Lue keskustelun säännöt.
Paljonko te muut saatte apua taaperoiden isovanhemmilta? Kysyy väsynyt äiti...
10.07.2018 |
Meillä on vilkas taapero, jonka molemmat isovanhemmat ”ovat jo omansa hoitaneet”. Kaipaisin apua tähän taapetoarkeen, etenkin isovanhemmilta, joille lapsi on tärkeä, mutta kun tapaamme, he haluavat vain seurustella, eivät auttaa.
Asumme maalla, ja miehen työpäivät ovat matkan takia pitkiä. Tyypillistä arkeamme on, että olen yksin lapsen kanssa suurimman osan ajastamme kotona. Yrittäjävanhempani ovat suurimmaksi osin eläkkeellä ja asuvat melko lähellä. Silti voi usein mennä parikin viikkoa ettemme näe. Tyypillinen tervehdyskäynti on se, että minä teen ruokaa kaikille, isovanhemmat ja isä viihtyvät lapsen kanssa.
Kuuntelen kateudesta vihreänä miten monet saavat arkista apua isovanhemmilta, että pääsevät säännöllisesti harrastamaan, viettämään parisuhdeaikaa, tai jopa viihteelle!!! Kunpa itsekin pääsisi edes joskus johonkin kaksin, tai voisi jättää lapsen hetkeksi isovanhempiensa hoitoon, niin että voisi käydä vaikka jumpassa.
Itse olimme tosi paljon hoidossa mummolassa lapsena, kun vanhemmat tekivät ulkomaanmatkoja ym, ensimmäisen kerran olen jäänyt mummon hoitoon viikoksi yksivuotiaana.
Molemmat isovanhemmat kyllä ovat kiintyneitä lapseen, mutta koskasn eivät ehdota apua. Muutama viikko sitten kysyin äidiltäni, voisiko poika jäädä hoitoon, jos menisimme miehen kanssa joskus ulos syömään, mummon vastaus oli kysymys, miksi meidän pitäisi lähteä ulos syömään.
Ja ihan fiksut, koulutetut, ulkomailla ja riennoissa käyvät isovanhemmat siis kyseessä.
En olisi koskaan uskonut että meilläkin tämä menee näin. :’(
Lapsesta kyllä pidetään, mutta mitään sitoutumista tai vaivaa ei omaan elämään enää haluta. :(
Kommentit (501)
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset isovanhemmat ovat hoidattaneet lapsensa omilla vanhemmillaan. Nyt eivät sitten haluakaan tarjota samaa apua omille lapsilleen mitä ovat itse saaneet.
Ei todellakaan pidä KAIKKIEN isovanhempien kohdalla paikkaansa!!
Olimme mieheni kanssa muuttaneet -70-luvulla opiskelujen ja töiden takia toiselle paikkakunnalle ja kummankin lapsuuden kotiin oli yli 500 km matkaa. Meillä kummallakaan ei ollut yhtään sukulaista ko paikkakunnalla. Kävimme kesälomalla tervehtimässä vanhempiamme ja näyttämässä uusia vauvoja. Omat vanhempani eivät halunneet matkustaa eikä tulla esim lasten ristiäisiin, rippijuhliin eikä yo-juhliin. Lapset eivät olleet yhtään yötä missään yökylässä tai lomailemassa isovanhempien luona.
Nyt, kun asun samalla paikkakunnalla lastenlasten kanssa, hoidan heitä usein ja tarjoan apuani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Mun on turha ees oottaa anopin puolelta mitää lastenhoito apua, koska on juurikin näitä "marttyyrianoppeja", jotka huutelee "minä oon jo omat lapset kasvattanu ja hoitanu, enkä minä oo apuja siihen tarvinnu!".
Muutenkin inhoaa minua, kun en pidä hänen tavastaan tulla minun ja mieheni luokse kylään kuin kotiinsa.
Ei kunnioita rajoja tai meidän yksityisyyttä, vaan availee kaikki kirjeet (pelkästään minunkin nimellä tulleet), käy kaikki asiakirjat ja lääkärinpaperit läpi.
On muutenkin todella negatiivinen ja kaikki anopin mielestä minun vikani vaikken liittyisikään asiaan mitenkään.
Olin pitkään neutraali anoppia kohtaan kaikesta huolimatta (4vuotta) ja nyt vain välttelen häntä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyiset isovanhemmat ovat hoidattaneet lapsensa omilla vanhemmillaan. Nyt eivät sitten haluakaan tarjota samaa apua omille lapsilleen mitä ovat itse saaneet.
