Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä parisuhteissa on?
03.07.2018 |
Nuorena miehenä en ymmärrä, miksi minun pitäisi rajoittaa elämääni, koska naisen mielestä se mitä minä teen ei ole kivaa. Tai joutua kuuntelemaan naisen tarinoita siitä, kuinka Liisa työpaikalla teki silleen ja tälleen. Varsinkin menkkasia muijia on mahdotonta sietää. Eikö ole helpompaa vain olla sinkku?
Kommentit (79)
Vierailija wrote:
Parisuhteissa ei mun mielestäni ole mitään järkeä. Parikymppisestä lähtien olen ihmetellyt, miksi kaverit ja ystävät tieten tahtoen haluavat pilata elämänsä jämähtämällä yhden ihmisen kanssa neljän seinän sisälle - siinä menee vapaus.
Lastenhankinta on toinen juttu: naisten on järjetöntä hankkia kaulaansa myllynkivi 15 vuodeksi. Miehet sentään pääsevät kakaroistaan helpommin vapaalle tai kokonaan eroon jos eivät enää jaksa perheleikkiä (eroissa edelleenkin lapset tungetaan melkein aina äidin hoidettaviksi).
N41, onnellinen ikisinkku joka ei ole koskaan halunnut seurustella tai deittailla
Jos kaikki on sinkkuna niin hyvin, niin miksi edes keskustella asiasta?
- Parisuhteellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei yhtään mitään. Miehistä ei ole kuin riesaa loisimassa ja vinkumassa. Hienoa mitä useampi mies tajuaa naisten vonkaamisen sijaan elää itsenäisesti.
LOL. Itsenäiset miehet ei vonkaa naisia, niillä on muuta tekemistä :D
Sitä ollaan vahvasti an kirkolla, ettei ymmärrä lukemaansa? Niinhän siinä sanottiin. Liian harvat miehet elää itsenäisesti . Suurin osa miehistä vonkaa naisia suhteeseen kun ei itse viitsitä edes runkata ,puhumattakaan siitä että viitsisivät muuten itse pitää itsestään ja elämästään huolen.
"No pitihän niitä nyt hetken saada painaa, kaikilla oli hyvä kroppa mutta hermot meni siihen tyhmään mieleen. "
Ihan itse olet sen tyhmän naisen valinnut. Jos et tätä itse tajua niin ehkä valitset vain kaltaisiasi.
Vierailija wrote:
Rakkaus, läheisyys, lämpö. Ihmisen petustarpeita.
Ei an kirjolla olevilla nepsyillä.
Vierailija wrote:
Hajosin totaalisesti tolle ekalla sivulla posliinikissoista mikroaggression kehittäneestä miehestä :,D
Voi voi, toivon AP:lle hyvää parisuhdetta, tosin se hyvä parisuhde ei tule annettuna, vaan vaatii molemmilta osapuolilta kasvamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Ei yhtään mitään. Miehistä ei ole kuin riesaa loisimassa ja vinkumassa. Hienoa mitä useampi mies tajuaa naisten vonkaamisen sijaan elää itsenäisesti.
LOL. Itsenäiset miehet ei vonkaa naisia, niillä on muuta tekemistä :D
Sitä ollaan vahvasti an kirkolla, ettei ymmärrä lukemaansa? Niinhän siinä sanottiin. Liian harvat miehet elää itsenäisesti . Suurin osa miehistä vonkaa naisia suhteeseen kun ei itse viitsitä edes runkata ,puhumattakaan siitä että viitsisivät muuten itse pitää itsestään ja elämästään huolen.
Mä meen nyt paskalle. Se on itsestään huolehtimista.
Tätä olen kanssa alkanut viime aikoina miettiä.
Mitä järkeä on enää olla parisuhteessa??!? Seksiä ei ole enää ollut kun satunnaisesti, ja muuten ei mitään oikeaa apua missään asiassa. Hoidan kaiken, siis ihan kaiken itse, ruuanlaitosta renkaiden vaihtoon.
