heidän naisellisuutensa niiden asenteiden vuoksi." - tässä selkeästi puhutaan eri asioista, koska lause jo itsessään implikoi, että miehiä ja naisia kohdellaan eri lailla.
No siinä vaiheessa kyllä kohdellaan eri lailla, jos naiset tekevät itse sen, mitä miehet tässä ketjussa vaativat naisten tekevän puolestaan. Eli ei yleismaailmallisesti ole sanottu, että kohdeltaisiin eri tavoin, vaan tämä aloituksen väitteen mukaan.
ohis
Pointti täysin hukassa. Erilaisia ei tulekaan kodella samalla tavoin, tai rinnastaa samanlaisena.
Mun mielestä pointti on siinä, että sekä miehellä että naisella on kädet, joilla niitä hommia voi tehdä. Siinä suhteessa ollaan ihan samalla viivalla jokainen.
Kai minä nyt itse tiedän mitä sillä tarkoitin. Esimerkissäni viittaamaa tasa-arvo-ongelmaa ei olisi olemassakaan jos siitä voisi käyttää käyttämääsi esimerkkiä erilaisten käsien tekemästä työstä.
No sorry kun kerroin oman mielipiteeni. Eihän se meinaa sitä, ettei sulla olisi oma mielipiteesi tai sitä, että mä jotenkin mitätöisin sen.
Ei logiikka ole mielipidekysymys.
Vierailija kirjoitti:
Maskuliinisuus ei ole ollut trendikästä enää 2000- luvulla. Yhteiskunta on naisistunut. Lapset kasvavat yh-naisten kavattamine. Opettajakunta on lähes yksinomaan naisia. Jopa armeijasta on äijäkulttuuri hävinnyt naisten myötä. Miehet saavat naisen mallin. Yhteiskunnan on vallannut erilaiset naiskulttuurit ja naisille suunnattu mainonta ja viihde. Miehet on kasvatettu sivuosaan ja apurooleihin kelpaaviksi naismaisiksi nössöiksi.
Naisten maskuliinisuuson kyllä trendikästä.
Hämmentyneenä ihmettelen, että onko nykymiehen itsetunto tosiaan niin huono, että he kokevat maskuliinisuutensa uhatuksi tasa-arvoisen naisen rinnalla?
Tässäkin ketjussa joku kertoi tuntevansa itsensä miehekkääksi mieheksi nöyrän aasialaisvaimonsa kanssa. Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Aika surullista jos näin on, sekä pelottavaa, että tällaiset antavat sitten miehen mallia lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Miehilläkö ei ole mitään vastuuta maskuliinisuudestaan ja aktivisuudestaan?
Naisten pitäisi tarjota nämä ominaisuudet jollakin ihmeellisellä keinolla?Olen itse aina ollut hyvin itsenäinen persoona, ja pakko myöntää että itsenäisen, aktiivisen miehen löytäminen oli vaikeaa.
Suurin osa tapaaamistani miehistä tuntui etsivän äidin korviketta, naista joka sanoo miten ollaan ja eletään. Koska en pidä kontrolloimisesta millään tasolla, en voinut edes kuvitella suhdetta sellaisen miehen kanssa. En missään nimessä halunnut ryhtyä äidiksi isolle vauvalle. Halusin aikuisen miehen, ja onneksi sellaisen myös lopulta löysin.
Onko se nyt naisten vika että miehet etsivät kontrolloivia äitinaisia?
Ei etsitä kontrolloivaa äitinasta. Se tuli selväksi jo etusivulla ap:n kommenteista, joten turha käyttää sitä lyömäaseen.
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä ihmettelen, että onko nykymiehen itsetunto tosiaan niin huono, että he kokevat maskuliinisuutensa uhatuksi tasa-arvoisen naisen rinnalla?
Tässäkin ketjussa joku kertoi tuntevansa itsensä miehekkääksi mieheksi nöyrän aasialaisvaimonsa kanssa. Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Aika surullista jos näin on, sekä pelottavaa, että tällaiset antavat sitten miehen mallia lapsilleen.
Tämä liittyy myös häiriintyneisyyteen. Tuollainen persoonallisuus toivoo kumppanilta alistuneisuutta ja lapsenomaisuutta. Ilmeisestä niin fyysistä kuin psyykkistäkin.
