Perintömökki ja sinne änkeävät sukulaiset! Ärsyttää!!!

Minulla on omistuksessani vanhempieni vanha mökki ja saari. Kun isäni kuoli, saaren omisti siis puoliksi äitini ja puoliksi isän perikunta eli minä ja siskoni. Äitini lahjoitti osuutensa minulle ennakkoperintönä ja ostin siskoni osuuden. Omistan siis mökin ja saaren kokonaan. Äidille jätettiin hallintaoikeus lahjaveron pienentämiseksi. Äitini ei siis ole omistaja, vaan hänellä on vain hallintaoikeus. 

Äitini maksaa kiinteistöveron ja tiemaksut. Minä maksan remontit, jotka päätän tehdä.

Siskoni on aina tervetullut käymään ja käyttämään mökkiä poissaollessanikin. 

Kyllä sukulaiset ylernsä ymmärtää että ei oo enään heidän kesäpaikka jos srn omistaa yksi heistä. Kutsusta tullaan jos tullaan.

Onhan se niin ihanaa kun lapsella on sisarruksia.Mitä lapsi menettääkään kun en hänelle ole sisaruksia voinut antaa.

Vai miten se menikään?

No ainakin nämä idiootit sukulaisriidat puolittuvat.

Vierailija kirjoitti:

Nuo sukupaikkojen siirtymiset yhden omistukseen ovat yhtä helvettiä. Kannattaa välttää jos suinkin voi.

nimim. miehen maatilalla asuva lomamökin, lasten kesäsiirtolan ja sukumuseon pyörittäjä

Sama täällä, melkein.. "syytingillä" appivanhemmat seinän takana ja lisänä miehen siskot perheineen lomilla ja muutenkin. Lisäksi päättivät rakentaa lisämökin muutaman sadan metrin päähän tilan talosta.. eli yksityisyys vaan vähenee.

Sivuaa hiukan aihetta, mutta kirjoitanpa silti. Olemme perheemme kanssa vuokranneet yksityiseltä omakotitalon maalta. Alunperin tämä oli hänen vanhempiensa mökki, jonka jälkeen he pitivät tätä mökkinä ja laittoivat vuokralle.

Tämä on oikein mukava paikka ja vuokranantaja on mukava, mutta inhottaa, kun vähän väliä huomaan, että pihassa on auto ja vuokranantajan vanhemmat ovat ilmestyneet tänne. Eivät ole ilmoittaneet, eivätkä tulleet ovelle. Kun käy kysymässä mitä puuhailevat, vähän tässä kitketään rikkaruohoja/trimmeröidään/laitetaan puutarhaa/siistitään pellon reunoja jne. 

Eivät tunnu käsittävän, etteivät voi vian ilmestyä tänne enää, alkoi nyt kesän aikana, talvella ilmestyivät vain kerran tuomaan jotakin säilytykseen varastoon, joka jäi vuokranantajan käyttöön. Viime viikollakin ilmestyivät kahtena aamuna perätysten tänne vaikka kuinka aikaisin aamulla. En oikein haluaisi valittaa, kun muuten kaikki on mennyt tässä hyvin ja elättelen toiveita, että lopettaisivat tuon. Sovittiin silti miehen kanssa, että jos nyt vielä ilmestyvät ilmoittamatta niin sitten otetaan ytheyttä vuokranantajaan, josko viitsisi puhua asiasta vanhempiensa kanssa. En usko, että hän edes tietää vanhempiensa käyvän täällä. Itse hän aina soittaa ja kysyy sopiiko tulla, vaikka tulisi korjaamaan jotakin tai hakemaan omia tavaroitaan varastostaan.

Vierailija kirjoitti:

Minä kyllä huolestuisin kovin sisarukseni puolisosta, jos hän ajaisi pois uimariporukan, lastensa serkut vanhempineen. Tätä olisi kuitenkin harrastettu ennenkin ja kyseessä ei ole mikään passausta vailla oleva poppoo, vaan sukulaiset. Varmaan jokin muukin uimapaikka löytyisi, jonne voisi kamansa levitellä ja eväät syödä, mutta kyllä lähtisi huolestunut soitto sisarukselleni, että kai hän tietää, että hänen perheellään ei ole kaikki nyt ihan hyvin...

Ja minä jos sisaruksena saisin tuollaisen puhelun, huolestuisin ensimmäisenä siitä, miksi sisarukseni kuvittelevat voivansa mennä mökilleni kuin omalleen. Muistuttaisin, että mökki on nykyään minun ja perheeni, eikä mikään vanhempien kesäpaikka minne sai mennä silloin kun halusi.

Onneksi ei ole tuollaisia mökkejä riesana.

Vierailija kirjoitti:

Saattoipa välit mennä yhden tai parin yön takia miehen sisaruksiin nyt? Sekö oli tavoite? Haloo, ne oli aika läheisiä sukulaisia jos miehesi sisaruksia. En olisi itse kehdannut ajaa pois mutta pyytänyt että yhdessä tehdään ruuat sun muut hommat.

