Mitkä asiat Sinulle ovat elämässäsi tärkeimpiä?

Myös se on mielestäni tärkeää, että kokee elämänsä mielekkääksi. Ja jos ei koe niin, uskaltaa ja haluaa muuttaa oman elämänsä suuntaa!

Xandris:

Mietin tuotakin, missä määrin vastoinkäymiset " jalostavat" ihmistä. Epäilen vahvasti, että ihminen on sillä tavalla raadollinen olento, että vaikka joksikin aikaa alkaa arvostaa pieniä asioita ja lähimmäisiään esim. lähipiirin sairauden vuoksi, niin sellainen jalous ennen pitkää karisee. En nyt tarkoita, että ihminen jotenkin menisi huonompaan suuntaan, vaan että kriisitilanteen aikaansaamat muutokset lieventyvät kriisin poistuessa ja ajan kuluessa. Kun kuluu muutama vuosi, voi olla, että se shoppaaminenkin taas tuottaa iloa - eikä siinä ole YHTÄÄN mitään väärää tai pahaa!

Itse ison, koko elämän perustoja heilutelleen kriisin seurauksena voin kertoa olevani hyvin erilainen ihminen nyt, kuin ennen kriisiä. Arkisuus palaa elämään, tietenkin, kun akuutti tilanne väistyy. Mahamakkarat ja liian pieni palkka ottavat päähän samalla tavalla kuin ennenkin, ja samoista naurettavuuksista riidellään kuin ennenkin. Jotakin hyvin perustavanlaatuista muutosta suhteessa omaan elämänkatsomukseen ja onnen kokemiseen kriisi kuitenkin toi. Samoin lähtökohdat uusien vaikeuksien edessä ovat 100% paremmat.

4000 euroa kuussa rivihommista on ihan tyypillistä. Jep, jep. Suomalaisen miehen keskiansio taitaa olla 2700 e/ kk. Ei se 4000 mikään tyypillinen palkka ole. Sen sai esimiesasemasta suuressa suomalaisessa firmassa. 5-7 vuoden päästä se olisi saattanut olla 4500 e/kk.

Tietysti terveys ja läheiset ihmiset myös.



Ja se rahan valta välillä kyllä ahdistaa minuakin, mutta kukin tyylillään.

Mutta se ei mitenkään estä minua nauttimasta myös hyvästä työpaikasta ja liksasta ja ulkomaanmatkoista ja kylpylälomista yhdessä sen rakkaan perheeni kanssa. Tai siitä, että voin ostaa pullon kallista laatuviiniä ja nauttia sen kolmen ruokalajin erinomaisen aterian kanssa, perheeni istuessa ympärilläni.



Minusta nuo siis eivät sulje toisiaan pois.



Toki voi aina miettiä prioriteettejaan, JOS kohtuullinen varallisuus vaatii liikaa uhrauksia. Mutta kai olen sitten erityisen onnekas, jos meillä riittää mukavasti fyffeä pieneen luksukseenkin ilman ylitöitä ja työstressiä.

Rahaa pitää olla se verran, että ei tarvitse miettiä, onko sitä. Rahalla voi harrastaa ja tehdä kivoja juttuja, se silottaa monta ryppyä arjesta.

kivoja asioita sen kummempaa työstressiä. Mutta olen törmännyt siihen lähipiirissä ja muutenkin aika usein.



Kuitenkin minua ei ole tehnyt hirveän onnelliseksi se, vaikka matkoja yms. on tehtykin. Toki tuo vaihtelua ja piristystä. Mutta monet kokemukset ovat vain saaneet minua arvostamaan enemmän muita asioita niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Mutta kukin tyylillään ja pääasiahan on se, että kokee elämänsä mielekkääksi ja onnelliseksi.



t. ap

tärkeitä ovatkin. Maailmaan mahtuu merkityksellisiä asioita vaikka kuinka paljon, vaikka lähimmäiset, ihmissuhteet, terveys jnejne ovatkin niitä tärkeimpiä!



-3-

elämänarvot ovat menneet uusiksi. Materialla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin aikaisemmin. Ennen suuri intohimoni oli shoppailu, mutta nykyisin vietän mieluummin laatuaikaa läheisteni kanssa ja se shoppailu ei tunnukaan enää yhtään miltään; Uuden paidan ostamisesta ei saa samanlaista tyydytystä kun aikaisemmin, koska päässä pyörii merkittävämpiä asioita.



Onnellinen parisuhde, perhe ja läheiset ovat tärkeintä elämässä ainakin minulla.

shoppailu oli minullekin tosi tärkeätä. Mutta on tapahtunut niin paljon asioita, että myös elämänarvoni ovat menneet uusiksi. Haen tulevana kesänä opiskelemaan alaa, jota olen aina haaveillut. Toivottavasti pääsen sinne, koska uskon sen ammatin tuovan sisältöä elämääni.