Osittain se oli pakon sanelemajuttu, koska oli sodan runteleman Suomen jälleen rakentaminen ja elinkeinoelämä tarvitsi myös naiset työelämään, sitä ennen naiset oli kotona.
Äitiysloma oli 1-3kk, hoitopaikkoja ei juuri ollut, oli vain maalta tulleet n.15v tytöt tai isovanhemmat, jotka saattoivat hoitaa lapset, kun äidit oli työssä.
Sen ajan äidit ja mummot eivät halunneet samaa kohtaloa omille lapsilleen ja pitkän työn tuloksena saatiin turvallinen ja laadukas kunnallinen päivähoito 80-90-luvulla, pitkä äitiysloma ja pitkä perhevapaa, jolloin lapsi voi olla kotona jopa 3v asti, pelkäämättä vanhempien työsuhteen irtisanomisesta ja sitä jopa tuetaan valtion varoin.
Vielä 60-luvulla jos nainen oli töissä, avioliiton solminen oli työelämässä irtisanomisperuste tai 70-luvulla raskaus, jonka on saanut kokea myös pääministerin puoliso Minna Sipilä.
Ja tätäkö me vielä kaipailemme perhe-elämäämme.
Vai halutaanko syödä vain rusinat pullasta?
Me emme ole saaneet mitään. Ei ennen lapsia eikä lasten jälkeen. Ns kodin anti oli se, ettei sentään kuoltu.
Itse olen ollut erilainen äiti ja aion olla erilainen isoäiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi parin lapsen hoitaminen on niin raskasta!? Omiahan ne ovat, itse haluttuja. Ei tarvitse
vettä raahata kaivosta, pyykinpesu on helppoa, ruuanlaitto myös. Suokaa nyt nuoret äidit vanhemmillenne
ja appivanhemmille jo lepo lastenhoidosta, siihen sisältyy aikamoinen vastuu kuitenkin. Palkatkaa ihan
selvällä rahalla joku hoitaja viikonlopuksi jos haluatte lapsivapaata.
Vierailija kirjoitti:
Mun on turha ees oottaa anopin puolelta mitää lastenhoito apua, koska on juurikin näitä "marttyyrianoppeja", jotka huutelee "minä oon jo omat lapset kasvattanu ja hoitanu, enkä minä oo apuja siihen tarvinnu!".
Muutenkin inhoaa minua, kun en pidä hänen tavastaan tulla minun ja mieheni luokse kylään kuin kotiinsa.
Ei kunnioita rajoja tai meidän yksityisyyttä, vaan availee kaikki kirjeet (pelkästään minunkin nimellä tulleet), käy kaikki asiakirjat ja lääkärinpaperit läpi.
On muutenkin todella negatiivinen ja kaikki anopin mielestä minun vikani vaikken liittyisikään asiaan mitenkään.
Olin pitkään neutraali anoppia kohtaan kaikesta huolimatta (4vuotta) ja nyt vain välttelen häntä.
Miksi miehesi ei pane äidilleen rajoja? Katse nyt vain sitä omaa kultamussukkaa kohti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ollut lapsena sisarusteni kanssa kuin korkeintaan yksittäisiä öitä poissa vanhempiemme luota.
Omat lapset olivat mummoloissa hoidossa parin ulkomaanmatkan ajan. Yleensä olivat mukana lomamatkoillakin.
Kaipaan niitä aikoja!
Eri asia tietysti jos on masentunut/uupunut äiti, silloin olisi apu tarpeen jo lastenkin vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
Olet kyllä kertonut aiemmin että lapsesi on ollut siskollasi myös yön yli hoidossa.
Se ei riitä!!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Miten minä maalaan taloa jos olen miehen kuskina. Hyvin voisivat kuskata miestä. No sitä saa mitä tilaa ja lapsen lapsiaan eivät tule enää näkemään
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Miten minä maalaan taloa jos olen miehen kuskina. Hyvin voisivat kuskata miestä. No sitä saa mitä tilaa ja lapsen lapsiaan eivät tule enää näkemään
Kertomasi mukaan heillä on myös oma yritys, niin miten ehtisivätkään? Hyvin sulla on blogisi mukaan kuitenkin aikaa juosta Suomenlinnassa, ystävän kanssa kahvilla ja shoppailemssa päivät pitkät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielikuva, että ennen mummot hoitivat lastenlapsensa on kyllä väärä, sillä ennen suurin osa suomalaisista asui maalla ja toimeentulo tuli maatalousesta.