Aika herkkänahkaista porukkaa siinä tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Olen parhaillaan "sukumökillä". Muuten sovussa käytetään sisarusten / serkkujen välillä, mutta kyllä vituttaa tulla tänne kun ei tuhkia ole tyhjennetty saunan pesästä, saati puita hakattu käytettyä määrää, ei viitsitä edes roskia lakaista

Ei tarvitse koska vanha setämme ja vanhin serkku (eli minä) hoitaa kaiken kuntoon. Vaikka on kirjallisesti sovittu jokaisen allekirjoituksella "kämppäsäännöt" (mökin eteisessä) joilla pidetään mökki käyttökunnossa.

Hitto kun olis rahaa niin ostais tämän omaksi ja pistäisin porttikiellon porsastelijoille.

Nimim 2.5 pinomottia tälläkin reissulla kirvestellyt

Mitä sanoivat kun mainitsit heille asiasta?

Jatkossa tee puita vain omiin tarpeisiisi.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi ei ole tuollaisia mökkejä riesana.

Omalla mökillä saa onneksi olla rauhassa. Ollaan suosiolla annettu sisarusten tapella lapsuusmuistojen mökistä. Omassa on sekin hyvä puoli, että se todella on meidän yhteinen eikä mikään avio-oikeudelta suojattu taistelutanner. Siihen tietysti pitää jotenkin varautua, ettei mökistä tule taistelutanner meidän lapsille. Mietinnässä on ollut, että hankitaan lisää maata ja rakennetaan lasten aikuistuessa heille omia mökkejä.

Ihan fiksua antaa mökki yhdelle. Miehen puolella meillä on peritty kimppamökki, vaikka emme olisi sitä halunneet. Nyt emme pääse millään tästä riesasta eroon, vaikka antaisimme osuutemme pois ilmaiseksi. Liian monta kokkia sopassa, eriäviä mielipiteitä, luonteita yms. on liikaa, jotta mökillä olisi miellyttävä olla. Yksi kälyistä on sietämätön hapannaama, joka kehittelee riidan aiheesta kuin aiheesta. Nyt siis omistamme, jotain, mitä emme halua emmekä käytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kaikkiko on taas sitä mieltä että jos joku omistaa jotain niin koko suku saa sitä silti käyttää????Eiköhän me sukulaiset ap:n mökilläkin saa käydä,mutta kutsuttuna tiettyyn aikaan...?

Ap:n mieshän siis omistaa ko. mökin, joten hän tietysti päättää, että kuka siellä saa käydä. Ja kuka nykyään tulee toisten mökeille täysin ilmoittamatta ja lupaa kysymättä?

Ainakin täällä Kainuussa näyttää olevan enemmän sääntö kuin poikkeus ilmestyä ilmoittamatta oven taakse, oli kyseessä sitten mökki tai koti. Ja tämän lisäksi vierailut kestävät helposti yli puoli päivää. Auta armias, jos ei olla paikalla tai muuten hetki ei ole hyvä, sitten loukkaannutaan ja kunnolla.

Toisten oven taakse tuleminen ilmoittamatta on yököttävää toimintaa. Puhelin on keksitty.

Minä olen vielä täällä... kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuo sukupaikkojen siirtymiset yhden omistukseen ovat yhtä helvettiä. Kannattaa välttää jos suinkin voi.

nimim. miehen maatilalla asuva lomamökin, lasten kesäsiirtolan ja sukumuseon pyörittäjä

Sama täällä, melkein.. "syytingillä" appivanhemmat seinän takana ja lisänä miehen siskot perheineen lomilla ja muutenkin. Lisäksi päättivät rakentaa lisämökin muutaman sadan metrin päähän tilan talosta.. eli yksityisyys vaan vähenee.

Ei voi rakentaa jos on koko tontti toisen taloineen. Eriasia jos on talo annettu ja tontti niin iso että jokainen voi rakentaa pikku tönönsä. Eli ei omista koko tonttia ja tontti vaikka 4 ha.

Älkää nyt jaksako länkyttää sitä että se on miehen mökki. Kyllä normaaliperheessä tuollaiset on yhteisiä. Koti, auto tai vaikka ruuat on yhteisiä vaikka ne nyt olisi toisen rahoilla ostettu. Esim jos toinen on kotihoidontuella ja toinen töissä, yhteiset rahat silti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja lisään vielä että yhteisistä rahoista on maksettu perintöverot ja remontit ja vastaavasti minun aikoinaan saama perintö on käytetty yhteisiin menoihin.

Ollaan oltu jo niin monta vuotta yhdessä ettei lasketa enää sinun ja minun rahoja, kun molemmilla on saman suuruiset tulot ja töitä tehdään yhtä paljon.

Ap

Kenen nimissä mökki on?

Mitä väliä sillä on? Sama asia jos miehen sisarukset tulisivat ap:n kotiin kuin omaansa.

Sitä väliä, että ap:lla ei ole mitään sananvaltaa siihen, ketä kyseiselle mökille tulee, jos hän ei ole omistaja niin kuin nyt vaikuttaa, ettei ole. Miehen olisi tämä sukulaisten tulo kiellettävä.

