Olen hätäkeskuspäivystäjä, haluatko kysyä jotain?

Jos on kiinnostusta tätä alaa kohtaan niin mihin aineisiin kannattaa lukiossa keskittyä ja minkä ikäsiä siellä koulutuksessa on, onko esimerkiksi juuri ylioppilaaksi kirjoittaneita vai vähän vanhempia myöhemmällä iällä hakeutuneita opiskelijoita ja vielä semmoinen kysymys, että työllistyykö helposti?

Suurin osa opiskelijoista on vähän vanhempia, juuri kukaan ei tule suoraan toisen asteen koulusta. Elämänkokemus ja karaistuminen/nahan kovettuminen on tässä työssä avuksi. Ehkä suurin ikäryhmä on 30+ alanvaihtajat.

Sillä, mihin aineisiin lukiossa panostaa, ei ole oikeastaan merkitystä. Kaikki osaaminen toki on hyväksi yleisesti. Vain päättötodistuksen keskiarvolla on merkitystä, ja sitäkin katsotaan vain hakuprosessin ensimmäisessä vaiheessa, kun ratkaistaan, pääsetkö valintakokeisiin. Seula on tiukka, ja keskiarvon on oltava suhteellisen hyvä.

Työpaikka on aikalailla varma, päivystäjiä tarvitaan jatkuvasti. Välttämättä jokaisella hätäkeskuspaikkakunnalla ei ole paikkoja auki, kun valmistut, mutta johonkin pääsee lähes aina. Virathan ovat viraston yhteisiä, eli siirrellä voidaan, vaikkakaan sitä ei juuri tapahdu.

Kysyjä kirjoitti:

Voiko valmistuminen jäädä kiinni esim siitä ettei saa hoidetuksi hätäpuhelua toisella kotimaisella, tai englanniksi? Saako yrittää useasti?

Ruotsinkielisten puheluiden hoitoa harjoitellaan kyllä vimmatusti opiskeluaikoina, ja englantia sekä ruotsia opetellaan ihan vain alan termistöllä myös melko kattavasti. Valmistuminen ei pitäisi siitä siis jäädä kiinni, siksi toisekseen toisen kotimaisen taitaminen on plussaa työllistymisen suhteen, mutta sen perusteella tuskin karsiutuu varsinkin jos on valmis siirtymään työn perässä.  Loppukokeet saa uusia pari kertaa, ja tarvittaessa reputtaneita jatkokoulutetaan vielä jokunen viikko senkin jälkeen mikäli tarvetta. Tietty mikäli ei koetta läpäise sittenkään, niin papereita ei tietenkään saa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Soitin kerran hätänumeroon ja pyysin apua. Olin ystävällisesti tunnustellut asiakkaan pulssia ja ilmoitin sen olevan tasainen, jolloin puhelimesta sanottiin ikävällä äänensävyllä: " ei se pulssi nyt tähän liity mitenkään. "

Ei se nyt varmaan kovin kaukaakaan ole haettu, jos ihmisellä on jokin kohtaus tms.

Maallikoita ei itseasiassa koskaan pyydetä kokeilemaan potilaan pulssia hätäkeskuksen toimesta tulosten epävarmuuden  vuoksi. Nämä toimintaohjeet, niin kuin kaikki muutkin joita häke käyttää tehtävänkäsittelyssä, ovat kyseisten viranomaisten asiantuntijoiden laatimia. Toki vaihtelua saattaa esiintyä siinä miten kukin päivystäjä näitä ajoin tulkinnallisia ja etenkin korona-aikana nopeastikin vaihtuvia ohjeita soveltaa, mutta yhtenäistä toimintamallia korostetaan viraston laajuisesti. 

Onkohan täällä enää kukaan häkepäivystäjä vastaamassa, olisin hakemassa koulutukseen ja kiinnostaisi tietää onko harjoittelut palkallista, mistään tätä tietoa en löytänyt.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan täällä enää kukaan häkepäivystäjä vastaamassa, olisin hakemassa koulutukseen ja kiinnostaisi tietää onko harjoittelut palkallista, mistään tätä tietoa en löytänyt.

Varsinainen harjoittelu on vikana lukukautena 1 kk:n kestoinen harjoittelu hätäkeskuksessa, joka on palkaton. Lisäksi majoitus/matkustus/ruokailu kustannukset on hoidettava omasta pussista, jos harjoittelu on vieraalla paikkakunnalla, koska kaikki eivät pääse sinne mihin haluavat.

Luulisi, että opintojen kustantamiseksi saisi opintorahaa ja -lainaa. Miten on?

Millaisiin tehtäviin häke-uransa päättäneet, edelleen työkykyiset henkilöt ovat työllistyneet?

Mikähän sen lukion päättötodistuksen keskiarvo pitää olla, että saa kutsun pääsykokeeseen? Itse hain nyt ja ka. 7,73.

Pitääkö paikkaansa, että häkepäivystäjistä on pulaa ja töitä on? Ei ainakaan mol.fi sivuilla hirveästi ollut työpaikkoja tarjolla... Vai meneekö se niin, että työharjottelusta pääsee tyyliin suoraan töihin?

