Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytär teki kantelun Valviralle: Saattohoidossa ollut potilas sidottiin vuoteeseen
01.07.2018 |
Tytär järkyttyi, kun saattohoidossa ollut isä sidottiin vuoteeseen, jotta syöpäpotilas ei purkaisi ahdistustaan liikkumalla.
Saattohoito ei ole kaikille kuoleville sellaista millaiseksi se on tarkoitettu. Ainon (nimi muutettu) isällä todettiin kesällä 2014 eturauhassyöpä, joka levisi lopulta luustoon ja muun muassa keuhkoihin. Aino teki parhaansa auttaakseen kaukana asuvaa isäänsä ja jopa muutti pienten lastensa kanssa tilapäisesti isänsä luo, mutta silti isä kärsi viimeiset aikansa pelosta, kovista kivuista ja puhekumppanin puutteesta.
Syynä isän tukalaan tilanteeseen oli se, ettei hän päässyt varsinaiselle saattohoitopaikalle. Syöpäpotilas vietti viimeiset kuukautensa terveyskeskussairaalassa, jonka henkilökunnalla ei tyttären mielestä ollut tarpeeksi tietoa saattohoidosta.
- Hoitohenkilökunnalla pitäisi olla osaamista saattohoidosta ja henkilökuntaa pitäisi olla tarpeeksi, Aino sanoo.
Hän kertoo, että isän hoitopolku ei muutenkaan ollut mutkaton: potilaan kipujen ei ymmärretty johtuvan syövästä eikä potilas saanut selkeää tietoa tilanteestaan. Ainon isä kuoli hieman ennen 75-vuotispäiväänsä syksyllä 2016. Tytär teki kantelun isänsä hoidosta Valviralle.
Ainon isä sai sädehoitoa sairastumiskesänään. Kahtena seuraavana vuonna hän kävi sovitusti kontrolleissa, joista yksi oli tammikuussa 2016. Käynnin jälkeen mies kertoi tyttärelleen että "syöpä ei ole sädehoidolla poistunut", mutta ei osannut kertoa asiasta sen tarkemmin. Vaikutti siltä, että isän mielestä syöpä oli säilynyt ennallaan.
Aino kertoo, että vaikka isä sai hormonihoitoa, hänen kuntonsa alkoi heiketä jo alkuvuonna 2016. Kovista kivuista, huimauksesta ja ihottumasta kärsinyt mies soitti useita kertoja urologian poliklinikalle saadakseen apua, mutta häntä kehotettiin olemaan yhteydessä terveyskeskukseen. Myös tytär soitti poliklinikalle, mutta sai saman vastauksen kuin isänsä. Terveyskeskuksesta puolestaan todettiin, että sairaalan urologi on potilaan vastuulääkäri, mikä hämmensi potilasta. Hän totesikin, ettei yhteydenotosta terveyskeskukseen ole apua.
Aino kertoo isänsä kipujen olleen todella kovia, kun hän vietti isän luona viikonloppuja.
- Isä ei nukkunut koko viikonloppuna öisin, vaan ulvoi tuskasta.
Kivut olivat selässä, ja isä kuvaili niitä niin tyttärelleen kuin soittaessaan urologian poliklinikalle liikkuviksi kivuiksi. Eräässä vaiheessa terveyskeskus määräsi potilaalle hänen iho-oireisiinsa voiteita ja kipuihin kipulääkkeitä sekä fysioterapiaa. Lääkkeet eivät purreet kipuun.
- Isä ei voimakkaiden selkäkipujensa vuoksi meinannut päästä sängystä ylös saatikka kotoa taksiin mennäkseen terveyskeskukseen fysioterapiaan.
Kommentit (13)
Tänne kopioidaan uutisia, vaikka ne voi ihan itsekin kukin lukea lööpeistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aino ymmärsi odottaa huonoja tuloksia isän luustokuvauksesta. Hän ymmärsi myös sen, ettei isän kovia kipuja poisteta tavallisilla kipulääkkeillä. Hoitajalta hän kuuli, että kipuja voitaisiin vähentää kipusädehoidolla, mutta siihen potilas voisi lääkäreiden kesälomien sekä kuukausien päässä olleen kontrollikäynnin vuoksi päästä vasta myöhemmin. Tytär pelkäsi, ettei isä kestäisi kovia kipuja niin kauan ja otti yhteyttä palliatiiviseen osastoon. Hän sai kiirehdittyä isänsä hoitoa.
- Isä sai palliatiivisen hoidon päätöksen keittiön kautta, tytär myöntää. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan tai kuolevan potilaan oireita ja kärsimystä helpottavaa hoitoa.
- Isälle tuli päätökset, kun tein töitä ja otin yhteyttä. Olisiko hän ollut edes hengissä enää silloin kun hoidot alkoivat, tytär miettii jälkikäteen.
Tytär on erittäin pahoillaan siitä, että hänen isänsä joutui kärsimään kovia kipuja osin siksi, ettei hän itse saanut tietoa syövän leviämisestä heti. Lisäksi hänen on vaikea ymmärtää, ettei hoitohenkilökunta osannut yhdistää eturauhassyöpää sairastavan potilaan kipuja hänen sairauteensa, vaikka juuri paikasta toiseen siirtyvä eli liikkuva kipu on tyypillinen oire.
- Oletukseni oli se, että asia olisi hoidossa, mutta ei oltukaan. Isä joutui turhaan ja pitkään kevään aikana kärsimään kivuista!
Isä oli pari kertaa muusta syystä hoidossa sairaalassa. Esimerkiksi sydänosastolla ollessaan hän valitti selkäkipuaan.