En tarvitse miestä mihinkään, pärjään hyvin itse, vaikka olenkin burn outin partaalla.
Eli sen takia että odotan että ehkä saisin seksiä tai jotain apua, mihin ei oikein voi koskaan luottaa, niin eipä ole kyllä sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parisuhde ja varsinkin perheen perustaminen onkin se "vaikein taiteenlaji". Pitäisi oppia ymmärtämään aivan toisenlaisen (eli mies naisen ja nainen miehen) ihmisen ajtusmaailmaa, tehtävää yhteiskunnassa, toimintatapaa ja harrastuksia. Eikä siihen pysty, jos ei ole riittävästi ikää, kokemusta hyvästä perhemallista ja antoisista suhteista, koulutusta, ammattia, ymmärrystä. Ei se, mitä saat, ole aina kaikki kaikessa, vaan mitä sinulla on annettavaa toiselle, suhteeseen ja perheelle.
Erinomaista nuorelta mieheltä, että pohtii jo ennakkoon näitä kysymyksiä, eikä mene virran mukana. Kertoo kiinnostuksesta ihmissuhteita kohtaan ja ehkäpä valmistautumisesta joskus kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä tapahtuvaan parisuhteen aloittamiseen.
Olen kyllä sitä mieltä, että jokaisen pitää käydä ensin koulut loppuun ja työskennellä ammatissaan, ennenkuin ripustautuu toiseen ihmiseen, koska silloin on jo jotain omasta takaa, eikä tarvitse sitten suhteen aikana yrittää opetella ihan perusasioita. Mutta tämähän onkin vain minun mielipiteeni. Yrityksen ja erehdyksen kautta-opiskelu rasittaa aivan kohtuuttomasti suhdetta, eikä lupaa kovin auvoista tulevaisuutta, kun on riidelty niin valtavasti joka asiasta.
Tasapainoisille, itsenäisille, harkitseville, jotka jo tietävät, mitä tahtovat ja tuntevat itsensä, onnistuu perhe-elämäkin hieman vähimmin vaurioin eikä lasten ainakaan tarvitse pelätä nurkassa, kun aikuiset ihmiset tappelevat. Tämä on sitä "sukupolvesta toiseen seuraavaa kirousta" eli tavat ja toimintamallit opitaan omassa lapsuudenperheessä. Jonkinlainen suhdekoulu olisi kyllä oltava, joka auttaisi miettimään näitä asioita etukäteen. Ja kaikillehan suhteessaoleminen ja perheenperustaminen ei ole edes suositeltavaa.
Kun ihminen on kehityksessään vielä ihan kesken, en suosittelisi suhteen aloittamista, sehän on vain vaatimuksilta pakoonmenemistä ja pään pensaaseen pistämistä, kun pitäisi ensin itsenäistyä lapsuudenperheestä, aikuistua ja oppia olemaan myös itsekseen ja yksin. Jos ei osaa olla yksin, ei osaa olla toisenkaan kanssa.
Parisuhde on sitä, että kaksi ihmistä kyselee toisiltaan mitä toinen haluaisi syödä, siihen asti kun toinen kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija wrote:
Hajosin totaalisesti tolle ekalla sivulla posliinikissoista mikroaggression kehittäneestä miehestä :,D
Voi voi, toivon AP:lle hyvää parisuhdetta, tosin se hyvä parisuhde ei tule annettuna, vaan vaatii molemmilta osapuolilta kasvamista.
Juu. Huono parisuhde vaatii "työtä". On paljon parempi olla yksin, kuin työtä vaativassa parisuhteessa
Tässä taas nähtiin ettei tässä maassa poikia kasvateta. Miehen malli puuttuu tyystin, ei mitään käsitystä perhedynamiikasta. Saanut tulla ja mennä ilman mitään vastuuta, vailla huolen häivää mitä elämä tuo tullessaan. Ajatellaan että kyllä Siperia opettaa. Ei opeta, koska vika on tälläisen mielestä aina muissa. Yhteiskuntaa huudetaan sitten apuun jos ja kun menee mönkään. Pysy hemmo sinkkuna, älä ota edes eläintä itsellesi koska olet arvaamaton ja epäluotettava. Seksi on älykkyyttä, siksi et tule saamaan kuin maksullisilta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse miehenä ainakin haluaisin parisuhteen, mutta kun näkee, millaisella vimmalla nelikymppisinä naiset heivaavat miehensä humppahelvettiin, niin parempi olla yksineläjä.
