Hieman huvitti tuo suomalaisen psykologin haastattelu tv-uutisissa liittyen Thaimaan luolatapaukseen

En jotenkin usko, että pimeässä luolassa varman kuoleman odottelu olisi jotenkin piristävä kokemus.

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että pimeässä luolassa varman kuoleman odottelu olisi jotenkin piristävä kokemus.

Ei tietenkään ole. Mutta kulttuuri on täysin erilainen kuin länsimaissa keskimäärin. Mielentyyneyttä korostava. Siksi länsimaista kulttuuria edustava psykologi ei voi ymmärtää thaimaalaista kulttuuria ellei ole siihen erikseen perehtynyt.

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että pimeässä luolassa varman kuoleman odottelu olisi jotenkin piristävä kokemus.

Miten niin "varman" kuoleman? Kai tilanne on huomattavasti kuitenkin parantunut sen jälkeen kun pojat löydettiin? Nyt on jo osa pelastettu.

Onhan niillä kännykät. Candy crush varmaan löytyy ja ei tartte mennä kouluun. Veikkaan että monet haluaisi jäädä luolaan.

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

Oli aika abstraktia puhetta kriisiasiantuntijalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

Oli aika abstraktia puhetta kriisiasiantuntijalta.

Sellaista tyypillistä asiantuntija-puhetta mitä "kuuluu sanoa". Henkilöllä ei mitään oikeaa tietoa siitä miten kyseiset pojat reagoivat luolassa tilanteeseen tai jälkikäteen tapahtuneeseen. Toki traumojen mahdollisuus aina olemassa tiestysti mutta ei voi varmuudella tietää miten kukin yksilö reagoi.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

No se varmaan on arvio vastaavien tapausten perusteella. Hesarissa oli juttu niistä maan alta pelastetuista kaivosmiehistä, niillä oli kaikilla elämä ihan sekaisin. Thaimaan pojat onneksi ovat niin nuoria että saattavat toipua paremmin.

Nyt oli hällä ufomeininki. Sensijaan parin päivä takainen yleareenan haastattelu, jossa hän selitti että hädässä elintoiminnot muuttuu, jotain ihme settiä, en kuullut, koska juuri sillä hetkellä Ylen studiossa heiluttiin ja huudettiin haastateltavan äänen ylittävää huutonaurua. Äärimmäisen huonosti hoidettua studiotyötä.

Psykologia on enimmäkseen itsestäänselvyyksien selostamista elämää suurempina keksintöinä.

Vierailija kirjoitti:

Psykologia on enimmäkseen itsestäänselvyyksien selostamista elämää suurempina keksintöinä.[/quote

Ne jotka näin ajattelevat ovat sellaisia joilla ei ymmärrystä ihmismielen toiminnasta, suhtautuvat kuin laskutehtäviin joissa vastaus aina sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

No se varmaan on arvio vastaavien tapausten perusteella. Hesarissa oli juttu niistä maan alta pelastetuista kaivosmiehistä, niillä oli kaikilla elämä ihan sekaisin. Thaimaan pojat onneksi ovat niin nuoria että saattavat toipua paremmin.

Iällä ja kulttuurilla tosiaan eroa, joten toivottavasti pojat toipuvat paremmin kuin chileläisten kaivosmiesten kohdalla on kerrottu käyneen. Poikien valmentajalla tuntuu olleen merkittävä rooli ryhmän yhdessä, yhtenäisenä ja olosuhteisiin nähden rauhassa sekä ylipäätään hengissä pysymiselle. Thaimaalaiseen kulttuuriinhan kuuluu auktoriteetin kuunteleminen ja kunnioittaminen. Chilessä tilanne taisi olla jo luolassa se, että miehillä oli eri käsityksiä selviytymisestä ja keskinäisiä riitoja. Poikien kohdalla toki myös ystävyys varmasti yksi tekijä, että ovat pysyneet sovussa ja luottavaisina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

Oli aika abstraktia puhetta kriisiasiantuntijalta.

Sellaista tyypillistä asiantuntija-puhetta mitä "kuuluu sanoa". Henkilöllä ei mitään oikeaa tietoa siitä miten kyseiset pojat reagoivat luolassa tilanteeseen tai jälkikäteen tapahtuneeseen. Toki traumojen mahdollisuus aina olemassa tiestysti mutta ei voi varmuudella tietää miten kukin yksilö reagoi.

Traumoista yleisesti: kaikki uskoo että näillä pojilla on ollut kamalaa ja he voivat toipua.