Miesten maskuliinisuus on pitkään ollut paheksuttavaa Suomalaisessa yhteiskunnassa. Äijäkulttuuri on katoamassa. Tilalle tulee naisten jutut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä ihmettelen, että onko nykymiehen itsetunto tosiaan niin huono, että he kokevat maskuliinisuutensa uhatuksi tasa-arvoisen naisen rinnalla?
Tässäkin ketjussa joku kertoi tuntevansa itsensä miehekkääksi mieheksi nöyrän aasialaisvaimonsa kanssa. Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Aika surullista jos näin on, sekä pelottavaa, että tällaiset antavat sitten miehen mallia lapsilleen.
Tämä liittyy myös häiriintyneisyyteen. Tuollainen persoonallisuus toivoo kumppanilta alistuneisuutta ja lapsenomaisuutta. Ilmeisestä niin fyysistä kuin psyykkistäkin.
Tätä minä tavallaan toivonkin, että kyse olisi vain häiriintyneitä yksilöistä, ei keskivertomiehistä. Muuten alkaisin nyt jo rukoilemaan, että oma tytär on tulevaisuudessa naisiin päin.
En minä kyllä tuollaisia miehiä edes onneksi tunne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maskuliinisuus ei ole ollut trendikästä enää 2000- luvulla. Yhteiskunta on naisistunut. Lapset kasvavat yh-naisten kavattamine. Opettajakunta on lähes yksinomaan naisia. Jopa armeijasta on äijäkulttuuri hävinnyt naisten myötä. Miehet saavat naisen mallin. Yhteiskunnan on vallannut erilaiset naiskulttuurit ja naisille suunnattu mainonta ja viihde. Miehet on kasvatettu sivuosaan ja apurooleihin kelpaaviksi naismaisiksi nössöiksi.
Naisten maskuliinisuuson kyllä trendikästä.
Sivusiili saa pikkarit kostumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Miten tämän miehen selkeä maskuliinisuus ja pomous ilmenee? Ja miksi parisuhteessa toisen edes pitäisi olla pomo?
Lynkatkaa vaan mutta kyllä naisena ajattelen perheen suojelemisen kuuluvan miehelle. Toki nainen tekee oman osuutensa joka on eri asioita kuin mies.
Nykypäivänä kaikista miehistä halutaan pullan tuoksuisia äityliineja ja maskuliinisuus miehissä halutaan poistaa. Ja tuota en ymmärrä.
Äitinä koen vastuuta kuinka poikani kasvatan tähän yhteiskuntaan jossa kivikirveillä ei enää tarvii majaa puolustaa tai ruokaa hankkia, miettiä mikä oikeasti on miehen rooli parisuhteessa ja perheessä?
Olen hetero. En tahdo enkä halua toista naista tähän talouteen. Miehen pitää olla mies, aivan kuten naisen pitää olla nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hämmentyneenä ihmettelen, että onko nykymiehen itsetunto tosiaan niin huono, että he kokevat maskuliinisuutensa uhatuksi tasa-arvoisen naisen rinnalla?
Tässäkin ketjussa joku kertoi tuntevansa itsensä miehekkääksi mieheksi nöyrän aasialaisvaimonsa kanssa. Myös ihailevia kommentteja sai se itsetunto-ongelmaiselta vaikuttava nainen joka "tajusi höllätä ja antaa".
Aika surullista jos näin on, sekä pelottavaa, että tällaiset antavat sitten miehen mallia lapsilleen.
Tämä liittyy myös häiriintyneisyyteen. Tuollainen persoonallisuus toivoo kumppanilta alistuneisuutta ja lapsenomaisuutta. Ilmeisestä niin fyysistä kuin psyykkistäkin.
Tätä minä tavallaan toivonkin, että kyse olisi vain häiriintyneitä yksilöistä, ei keskivertomiehistä. Muuten alkaisin nyt jo rukoilemaan, että oma tytär on tulevaisuudessa naisiin päin.
En minä kyllä tuollaisia miehiä edes onneksi tunne.
Tätä ilmenee runsain mitoin 50-60-luvuilla syntyneissä. Sodan runtelemien sielujen traumatosoitunutta ja narsistista jälkikasvua. Tunne-elämä latenttia ja perversioille altista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Just tänään katsoin suomimiestä ja thainaista jossa selkeesti mies sai olla mies eli vahva, maskuliininen, pomo.
