Lue keskustelun säännöt.
Onko neuvolassa löydyttävä kaikista jotain pahaa sanottavaa?
03.07.2018 |
Perheelläni mon mielestäni kaikki ihan valtavan hyvin. On työt, koulutukset, tarpeeksi ikää, tukiverkkoja ja osallistuvat isovanhemmat, taloudellinen vakaus, oma koti, ei päihteitä, naimisissakin ollaan ja hyvin toivottu ja rakas lapsi.
Olen kuitenkin käynyt neuvolassa aina yksin. Mies on ollut mukana ultrissa ja sitten lapsen erikoislääkärikäynneillä. Emme ole kumpikaan edes ajatelleet, että molempien olisi tarpeen siellä istua. Lapsen kanssa minun on luonnollista mennä, koska tiedän paremmin imetyksestä. Muutoin meillä on yhtälaiset tiedot ja käsitykset vauvan elämästä ja hoidosta, molemmat olemme kiinnostuneita ja perhe on ykkösprioriteetti meille. Keskustelemme neuvolakäynneistä aina heti whatsapissa perusjutut ja miehen työpäivän jälkeen kotona kasvotusten enemmän.
Nyt kuitenkin lapsen terveystietoja selatessa huomasin, että terveysdenhoitaja on useampaan eri käyntiin kirjannut tietoja, kuten "perheessä perinteiset sukupuoliroolit" ja "mies ei osallistu" ja "yritetään kannustaa miestä osallistumaan lapsen elämään". Lisäksi on maininta, että minä "selittelen" ilmeisesti sitä, että mies osallistuu.
Olen aika yllättynyt noista teksteistä, mielestäni ne eivät pidä paikkaansa. Pari kertaa terveydenhoitaja on kysellyt jotain, ja olen totuuden mukaisesti kertonut, että meidän mielestä riittää, että toinen käy neuvolassa ja että mies hoitaa kyllä kotona vauvaa. Aina on vähän tuntunut, ettei terveydenhoitaja jotenkin "usko". On useampaan kertaan mm sanonut että miehen olisi hyvä oppia hoitamaan lasta, jotta minä pääsen tarvittaessa lääkäriin (tämä on ilmeisesti sitä "kannustetaan miestä osallistumaan" juttua). Olen sanonut että kyllä se hoitaa ja käyn useasti viikossa jossain yksin, esim lähikaupassa tai kerran olin siellä lääkärissäkin.
Lähinnä tulee mieleen, että jotain pahaa sanottavaa täytyy löytyä. Ei tunnu kivalta.
Kommentit (71)
Sama on käynyt mielessä minullakin.
Äitiysneuvolassa oli kerran opiskelija, joka piti luennon minulle, 55-kiloiselle raskaana olevalle 30+ - naiselle, terveellisen ruuan merkityksestä kun virtsassa oli sokeria. Hän vaikutti itse kuitenkin n. 100 - kiloiselta... Neuvolatäti siinä vieressä vähän punoitti... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä neuvolassa pitäisi molempien vanhempien käydä? Se nyt on ihan ajan hukkaan heittämistä!
Sanoisin kyllä kyseiselle terveydenhoitajalle, että asiattomia on kirjoitellut.
Mieheni käytti kuopuksen kerran neuvolalääkärikäynnillä. Kertoi kotiin tullessaan kokeneensa tilanteen kiusalliseksi. Myöhemmin, kun tilasin aikaa esikoiselle, terkka oli puhelimessa kärkevänä, että josko saataisiin äiti paikalle! Ihan kuin olisin tehnyt hirveän väärin, kun yhtenä kertana en ollut paikalla.
Kerran käytiin neuvolassa koko perheen voimin ja miestä katsottiin silloinkin nurjasti. Että sellaista isien osallistamista meillä...
Sitten moni ihan neutraali asia on kirjoitettu ylös töksähtävään tyyliin. Ehkä he eivät kirjoittaessaan hoksaa sitä itse, mutta herkässä mielentilassa oleva vanhempi voi kokea sen tylynä. Asiat voi esittää niin monella tavalla.
Ehkä noita kirjoituksia ei kannata jäädä liikaa miettimään. Hoitaja on voinut ajatella jonkun asian ihan neutraalina, mutta kirjoitustyylinsä takia vaikuttaa tympeältä. Olen varma, että olette ihana perhe ja lapsi on onnellinen.