Traumoja voi tulla myös muusta. Ajatelkaa että thaimaassakin on lapsiprostituoituja, maailmassa on niin paljon hyväksikäyttöä ja pahuutta. Jota ei kukaan ole jakamassa. Kukaan ei välitä uhrista. Hyväksikäytetyt ei koskaan pääse pimeydestä. Hyväksikäytettyjä on maailmassa valtavasti luoliinjääneisiin verrattuna. He ovat puhtaita ja pääsevät vankeudestaan. Suomessa hyväksikäytetty on pimeässä luolassa hautaan asti ja likainen. Kukaan ei auta, sitä on olla traumatisoitunut.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi selitti jotain että pojat kärsivät vielä vuosikausia vaikka pelastuisivatkin. En jotenkin ymmärtänyt tuota seikkaa. Mistä hän voi tietää sen niin varmasti?

Kyllä se vain noin menee, tiedän sen omasta kokemuksesta. Ihmettelin lääkärille, miten minulla on näin huono olo, unirytmit sekaisin ja muutenkin en voi hyvin. Vuosi tapahtumasta, josta selvisin ja nyt alkanut tulla kauheita pelkotiloja, painajaisia ym. Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta järki ei vain meinaa millään tajuta, että ei mitään syytä panikoida.

Menen terapiaan elokuussa, ymmärrän itsekin, että nyt tulevat kaikki tapahtunut takautuvasti ja niitä pitää alkaa työstämään.

Luulin aina, että olen vahva ja mitään terapiaan en tarvitse. Mutta kyllä tarvitsen, muuten en tästä olotilasta selviä täysjärkisenä.

Sekin pitää paikkansa, että olen ihan eri ihminen kuin silloin ennen tapahtunutta. Elän nykyisin päivän kerrallaan, ennen elin viikkoja, kuukausia ja jopa vuosiakin eteenpäin. Nyt vain aamusta iltaan tehden vain niitä asioita, jotka ovat ihania asioita ja karsinut huonot jutut kokonaan, mm. osan kavereista ja sukulaisista, heitä en enää tapaa taipidä yhteyttä.

Traumat jää syvälle. Mulle sattui kolme vuotta sitten todella epätavallinen onnettomuus, jonka myös lapseni näkivät. Nuorempi oli silloin 7-vuotias ja edelleen muistelee sitä kauhulla. Vanhempi oli silloin 11 ja hän ei siitä ole koskaan puhunut. Varmasti muistaa, mutta ehkä niin ahdistava ettei halua puhua siitä.  

Minä mietin sitä monesti, edelleen, vaikka jo kolme vuotta aikaa. Fyysisesti ole toipunut siitä. 

Toivottavasti pojat sen ikäisiä, että muistavat, mutta ei jää ahdistus päälle.

Psykologi oli jotenkin ihan liirumlaarum-jutustelija, ei mitään järkevää sanottavaa koko asiasta vaan enemmän sellaista yleispätevää lässytystä. En oikein nähnyt mitä lisäarvoa hänen panoksensa uutislähetykseen toi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jotenkin usko, että pimeässä luolassa varman kuoleman odottelu olisi jotenkin piristävä kokemus.

Miten niin "varman" kuoleman? Kai tilanne on huomattavasti kuitenkin parantunut sen jälkeen kun pojat löydettiin? Nyt on jo osa pelastettu.

Miten pelastettavien järjestys muuten valitaan?

Ei riitä että selviytyy siellä luolassa ja sieltä pois. Heitä pitäisi ehdottomasti suojella mediapyöritykseltä, sen vaikutusta ei voida arvioida. Luulen, että mediamyllerrys aiheuttaa enemmän pitkäaikaisia traumoja kuin itse tapahtuma.

Joo aivan naurettavaa kun maailmalla tapahtuu jotain niin aina Suomesta löytyy muka joku asiantuntija joka sössöttää jotain sontaa.

Vierailija kirjoitti:

Psykologi oli jotenkin ihan liirumlaarum-jutustelija, ei mitään järkevää sanottavaa koko asiasta vaan enemmän sellaista yleispätevää lässytystä. En oikein nähnyt mitä lisäarvoa hänen panoksensa uutislähetykseen toi.

Ainahan tällasissa kriisitilanteissa tms. -nimenomaan media- halutaan ruotia kaikinpuolin ja monesta näkökulmasta asioita. Onko se tarpeellista, valaisevaa tai jotain muuta, mutta onneksi on kaukosäätö.