Suurin osa tämän päivän mummoista on muuttanut työnperässä kaupunkiin ja vanhemmat jääneet maalle ja välimatkat pitkät, ettei lastenhoitoapua juuri ollut.
Oma mummonkin asui 90km päässä ja eli maataloudesta, eikä niitä lehmiä noin vain jätetty yksin ja lähdetty kaupunkiin hoitamaan lapsenlapsia.
Ja vain pieni murto-osa väestöstä sattoi useampi sukupolvi asua samassa kaupungissa, toisin kuin täällä annetaan ymmärtää, kuinka ennen mummot hoitivat lapsenlapsiaan.
Ja missä on miehet - lasten isät ja isoisät?
Eikö teillä mies hoida lainkaan lapsia jaole heidän kanssaan?
Vai onko lastenhoito vain naisten oikeus ja tehtävä ja mies on perheensä sivustakatsoja?
Jos näin, silloin voi vain syyttää itseään.
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Miten minä maalaan taloa jos olen miehen kuskina. Hyvin voisivat kuskata miestä. No sitä saa mitä tilaa ja lapsen lapsiaan eivät tule enää näkemään
Eikös sun mies ole koomassa ja teholla?
En yhtään ihmettele, jos tarvitset lastenhoitoapua 24/7 kun on vilkaisut sun blogia ja aloituksia tänne. Olet nettiriippuvainen.
Sullahan ei ole mitään muuta, kuin haukkua ihmisiä somessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielikuva, että ennen mummot hoitivat lastenlapsensa on kyllä väärä, sillä ennen suurin osa suomalaisista asui maalla ja toimeentulo tuli maatalousesta.
Suurin osa tämän päivän mummoista on muuttanut työnperässä kaupunkiin ja vanhemmat jääneet maalle ja välimatkat pitkät, ettei lastenhoitoapua juuri ollut.
Oma mummonkin asui 90km päässä ja eli maataloudesta, eikä niitä lehmiä noin vain jätetty yksin ja lähdetty kaupunkiin hoitamaan lapsenlapsia.
Ja vain pieni murto-osa väestöstä sattoi useampi sukupolvi asua samassa kaupungissa, toisin kuin täällä annetaan ymmärtää, kuinka ennen mummot hoitivat lapsenlapsiaan.Ja missä on miehet - lasten isät ja isoisät?
Eikö teillä mies hoida lainkaan lapsia jaole heidän kanssaan?
Vai onko lastenhoito vain naisten oikeus ja tehtävä ja mies on perheensä sivustakatsoja?
Jos näin, silloin voi vain syyttää itseään.
Tämä on niin totta. 70-luvulla oli vahva muuttoliike myös Ruotsiin eikä niitä mummoja otettu sinnekään mukaan. Mummolat jäi maalle ja lapset ja lapsenlapset olivat kaupungeissa. En ole koskaan ollut kummassakaan mummolassa yökylässä eikä tainnut autottomat ja ajokortittomat mummoni käydä Helsingissäkään kuin muutaman kerran koko elämässään. Aika sama oli kaikilla kavereillanikin. Muistan, että yhdellä oli mummola Helsingissä ja se oli meidän muiden mielestä ihmeellistä, koska mummolahan on omakotitalo maaseudulla eikä kerrostaloasunto kantakaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Miten minä maalaan taloa jos olen miehen kuskina. Hyvin voisivat kuskata miestä. No sitä saa mitä tilaa ja lapsen lapsiaan eivät tule enää näkemään
Kertomasi mukaan heillä on myös oma yritys, niin miten ehtisivätkään? Hyvin sulla on blogisi mukaan kuitenkin aikaa juosta Suomenlinnassa, ystävän kanssa kahvilla ja shoppailemssa päivät pitkät.
Hyvin ne keksisivät vaikka onkin oma firma. Se että käyn jossakin ei ole pelkkää huvittelua. Siinä sivussa hoituu myös kivasti bisnekset
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
No miehesi kuskaaminen töissä (perustyömatkat nyt voisi vielä mennä, jos työpaikat on lähekkäin, mutta olet kertonut että miestä pitäisi kuskata koko päivän ja olla kokoajan paikalla) ei ole enää mitään normaalia perheen kesken annettavaa apua ja tukea.