Vierailija kirjoitti:
Sitten moni ihan neutraali asia on kirjoitettu ylös töksähtävään tyyliin. Ehkä he eivät kirjoittaessaan hoksaa sitä itse, mutta herkässä mielentilassa oleva vanhempi voi kokea sen tylynä. Asiat voi esittää niin monella tavalla.
Ehkä noita kirjoituksia ei kannata jäädä liikaa miettimään. Hoitaja on voinut ajatella jonkun asian ihan neutraalina, mutta kirjoitustyylinsä takia vaikuttaa tympeältä. Olen varma, että olette ihana perhe ja lapsi on onnellinen.
Mä oon sitä mieltä, että noissa ei ole mitään neutraalia. Terveydenhoitaja voi toki keskustella isän osallistumisesta, mutta mun mielestä on erikoista tehdä johtopäätökset sen perusteella, käykö isä neuvolassa vai ei, kun aika harvat vanhemmat taitavat käyttää siellä lapsia yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten, vaikka teillä olisikin perinteiset sukupuoliroolit? Ei se ole jonkun neuvolan tantan asia ottaa kantaa siihen, miten perheessä työnjako roolitetaan.
Mä olen mahdollisimman usein lähettänyt isän neuvolaan lapsen kanssa. "Tädit" (heitä on ollut useita, monet minua nuorempia) ovat suunnilleen antaneet mitalin, kun on niin osallistuva isä, ja minä olen säästynyt "vähän on kuivat taipeet" -liilumlaarumilta. Isällehän ei pikkuseikoista huomauteta.
Viimeksi olin neuvolassa kuusivuotiaan kanssa. Täti tenttasi lapselta, laittaako äiti joka päivä lämpimän ruoan. Lapsi vastasi, että voihan isäkin laittaa ruokaa.
Eli ap:lle tiedoksi: kunhan imetys sen sallii, pääset itsekin helpommalla kun ulkoistat osan neuvolan löpinöistä puolison kuunneltaviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä nipotusta AP:n neuvolassa! Mun mies ei ollut mukana neuvolassa, koska ajat oli aina keskellä päivää ja mies töissä. Miksi ottaa vapaapäivä sitä varten, että täysin tervettä lasta mitataan ja punnitaan? Työnjako, jossa äitiys/vanhempainvapaalla oleva hoitaa neuvolakäynnit yksin on järkevää ja tehokasta resurssien käyttöä.
Suurin osa neuvolakäynneistä ollut aikamoista mitätöimistä isänä. Olet lapsen kanssa kotona ja äiti töissä ja silti mitään ei kuunnella tai uskota, mitä lapsesta kerrot. Onneksi lääkärit ovat aina olleet positiivisia yllätyksiä.
Ja mitä läheisiltä kuullut, niin osalle se äidin itkettäminen ja syyllistäminen tuntuu olevan neuvolakäynnillä ihan pääpointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen niin kiitollinen meidän neuvolantädistä, joka paria käyntiä lukuunottamatta on aina ollut sama. Ei koskaan mitään turhaa lätinää, napakat neuvot tarvittaessa eikä koskaan mitään lössöttelyä esim. tyyliin "vauvat ne nyt aina itkee".
Muutamien ensimmäisten käyntien yhteydessä oli kirjannut, että koko perhe paikalla ja sen jälkeen aina varannut iltapäivä/ilta-ajan niin, että mieskin ehtii hyvin mukaan. Yhtälailla kysyy mieheltäkin lasten asioista eikä mitenkään pidä miestä kakkosvanhempana.
Nykyään on esikoisellekin (jonka tuntenut jo ennen syntymää) varannut aina puuhaa kun mennään vauvan neuvolakäynneille koko perhe.
Siltä minustakin tuntuu, että ei ole neutraalia ja en ymmärrä minkä tarkoituksen mukaista kirjoittaa tuollaisia päätelmiä. Tuntuu, että kun (joskus ehkä) seuraava lapsi syntyy, en todellakaan ota neuvolantätiä kotikäynnille. Jos otan niin vain eteisessä hoidetaan pakolliset asiat nopeasti (vauvan tarkistus). En ole halukas kuulemaan tuollaista arvostelua. Kukaan muu ihminen/läheinen ei ole sanonut tai tietääkseni ajattele että meillä mies jotenkin ei osallistu. Minusta on loukkaavaa miehelle kirjata terveystietoihin tuommoista. Jos vaikka eroaisimme riitaisasti ja molemmat haluaisivat yksinhuoltajuuden niin totta kai tuommoiset voisi siinä tilanteessa vaikuttaa. Voi kuulostaa kaukaa haetulta, mutta minusta vaan on asiatonta ja perusteetonta kirjata tuommoisia mielipiteitä.