No jos lukiosta haluaa suoraan hakea, niin kannattaa tietysti panostaa kaikkiin aineisiin, jotta ylipäänsä pääsee pääsykokeisiin. Ruotsi ja atk-taidot on hyvä olla hallussa.

Up

Hei kertokaas millä keskiarvoilla olette päässeet pääsykokeeseen? Sitä kutsua odottelen nyt ja jännään riittääkö tuo lukion ka. 7,73.

Kai täällä paikalla on joitain muitakin hakeneita? 628 hakijaa ja 24 valitaan. On siinä hakijoita...

Tuli viimeviikolla soitettua hätäkeskukseen kun naapurissa tapeltiin. Poliisi tuli kymmenessä minuutissa paikalle. Tehokasta toimintaa. 

Pääseekö ensihoitaja helposti häke päivystäväksi?

Nostan, mielenkiintoinen aihe.

Vierailija kirjoitti:

Pääseekö ensihoitaja helposti häke päivystäväksi?

Pääsykoe on kaksivaiheinen - ekaan vaiheeseen otetaan osa hakijoista puhtaasti todistusten perusteella. Käytetään lukion tai amiksen todistusta, siinä vaiheessa ensihoidosta ei ole siis mitään hyötyä. Tokaan vaiheeseen pääsee sitten osa ja siellä ilmeisesti haastattelu tmv. ja siellä voikin olla hyötyä. Mutta miksi vaihtaisit ensihoitajan ammatin hätäkeskuspäivystäjän ammattiin?

Miksi te ootte usein todella vittumaisia? Toinen soittaa hengenhädässä ja vaikeassa tilanteessa, niin kauhea turhautuminen, jos se ei saa asiaansa sanotuksi syystä tai toisesta. Eikö kannattaisi ihan asiallisesti kysyä? Mitä se tiuskiminen ja huutaminen auttaa?

Kuunnelkaapa ihmiset noita tallenteita

"Apua...mä.. oon t...."

"Nii mikä sulla on siellä hätänä?!?!?!??!?!?!!"

Vierailija kirjoitti:

Miksi te ootte usein todella vittumaisia? Toinen soittaa hengenhädässä ja vaikeassa tilanteessa, niin kauhea turhautuminen, jos se ei saa asiaansa sanotuksi syystä tai toisesta. Eikö kannattaisi ihan asiallisesti kysyä? Mitä se tiuskiminen ja huutaminen auttaa?

Kuunnelkaapa ihmiset noita tallenteita

"Apua...mä.. oon t...."

"Nii mikä sulla on siellä hätänä?!?!?!??!?!?!!"

Sama jos soittaa jostain päihtyneestä joka on taju kankaalla. Aina hirveen vittuuntunu vastaanotto.

Anteeks vaan ku häiritsen.

Vierailija kirjoitti:

Olen katsellut 112-sarjaa ja ihmetellyt monta kertaa hätäkeskuspäivystäjien tapaa hoitaa puheluita. Tosi moni antaa itsestään ylimielisen kuvan. Jokainen ymmärtää, että tietyllä viileydellä hommat on hoidettava, mutta kyseessä on työ, joka vaatii sydäntä.

Huvitti, kun just katsoin osaa, jossa tiukka hätäkeskustäti selittää, että puhelut pitää hoitaa vikamiesmäisesti. Just tämä. Virkamiehiä, ei ihmisiä.

Asia korostui, kun katselen samalla aikaa brittiläistä vastaavaa sarjaa Ambulanssi. Ero on kuin yöllä ja päivällä. Millä empatialla ja ammattitaidolla britit hoitavat puhelut! Nämä ihmiset todella haluavat antaa kaikkensa, että potilas tulee hoidetuksi. Heillä saattaa olla useita kymmeniä vakavia tapauksia jonossa, mutta se ei kuulu äänessä eikä toimintatavoissa. Enpä haluaisi nähdä tilannetta, jossa suomalainen virkamies hätäkeskuksessa hoitaa synnytyksen.

Briteissä on tasan yhtä paljon pilasoittoja tai ärsyttäviä kännisiä jankkaajia kuin meilläkin, mutta asenteissa näyttää olevan iso ero.

Hätäkeskuspäivystäjän koulutukseen pitäisi ehdottomasti kuulua koko Ambulanssi-sarjan katsominen. Ihmetellä voi, millä kriteereillä Suomessa ko koulutukseen pääsee. Ylimielisyys näyttäisi olevan yksi valintaperuste.

Ambulanssi tulee kolmoselta.

Just näin!

Täällä ei mitään empatiaa osoiteta, tai pyritä edes rauhoittelemaan millään inhimillisellä tavalla. Se tyly kovaan ääneen tiuskastu "rauhoitu!" ei ole ihan nyt sitä mitä haen.

Kannattaako tuolla alalla olla, jos ei siedä ihmisen hätää, tai sitä, että joku joskus soittaa vahingossa väärään paikkaan tietämättömyyttään.

- Mikä kunta?

- Anteeks mitä?

- MIKÄ KUNTA?!