Sinähän olet muutenkin ennen hoitanut työt, lapsen, hevoset, koirat ja kodin työt ihan hienosti vasemmalla kädellä roikkuessasi useita päiviä putkeen purnaamassa palstalla, miksi nyt ei sujuisi lapsen vahtiminen samalla kun peset ikkuinoita tai maalaat taloa?
Miten minä maalaan taloa jos olen miehen kuskina. Hyvin voisivat kuskata miestä. No sitä saa mitä tilaa ja lapsen lapsiaan eivät tule enää näkemään
Eikös sun mies ole koomassa ja teholla?
En yhtään ihmettele, jos tarvitset lastenhoitoapua 24/7 kun on vilkaisut sun blogia ja aloituksia tänne. Olet nettiriippuvainen.
Sullahan ei ole mitään muuta, kuin haukkua ihmisiä somessa.
Mulla ei ole riippuvuuksia. Mies on päässyt sairaalasta ja tekee töitä normaalisti
Tunnen itseni todella onnekkaaksi näitä lukiessani. Kun tulin raskaaksi omat vanhempani muuttivat puolen kilometrin päähän että ovat lähellä. Äitini jäi varhaiseläkkeelle kun halusi hoitaa lapsenlastaan että sen ei tarvitse mennä tarhaan. Lapsemme saamme hoitoon milloin vain ja siitä joskus jopa tapellaan kuka sitä saa hoitaa kun mieheni sisko veljeni ovat (tahtomattaan) lapsettomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä nykyinen isovanhempien sukupolvi on ensimmäinen sukupolvi joka hokee tätä "olen omat lapseni jo kasvattanut" mantraa.
Kaikkina aikoina on lasten kasvatuksessa ollut mukana edelliset sukupolvet.
Ilmeisesti sodanjalkoihin syntyneet lapset jäivät henkisesti yksin ja nyt sitä satoa korjataan jo toisessa polvessa.
Syyttäisin itsekkyydeksi mutta kyseessä taitaa olla vain se että eivät parempaan pysty!
Tämän päivän mummot ovat myös ensimmäinen sukupolvi, jotka ovat olleet työelämässä koko ikänsä, toisin kuin aikaisemmin. Samoin jääneet yhä myöhemmin eläkkeelle.
Nuorena kuvittelin saavani omaa aikaa ja paneutua harrastukseeni, kun lapset kasvavat. Ei ollut kunnallista päivähoitoa, äitiysloma 4kk, vaatteet ja ruuat tehtiin alusta lähtien itse.
Toisin kävi, on alati uusiutuva työ, oma ja puolison terveys reistailee, kolottaa ja särkee, iäkkäät vanhemmat tarvitsevat apua arkisissa asioissa, sitten on lastenlapset (5 kpl) joita pitäisi hoitaa ja kun on kolme lasta, niin jokaiselle viikonlopulle riittää jonkun lapsi.Äidit/isät eivät jaksa hoitaa ainokaistaan, mutta mummot jaksavat hoitaa lastensa kaikki lapset joita saattaa usein pyöriä jaloissa 5-7 lasta.
Ja lähes poikkeuksetta mummon tehtävänä on ruuat ja välipalat, petin petaukset ja pyykit, lasten hampaanpesut, ulkoilut ja ruokaa saa kantaa selkävääränä.Mummon tehtävä ei ole helppo, jos haluaisit vapaan viikonlopun, olet kelvoton mummo ja kuulet kunniasi ja vanhemmat ottavat käyttöönsä kiristykset ja uhkaukset.
Molempien mun vanhempien äidit eivät toki "olleet työelämässä", sen sijaan he olivat maatalon emäntiä ja äitejä. Veikkaanpa, että suurimmalla osalla on työelämässä paljon helpompaa kuin maatalon emännällä, joka on töissä koko päivän ja koko viikon. Molemmat kyllä hoitivat lapsenlapsia, toinen hoiti poikansa kaksi lasta niin, etteivät he olleet ollenkaan vieraalla päivähoidossa.
En oikein ymmärrä, mitä ihailtavaa ja ylpeyden aihetta on mummossa, joka raatoi aamu varhaisesta, ilta myöhään raskaissa maataloustöissä, teki yksin kotityöt ja vielä hoiti lapsenlapset, ilman, että olisi edes hetken saanut elää omaa elämäänsä ja huomioida omat tarpeensa ja leponsa. Sen ajan naisen kohtalo oli kova.