Syöpäpotilaalle oli raskasta ymmärtää, että vaikka muut potilaat kotiutuivat osastolta, hän ei lähtisi enää kotiin. Kuolemanpelko teki olon sietämättömäksi, ja hän lievitti sitä kävelemällä osastolla. Se ei sopinut hoitohenkilökunnalle, vaan potilas sidottiin sänkyyn.
- Se aiheutti lisää ahdistusta. Järkytyin, että ihminen saattohoidossa joutuu sidotuksi. Kun sanoin, miten tämä on, huomasin että tuli yhteentörmäys henkilökunnan kanssa.
Aino kertoo, että häneltä haluttiin jälkikäteen lupa hoitokirjaukseen, jolla hän suostuu isän sitomiseen.
- Halusivat kuulla kannan, "ettei tule jälkikäteen sanomista". Sanoin että en pysty ottamaan kantaa, tehkää mikä on hoidon kannalta parasta.
Aino ihmetteli puhetta jälkikäteen sanomisesta, koska hän oli mielestään ollut aina asiallinen.
- Pelkäsin että se näkyy isän hoidossa, jos huomautan jostain. Mieli olisi tehnyt sanoa asioista moneen kertaan, mutta sitä yritti nieleksiä, kun ei muita hoitopaikkoja ollut.
Hän toivoo, että hoitohenkilökunta saisi nykyistä parempaa koulutusta saattohoitoon.
- Saattohoito-osaaminen tarvittaisiin perustasolle, hän sanoo ja toteaa, että "esimerkiksi Terhokodissa en voi kuvitella että tapahtuisi sellaista että saattohoitopotilas sidotaan sänkyynsä". Terhokoti toimii Helsingissä.
Eutanasiaa vastustavat selittäkään minulle tämä: Miksi te vastustatte eutanasiaa perustelulla, että Suomessa saa todella hyvää kivunhoitoa ja saattohoitoa eikä eutanasiaa tarvita? Kuitenkin näitä juttuja saa lukea lehdistä vähän väliä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vainaja huoneessa
Ainon isä kuoli aikaisena syyskuun aamuna. Tytär sai tiedon kuolemasta puhelimitse. Hän ei ehtinyt ilmoittaa kuolemasta sukulaisille, vaan muutamat heistä olivat ehtineet menneet vierailulle sairaalaan.
- Isäni oli ollut kuolleena, lakana pään yli vedettynä huoneessaan, kun vieraat olivat menneet sinne. Koin hyvin ikävänä, että ihmiset saivat tiedon isäni kuolemasta näin, ilman että ehdin heille sitä ilmoittaa.
Aino kertoo antaneensa tapahtuneesta palautetta osastonhoitajalle.
- Annoin palautetta muutoinkin siitä, että paikka ei ole oikea saattohoitopotilaille.
Terveyskeskus = arvauskeskus = maanpäällinen helvetti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eutanasiaa vastustavat selittäkään minulle tämä: Miksi te vastustatte eutanasiaa perustelulla, että Suomessa saa todella hyvää kivunhoitoa ja saattohoitoa eikä eutanasiaa tarvita? Kuitenkin näitä juttuja saa lukea lehdistä vähän väliä
Tämä potilas koki kuolemanpelkoa ja halusi palata kotiinsa eikä halunnut kuolla. Kivunlievityksen sijaan tuikkaisit eutanasiapiikin? Hyvä keino päästä eroon valittavista potilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää.
Ei ole ainoa tapaus jossa arvauskeskus ei tiedä syövänhoidosta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eutanasiaa vastustavat selittäkään minulle tämä: Miksi te vastustatte eutanasiaa perustelulla, että Suomessa saa todella hyvää kivunhoitoa ja saattohoitoa eikä eutanasiaa tarvita? Kuitenkin näitä juttuja saa lukea lehdistä vähän väliä
Tämä potilas koki kuolemanpelkoa ja halusi palata kotiinsa eikä halunnut kuolla. Kivunlievityksen sijaan tuikkaisit eutanasiapiikin? Hyvä keino päästä eroon valittavista potilaista.
Ei vaan haluaisin antaa sitä paljon hehkutettua hyvää kivunhoitoa ja saattohoitoa potilaan toiveiden mukaisesti. Miksi sitä ei nyt sitten ollutkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää. Kivunhoito on todellakin täysin epäasiallista suomalaisissa sairaaloissa. Läheiseni sairastaa syöpää ja on joutunut olemaan välillä sen aiheuttamien komplikaatioiden takia sairaalassa. Siellä ei ole annettu riittävän tehokkaita kipulääkkeitä, vaan potilas on joutukut kärsimään kovista tuskista, joita syöpäkipu aiheuttaa. Viimeisen sairaalareissun jälkeen läheiseni sanoi, että ensi kerralla on otettava omat kipulääkkeet sairaalaan mukaan.
Uskomatonta, mutta valitettavasti totta nykypäivän Suomessa.
Alue: Aihe vapaa
Aino kertoo isänsä kaatuneen keväällä 2016, minkä vuoksi hänet vietiin keskussairaalaan. Viikkoa myöhemmin hänelle tehtiin luuston gammakuvaus. Kun tytär soitti kysyäkseen tuloksia, hoitaja mainitsi kuin vanhana asiana syövän levinneen. Ainolle selvisi, että syövän tiedettiin jo tammikuussa levinneen niin keuhkoihin kuin imusolmukkeisiin, mutta hänen isänsä ei ollut sitä ymmärtänyt. Potilas ei saanut mukaansa papereita, joista asia olisi käynyt ilmi tyttärelle.
Aino varmisti tyrmistyttäneen tiedon syövän leviämisestä soittamalla uudestaan osastolle. Hän kertoo hoitajan maininneen, että joutui etsimään potilaan tietoja potilastietojärjestelmästä.
- Tiedot olivat siellä pirstaleisesti. Hoitajan piti etsiä niitä eri kohdista.