En tiedä aionko ottaa asiaa puheeksi. Se on selvä, että jatkossa en sano perheen asioista sitä vähääkään, mitä olen tähän mennessä kertoillut ihan neutraalisti. Vauvan asiat hoidetaan ja se riittää. En haluaisi ”mainetta” minään hankalana tyyppinä, kun miehestäkin on jo tehty noin kovia päätelmiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terkkaritkin ovat erilaisia. Voit ihan hyvin vaihtaa tyyppiä, jos tuntuu, että tämän kanssa ei synkkaa. Ja onneksi ne neuvolakäynnit vähenee, kun lapsi kasvaa.
Olen itse kokenut monella neuvolakäynnillä sellaista, että siellä ylipäänsä halutaan kaivaa jotain ongelmaa joka perheestä. Ne varmaan ajattelee olevansa sitä varten, että ne auttavat - joten sitten ne haluavat "auttaa" silloinkin, kun asiakas ei tarvitse mitään apua.
Neuvolassa mennään jonkun oppikirjan mukaan ja ollaan vähän kuin varmuudeksi huolissaan kaikista.
Jossain vaiheessa ne alkavat kysellä sinun ja miehesi seksielämästäkin. Oletko jo täyttänyt sen lomakkeen?
Meillä oli neuvolassa ihana terkka. Kannustava, iloinen ja valoisa.
Mutta adoptioneuvonnassa oli just tällainen negan kaivaja. Kaivoi ja kaivoi ja käänsi ja käänsi. Puuttui jopa sohvan väriin (väärä) ja koiran turkkiin (näyttää hoitamattomalta??). Ihan hirveän rasittavaa ja lannistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni käytti kuopuksen kerran neuvolalääkärikäynnillä. Kertoi kotiin tullessaan kokeneensa tilanteen kiusalliseksi. Myöhemmin, kun tilasin aikaa esikoiselle, terkka oli puhelimessa kärkevänä, että josko saataisiin äiti paikalle! Ihan kuin olisin tehnyt hirveän väärin, kun yhtenä kertana en ollut paikalla.
Kerran käytiin neuvolassa koko perheen voimin ja miestä katsottiin silloinkin nurjasti. Että sellaista isien osallistamista meillä...
Minulla sama kokemus. Lapsen isä vei kerran lapsen yksin neuvolaan, koska minulle tulikin yllättävä työmeno. Ensimmäinen kysymys oli, että eikö äiti ole ollenkaan mukana. Lapsi oli tuolloin jo varmaan kolmevuotias, eli mitkään imetysasiat eivät enää olleet ajankohtaisia.
Meillä on ihana vanhempi nainen neuvolan terveydenhoitajana. On ollut tosi mukava, rento ja kannustava. Hänellä on sellaista maalaisjärkeä ja iän ja kokemuksen tuomaa viisautta ja varmuutta. Katselin tietojamme kuitenkin jokin aika sitten ja huomasin, että hän kirjaa aivan kaiken ylös sinne järjestelmään. Sanasta sanaan. Tuli vähän sellainen olo, että täytyykin alkaa miettiä mitä jatkossa puhuu, kun kaikki menee näköjään sanatarkasti jakoon. Ei siinä mitään, ei meillä mitään ihmeellistä ole, mutta hämmästyin tuosta sanatarkasta raportoinnista.
Tämä mäkätys sisältyy neuvojatätien koulutukseen. Itse koin sen besserwisserin rasittavana elämäämme puuttumisena ja jäin pois käynneiltä. Meille riitti terveysseuranta, emme tarvitse kannanottoja mhinkään muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen mahdollisimman usein lähettänyt isän neuvolaan lapsen kanssa. "Tädit" (heitä on ollut useita, monet minua nuorempia) ovat suunnilleen antaneet mitalin, kun on niin osallistuva isä, ja minä olen säästynyt "vähän on kuivat taipeet" -liilumlaarumilta. Isällehän ei pikkuseikoista huomauteta.
Viimeksi olin neuvolassa kuusivuotiaan kanssa. Täti tenttasi lapselta, laittaako äiti joka päivä lämpimän ruoan. Lapsi vastasi, että voihan isäkin laittaa ruokaa.