Muistan, jo nyt edesmenneen mummini, kuinka viimeisenä elinvuosinaan muisteli työntäyttämään elämäänsä ja halusi istua vain keinutuolissa mitään tekemättä, josta oli unelmoinut koko ikänsä tai harmitteli, kuinka hän olisi halunnut lukea muutaman Kalle Päätalon kirjan, mutta siihen hänellä ei koskaan ollut aikaa ja nyt vanhana ei enää nähnyt lukea, kun sitä aikaa olisi ollut.
Ja ikävä kyllä, ne serkukset joita hän oli lapsena hoitanut, eivät juuri olleet mummin elämässä viimeisinä elinvuosina, kun heillä oli alati kiireinen elämä.Tämäkö on se mitä tämän päivän äidit ihannoivat ja ylpeilevät entisajan naiskohtaloilla ja vaativat samaa äidilleen ja anopilleen.
Minusta se on hyvin surullista, enkä sitä toivo tämän päivän mummoille, enkä myöskään itselleni tai pienelle tyttärelleni.
En ymmärrä, miksi kirjoitit tuollaisen vastauksen viestiini, joka kommentoi mummojen työelämässä olemista. Kysyit, mitä ihailtavaa ja ylpeyden aihetta on tuollaisessa mummossa – en nyt aio vastata kysymykseesi, mutta ihmettelen vain, miksi kysyit sitä minulta. Minähän vain kerroin, miten asiat olivat mummojeni kohdalla. Eivät ne asiat miksikään muutu, vaikka sinä kyseletkin ihailusta ja ylpeilystä.
Sillä mun mummolla, joka hoiti lapsenlapsiaan todella paljon (toinen hoiti vähemmän, mm. siksi, että hän oli parkinsonia sairastavan miehensä omaishoitaja) oli kyllä aikaa lukea ja tehdä kaikenlaista, hän mm. matkusteli esim. Israelissa, eivätkä hänen lapsenlapsensa häntä hylänneet. Ne lapsenlapset, jotka olivat hänellä päivähoidossa, olivat kyllä todella paljon hänen elämässään mukana loppuun asti, eikä häneltä puuttunut auttajia muutenkaan. Hän asui poikansa vieressä elämänsä loppuun asti, joten ihan kaikista asioista huolehdittiin.
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiukkuinen kirjoitti:
Hoida itse lapsesi ja lakkaa valittamasta
Sinunkin lapsesi on ollut hoidossa ainakin siskollasi ja miehesi vanhemmilla. Mitä jos hoitaisit asian ensin omalla kohdallasi ja tulisit sitten vasta vinkumaan muille? 😂
Vastasin siten miten minulle vastattiin kun olisimme tarvinneet apua
Lapsesi on edelleenkin ollut hoidossa siskollasi ja miehesi vanhemmilla, joten olet apua saanut.
Emme sellaista mitä olisimme halunneet vaan säälittävää kilvenkiillotus paskaa
Minkälaista apua olisitte halunneet ja minkälaista saitte? Pyysittekö apua kertoen millaista tukea tarvitsisitte?
Kyllä kerrottiin että mies tarvitsisi töihin kuskin, talo tarvitsisi maalata ja ikkunat pestä jne. Tuo oli eka kerta kun pyysimme apua. Avuksi saimme pojalle päiväksi johtopaikan ja siinä ajassa ei saa 3 kerroksisesta 350 neliöisestä talosta pestyä kuin ikkunat. No enää on turha haaveilla että saisivat lapsen kylään tai pääsivät katsomaan lasta meille.
Olet kyllä kertonut aiemmin että lapsesi on ollut siskollasi myös yön yli hoidossa.
Se ei riitä!!!!!!
Ei riitä mihin? Etkös sä ollut sitä mieltä, että ihmisten pitää hoitaa itse omat lapsensa?
Onko se isovanhempien kontolla pitää huolta TEIDÄN rakkaudenhedelmästänne? On monia pareja, jotka ovat muksunsa kanssa yksin eivätkä saa hoitajaa. Mitä väänsitte pennun? Vastuu on kannettava itse - yhyy. Kaikki isovanhemmat eivät ole hoitohaluisia (varsinkaan nykyaikana), eikä sitä tule olettaakkaan sitten heiltä. Karua sanoa näin mutta niin se menee..hanki hoitaja muualta.