Siskoni on ollut miljonäärin kanssa kauan yhdessä ja he erosivat vastikään. Siinä parisuhteessa raha oli kaikkein tärkeintä loppuajasta vain enemmän ja enemmän. Ja sitä maallista mammonaa on niin, että päätä huimaa. Olihan se minustakin aikoinani hienoa saada kalliita lahjoja ja nähdä mielettömiä asuntoja yms. Sellaisia en varmasti tule enää ikinä näkemään. Mutta monilta siellä tapaamistani ihmisistä oli mielestäni monet tärkeät asiat pimennossa. Mutta avartava kokemushan sekin oli nähdä.



t. ap

niin paljon sairautta. Ei siinä materialla ole kauheasti merkitystä. Toisaalta raha on auttanut siihen, että on päässyt nopeasti hoitoon yms. Ajan antaminen läheisille ja luottamukselliset ja aidot vuorovaikutussuhteet läheisten kanssa.

asiat ovat sellaisia, joita ei rahalla saa. Mullakin on kestänyt vuosia tajuta ne tärkeimmät asiat. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ja rahaa meillä on aina ollut ihan mukavasti, toki se helpottaa, mutta ei TODELLAKAAN ole päätarkoitus elämässämme!

T. ei-ap

jotkut muutkin pohtivat näitä asioita. Eli mulle myös tärkeimpiä henkiset asiat ja läheiset ihmiset. Toki terveyskin on edellytys onnelliselle elämälle! Arvoista on hyvä keskustella ja miettiä niitä omalla kohdallaankin!

1.terveys

2.perhe

3.ystävät

4.tasapainoisuus elämässä

Lapsellinen ketju tämä, anteeksi nyt. Itsestäänselvyyksiä!

Vierailija:

Lapsellinen ketju tämä, anteeksi nyt. Itsestäänselvyyksiä!

Eiköhän täälläkin ole monia, jotka ajattelevat, että tärkeintä on olla naapuria menestyvämpi, rikkaampi, kauniimpi... Se tuo tyydytystä monelle. On fyffeä ja nokka taivaissa.

Vierailija:

Vierailija:

Lapsellinen ketju tämä, anteeksi nyt. Itsestäänselvyyksiä!

Eiköhän täälläkin ole monia, jotka ajattelevat, että tärkeintä on olla naapuria menestyvämpi, rikkaampi, kauniimpi... Se tuo tyydytystä monelle. On fyffeä ja nokka taivaissa.

Yhtään ei ole tähän vastannut, enkä ole irl koskaan tavannut ketään, joka ei ainakin SANOISI että perhe on tärkeintä.

Kyse on siis siitä, että tällainen keskustelu on turhanjorinaa, koska kukaan ei myönnä olevansa materialisti, vaikka oikeasti olisikin.

- mies, parisuhde, seksi

- lapset, kissa, kotiäitiys

- sukulaiset

- ystävät

- terveys, tasapainoisuus

- harrastukset



Raha ei minulle tärkeä ole, eikä se onnelliseksi minua tee.

Rakkaus ja läheiset.



Minulle raha ei merkkaa juuri mitään ja vaikka rahaa olisi, en osaa oikein haluta mitään. Meillä olisi varaa asua hienomminkin, mutta olen hyvin vakuuttunut siitä, että vaikka asuisimme, niin en olisi yhtään tätä onnellisempi.



Monet puhuvat terveydestä ja tietty on kiva, jos on terve. Kuitenkaan terveys ei ole minun listalla se tärkein, sillä siitä huolimatta vaikka ihminen olisi vakavasti sairas, niin elää pitää siltikin. Olisi rankkaa ajatella, että ne kaksi minulle hyvin läheistä ja rakasta ihmistä, jotka ovat sairastuneet vakavaan ja parantumattomaan sairauteen (toisen elämää nykyään tosin seuraan pienen matkan päästä) olisivat jotenkin eri luokan kansalaisia, kun eivät ole terveitä. He eivät enää tämmöistä luokitusta tarvitse sen lisäksi, että ovat saaneet sairauden riesakseen. Terveys on minulle siis jollain tapaa toissijainen juttu, se ihminen on se tärkein aina.



Minulle tärkeintä elämässä on se, että yrittää elää parhaansa mukaan tätä päivää ja nauttia tästä läheisten ja rakkaiden ihmisten kanssa. Yritän pyrkiä huomaamaan ne asiat, joihin pystyn vaikuttamaan ja keskityn niihin. Sen sijaan esim. tulevaisuuden suunnitteluun tai organisointiin yritän pistää mahdollisimman vähän energiaa, jotta sekin energia olisi käytössä tässä ja nyt juuri siihen tärkeään, huomisesta ei kukaan tiedä.



Työstäni nautin valtavasti. Ehkä jopa luvattoman paljon. Siinä vietetty aika ja energia ei vie kuitenkaan leijonanosaa hereilläoloajastani vaan vapaa-aikani vietän mieluiten ystävien ja läheisten kanssa.



Näihin kaikkiin ajatuksiin on minut kovalla kohtalon kouralla ohjattu. Väittäisin, että ihan kaikkea näitä en välttämättä olisi tarvinnut, mutta toisaalta olen nämä elämän kamaluudet kai kohdannut niin etten niistä ole katkeroitunut. Elän päivän kerrallaan läheisistä nauttien ja heidän tukenaan ollen, jos minusta vain on siihen. Haluan olla läheisilleni se lepopaikka, johon voi tulla kun on vaikeaa. Toisaalta haluan, että he pystyvät jakamaa ilonsa minun kanssa. Ja jotta ei menis liian vakavaksi, niin toki hyvä ruoka on tärkeää =)