Parisuhteissa paljonkin etuja, mutta moni ei tajua, että avioliitto on juridisesti pelkkä taloudellinen sopimus. Monille ansa, josta aiheutuu kamalia ongelmia ja riitoja erotessa. Tehkää se avioehto. Ja ositus sitten, kun eroatte. Itse en ole koskaan sortunut alttarille asti, parisuhteesta voi nauttia muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan styylattu jo 22 vuotta ja on kivaa yhdessä. Kivaa, youknow.
Kuulostaa siltä, että vihaat ihmisiä. Ei ehkä ole ihan terveellistä tuo : )
Vierailija wrote:
Itse miehenä ainakin haluaisin parisuhteen, mutta kun näkee, millaisella vimmalla nelikymppisinä naiset heivaavat miehensä humppahelvettiin, niin parempi olla yksineläjä.
Niin koska käy se klassinen moka, että siinä vaiheessa kun aletaan seurustelemaan vakavasti ja muutetaan yhteen, mennään ehkä jopa naimisiin niin se on miehille "tavoite saavutettu", kun taas naiset odottavat että nyt se parisuhde vasta oikeasti alkaa. Miehistä tulee vastarannankiiskejä, joille ei kelpaa mikään eikä mihinkään treffeille haluta enää lähteä ainakaan oman kumppanin kanssa. Sitten ihmetellään kun naisen seksihalut vähenee ja lopulta ero tulee "puskista".
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Näin vanhempana naisena koen, että parisuhde on elämän tärkeimpiä kulmakiviä. Mieheni on paras ystäväni. Harrastan hänen kanssaan hyvää seksiä, mutta se ei kuitenkaan ole ainoa asia suhteessamme. Hän on elämänkumppanini, sielunkumppanini, jonka kanssa voin jakaa elämässäni sen riemut ja surut. En tunne olevani koskaan täysin yksin. Yhdessä meillä on perhe, jossa saan elää sen osana ja arvostettuna jäsenenä.
Ja mies varmaan ajattelee "Jes, onneksi olen käyttänyt elämäni tähän naiseen ja vielä tuli muutama lapsikin hankittua ettei varmasti saa olla enää rauhassa"
Olen huomannut, että naiset käyttää paljon tuota sielunkumppanuutta puheissaan, mikä miehille varmastikin vähän ylilyövää eivätkä ajattele aivan yhtä syvällisesti. Aina sitä vähän poikaporukassa naureskellaan.
Vierailija wrote:
Minun mieheni on sanonut, että olen hänen koko elämänsä, ettei hänellä olisi mitään ilman minua. Kun/jos löydät sen oikean, niin ymmärrät. Hyvässä parisuhteessa on hyvä olla. Siltikin joitakin asioita joutuu rajoittamaan toisen vuoksi tai ainakaan kysymättä ei kannata tehdä liian isoja ratkaisuja. Toisen ikävätkin jutut on kuunneltava ja oltava tukena, mutta niin se toinenkin on tukena sinulle, kun tukea tarvit. Joskus saatetaan riidelläkin, mutta sopiminen on suloista. Yksin on silti parempi olla kuin huonossa liitossa.
Jännä miten tuollainen on OK jossain pidemmässä suhteessa mutta suht tuoreessa olisi varoitusmerkki kun toinen ripustautuu ja joutuu rajoittamaan elämäänsä toisen hallinnan vuoksi. Noh kai se siinä pidemmässä tapauksessa sitten on sitä mystistä aitoa rakkautta eikä mitään epätervettä.
Rakkaus, läheisyys, lämpö. Ihmisen petustarpeita.