Jos mökillä ei saisi olla rauhassa, kun miehen sisarukset siellä kulkisi kuin omilla mökeillään, jättäisin vain menemättä itse. Mies saisi hoitaa asian sisarustensa kanssa ja jos hänelle passaa, että yhtäkkiä piha on täynnä sukulaisia ja aikovat saunoa ja yöpyä ja syödä siellä, niin hoitakoot itse. Minä osaan viettää lomia muuallakin. Mies saisi viettää lomansa mökillä sisarusten ja sisarustensa perheiden kanssa

Juuri näin. Ja mökkiähän ei sitten vaimon varoilla kunnosteltaisi, jos se ei kerran menisikään perheen yhteiseksi hyväksi.

Jos avioehto ja mies omistaa mökin niin vaimon ei kannata varoja panna siihen. Tai kirjallinen sopimus kuinka paljon menee ja varmuudrksi lakimieheltä neuvot yms

Vierailija kirjoitti:

Älkää nyt jaksako länkyttää sitä että se on miehen mökki. Kyllä normaaliperheessä tuollaiset on yhteisiä. Koti, auto tai vaikka ruuat on yhteisiä vaikka ne nyt olisi toisen rahoilla ostettu. Esim jos toinen on kotihoidontuella ja toinen töissä, yhteiset rahat silti.

Ei vaan haluta hyväksyä sitä, että sisko tai veli pitää puolisoaan läheisempänä kuin sisaruksia.

Vierailija kirjoitti:

Ihan fiksua antaa mökki yhdelle. Miehen puolella meillä on peritty kimppamökki, vaikka emme olisi sitä halunneet. Nyt emme pääse millään tästä riesasta eroon, vaikka antaisimme osuutemme pois ilmaiseksi. Liian monta kokkia sopassa, eriäviä mielipiteitä, luonteita yms. on liikaa, jotta mökillä olisi miellyttävä olla. Yksi kälyistä on sietämätön hapannaama, joka kehittelee riidan aiheesta kuin aiheesta. Nyt siis omistamme, jotain, mitä emme halua emmekä käytä.

Meillä sama homma tulossa. Olen yrittänyt äidille puhua, että tee paperit ja pistä yhden nimiin. Ihan sama, millä keinolla, myy tms.

Mutta ei, kun höpisee, että ihanaa, kun kaikilla pitää olla mahdollisuus käydä siellä ja lapsenlapsilla olla oikeus. Kukaan ei ole siinä rötiskössä käynyt moneen vuoteen, mutta kaikille pitää riesaksi jättää. Myisi edes ulkopuoliselle ennen kuolemaansa. Mutta kun haaveilee, että kaikki lapsenlapset kilvan siellä sitten käy hänen kuolemansa jälkeen.

Toivottavasti joku polttaisi sen vaikka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan fiksua antaa mökki yhdelle. Miehen puolella meillä on peritty kimppamökki, vaikka emme olisi sitä halunneet. Nyt emme pääse millään tästä riesasta eroon, vaikka antaisimme osuutemme pois ilmaiseksi. Liian monta kokkia sopassa, eriäviä mielipiteitä, luonteita yms. on liikaa, jotta mökillä olisi miellyttävä olla. Yksi kälyistä on sietämätön hapannaama, joka kehittelee riidan aiheesta kuin aiheesta. Nyt siis omistamme, jotain, mitä emme halua emmekä käytä.

Meillä sama homma tulossa. Olen yrittänyt äidille puhua, että tee paperit ja pistä yhden nimiin. Ihan sama, millä keinolla, myy tms.

Mutta ei, kun höpisee, että ihanaa, kun kaikilla pitää olla mahdollisuus käydä siellä ja lapsenlapsilla olla oikeus. Kukaan ei ole siinä rötiskössä käynyt moneen vuoteen, mutta kaikille pitää riesaksi jättää. Myisi edes ulkopuoliselle ennen kuolemaansa. Mutta kun haaveilee, että kaikki lapsenlapset kilvan siellä sitten käy hänen kuolemansa jälkeen.

Toivottavasti joku polttaisi sen vaikka

Myytte sen sitten itse, tai jos joku teistä haluaa lunastaa.

Suomessa on omaisuuden erillisyyden periaate. Aviopuolisoista se jonka nimissä ao, omaisuus on, omistaa sen. Avioliiton päättyessä avioeroon enemmän omistava maksaa tasinkoa sille, joka omistaa vähemmän. Ja näin roolit tasaantuvat avioerossa. Poikkeus on avioehto jolla voidaan määrittää mikä osuus omaisuudesta jää avio- oikeudesta vapaaksi.

Siskoni rakensi mökin paikalle, mikä on ollut lapsuutemme uintipaikka maillamme. Eipä ole tullut mieleenikään mennä oman porukkani kanssa sinne pihalle grillailemaan ja uimaan ja viettämään lapsuuteni uimarannalla kesäpäiviä. Sehän on siskoni maata nykyään ja hänen perheensä paikka.

Ihan olemme löytäneet muita rantoja uida ja lomailla.