Tää varmaan meiltä suominaisilta puuttuu. Ollaan niin tasa-arvoisia että unohdetaan ja hukataan mies miehenä ja yritetään tehdä miehestä nainen. Ja sit mietitään mikä meni pieleen?
Minulla ei ole thainainen, mutta aasiasta kuitenkin. Ei se niin mene, että minä olen suhteessa pomo, vaan kumpaakin kuunnellaan ja tehdään sopiva kompromissi, jos näkemykset jostain asiasta ovat liian kaukana toisistaan. Fiksu vaimoni on pohtinut monia asioita etukäteen ja yleensä vain kohteliaasti kysyy, mitä mieltä minä asiasta olen. Helppo siinä on olla samaa mieltä ihanan vaimoni kanssa.
Aasilainen nainen on oikeasti nainen miehelle ja äiti lapsilleen. Heille tuo roolijako on täysin luonnollista, eli he kyllä hellivät miestään, mutta eivät pidä kuin lapsinaan.
Itselläkin kokemusta aasialaisen naisen kanssa tapailusta ja jollain tavalla hienotunteisesti hän esitti mielipiteensä ja "vaatimuksensa". Kertoi myös hänen äitinsä aina halailleen, suukotelleen ja kehuneen miestään muiden nähden, ja tämä nainen halusi jatkaa samaa tapaa myös itse. En sano, etteikö moni suomalainenkin nainen olisi tuollainen, mutta täytyy myöntää, että oli kyllä miehinen ja arvostettu olo hänen seurassaan.
Noin lapsia ja nykyisin koiriakin kasvatetaan, positiivisella palautteella.
Näistä viesteistä tulee hyvin esille se, kuinka kykenemättömiä monet naiset ovat empatiaan miehiä kohtaan. Peräänkuulutetaan pehneämpiä arvoja kyllä, mutta kun miehet kertovat omista kokemuksistaan, niin näihin vastataan lähes yksinomaan enemmän tai vähemmän suorilla hyökkäyksillä henkilöä tai sukupuolta kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ne ominaisuudet mitä puheissa ja järkitasolla arvostetaan ovat aivan eri kuin ominaisuudet, jotka saavat pikkarit kostumaan
En olisi tyytynyt vähempään kuin mieheen, joka saa pikkarit kostumaan (komea, raamikas, seksikäs) JA on aktiivinen, assertiivinen, huolehtivainen, luotettava, arvostettava ja minua arvostava puoliso. Enkä ole ikinä muuta väittänytkään.
Ymmärrät varmaan, että miehesi kaltaisia ei riitä kaikille. Jommasta kummasta täytyy karsia ja se aiheuttaa ongelmia
Sitten voi olla ihan kokonaan ilman miestä kuin lähteä karsimaan. Jos kunnioittaa itseään, ei tyydy vähempään. Passiivinen sohvalla makaava mies on vain riippakivi. Mitä sellaisella tekee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on siinä, että ne ominaisuudet mitä puheissa ja järkitasolla arvostetaan ovat aivan eri kuin ominaisuudet, jotka saavat pikkarit kostumaan
En olisi tyytynyt vähempään kuin mieheen, joka saa pikkarit kostumaan (komea, raamikas, seksikäs) JA on aktiivinen, assertiivinen, huolehtivainen, luotettava, arvostettava ja minua arvostava puoliso. Enkä ole ikinä muuta väittänytkään.
Ymmärrät varmaan, että miehesi kaltaisia ei riitä kaikille. Jommasta kummasta täytyy karsia ja se aiheuttaa ongelmia
Sitten voi olla ihan kokonaan ilman miestä kuin lähteä karsimaan. Jos kunnioittaa itseään, ei tyydy vähempään. Passiivinen sohvalla makaava mies on vain riippakivi. Mitä sellaisella tekee?
No sehän on ihan naisesta kiinni, mitä mies on hänen eteensä valmis tekemään.
Huoh. Puhuin aiemmin exästä.
Aika loppuu, joten kirjoitan nyt vain tämän. Nainen pärjäisi parisuhteessa paljon paremmin, jos hän hölläisi niiden miehelle esittämien vaatimusten suhteen. Vähemmälläkin pärjää.