Eli ap:lle tiedoksi: kunhan imetys sen sallii, pääset itsekin helpommalla kun ulkoistat osan neuvolan löpinöistä puolison kuunneltaviksi.
Ei viitsitä ottaa mieheltä tuloja sinä päivänä kun olisi neuvola. Hän tekee töitä yleensä muutamien tuntien ajojen päässä ja palkkaa tulee vain niiltä tunneilta kun tekee työtä plus ajot.
En ymmärrä tätä nykyistä ärsyyntymistä kaikesta ja ylitulkintaa. Jos vauvalla on kuivat taipeet, niin kyllä siitä sanotaan sille isällekin. Esikoisen vauva-aikana mies vielä kävi mukana kun teki eri töitä, eikä silloinkaan kukaan mitään ihmeellistä sanonut. Ihan vaippaihottumista ja kaikesta mainittiin myös sille isälle.
Ja jos miehesi olisi ollut neuvolassa kuusivuotiaanne kanssa, niin eiköhän täti olisi tentannut, että tekeekö isi aina lämpimän ruuan. Joillain on tapana kysyä aina siitä läsnäolevasta.
Tosin jos on muutenkin sitä vähättelyä jne, niin suosittelen vaihtamaan terkkaa. Kaikkien kanssa ei vain tule toimeen ja henkilökemiat eivät natsaa. Itsekin harkitsin jossain vaiheess vaihtoa kun oli vastavalmistunut nuori, joka ei yhtään kuunnellut minua, jolla oli raskauksia takana jo. Tein silti asiat kuten olin ennenkin tehnyt, enkä lähtenyt turhaan vouhkaamiseen mukaan. Pääsi paljon helpommalla kun antoi vain mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. On myös totta, että kaikille ei kannata kaikkea sanoa.
Kuulostaa kamalalta! Kyllä nousisi savua päästä, jos itsestäni tai omasta perheestäni lukisi tuollaisia kannanottoja "viranomaisrekisterissä". MIKSI perhemuotoon liittyviä seikkoja edes kirjataan ylös? Lähetetäänkö isällä jossain kohtaa uhkasakko tai laitetaanko lähete psykologille?
En ymmärrän. Hyvä tietää tämä jo ennakkoon, niin osataan varoa, mitä puhutaan.
Mun mielestä suorastaan asiatonta kommentoitia. Ei meilläkään isä käynyt raskausaikana tai vauvavaiheessa neuvolassa kuin ultrat ja pari käyntiä, joille nimenomaan toivottiin molempien vanhempien osallistumista. Ja on syntymästä saakka hoitanut lasta siinä missä äitikin ja jopa enemmänkin.
Meillä neuvolaterkka ei ole isän osallistumiseen puuttunut mutta on aina niin kovin huolissaan jostakin asiasta. Milloin on ollut paino, pituus, kielenkehitys, motoriikka... Joka kerralla on ollut jotakin (huom joka kerralla eri asia), josta pohtii, että pitäisikö ottaa ylimääräinen seurantakäynti tai lähettää milloin fysioterapiaan, puheterapiaan tai toimintaterapiaan. Lääkärikäynneillä on aina todettu täysin normaalisti kehittyvä lapsi, päiväkodissa ei ole herännyt mitään huolta ja monet asiat, josta terkka on ollut huolissaan, ovat sitten sujuneet pari kk neuvolakäynnin jälkeen ihan luonnostaan.
Kaipa niiden pitää jotain negatiivista keksiä, että ns. oikeuttavat olemassaolonsa. Mutta ymmärrän kyllä ärsytyksen ja itse miettisin jopa kirjausten oikaisuvaatimuksen tekemistä.
Minusta voit ihan hyvin sanoa suoraan terveydenhoitajalle, ettei tunnu kivalta, kun kirjoitellaan tuollaisia paikkaansa pitämättömiä vaikutelmia neuvolakorttiin.
Me käytiin aluksi molemmat vanhemmat lastenneuvolassa, mutta etenkin toisen lapsen synnyttyä käynneistä olen vastannut yleensä minä. On niin paljon kaikkea muutakin hommaa, että pitää priorisoida. Ei se kyllä tarkoita sitä, että mies olisi jotenkin vähemmän kuusalla lasten asioista tai ei osallistuisi lastenhoitoon. Meidän perheessä minä harrastan enemmän, mikä tarkoittaa sitä, että mies on enemmän lasten kanssa yksin. Ei tätä voi päätellä neuvolakäyntien perusteella.