Ikävöin niitä aikoja lapsuudesta, jolloin pelkkä Aku Ankka-lehden tuleminen postilaatikkoon kerran viikossa oli riemastuttava kokemus

Se oli kyllä mahtavaa. Täällä toinen akkari-fani. 

Mulle tuli Roope-setä <3

Se oli niitä aikoja kun ei oltu eussa. Oli vielä oma identiteetti. Markalla sai paljon karkkia.

Sama. Pitäisi varmaan tilata akkari uudestaan.

Mahtavaa oli vielä se jos eka tarina oli Vicarin

Jouluaiheinen Aku Ankka ja jouluviikolla ilmestynyt Manteli 🙄

Meillä loppui akkarin tilaus kun poika täytti 11. Ei jaksanut lukea "tylsää lehteä". Tubesta kaikee kaiken :(

Vierailija kirjoitti:

Meillä loppui akkarin tilaus kun poika täytti 11. Ei jaksanut lukea "tylsää lehteä". Tubesta kaikee kaiken :(

Siis näkee kaiken

Olen jo pitkästi aikuinen, mutta luen edelleenkin Aku Ankkaa. Siinä on enemmän totuutta ja asiapitoista asiaa, kuin useimmissa "virallisissa" medioissa. Ja varsinkin enemmän asiaa kuin poliitikkojen ja päättijien puheissa ja teoissa.

Mä tilasin akkarin itelleni uudestaan viime talvena, ja taidan jatkaa vielä ainakin vuoden loppuun -M44- 

Muistan kuinka kilpailtiin koulumatkalla, että kuka ehtii ekana kotiin ja saa Aku-Ankan hyppysiinsä ja siis pääsee lukemaan sen ekana. Meille tuli myös Nakke-Nakuttaja (muistaakseni pe ja siinä sama juttu) Myöhemmi  äiti  sanoi, että jompikumpi pitää peruuttaa , että  ovat kalliita. No valittiin, että Aku-Ankka jää ja se oli hyvä  päätös. Toinen asia jonka muistan nostalgisena on se, kun löysi kirjastosta hyvää luettavaa.  Viisikko tai muuta ja sitten kotiin lukemaan. Kaakaota ja voileipää ja hyvä kirja. Voi sitä onnea.

Seiska ja akkari oli koviksia sinne 2006 asti kun täytin 18 v ja pääsin baariin =)

Mun lempipäivä oli torstai. Silloin tuli Seiska ja Kotikatu.

Vierailija kirjoitti:

Meillä loppui akkarin tilaus kun poika täytti 11. Ei jaksanut lukea "tylsää lehteä". Tubesta kaikee kaiken :(

Jep. :(

13v poikaa ei ole enää pariin vuoteen jaksanut akkari kiinnostaa. Netti ja pelit menee kaiken edelle. Pikkuveli vielä onneksi lukee ja oikein odottaakin aina lehteä.

Ihan totta ap... mulle tuli myös hevoshullu-lehti jota odotin aina innolla.

Nykyään tulee istuttua ihan liikaa tässä koneella enkä muista milloin olen viimeksi lukenut edes kirjan. Taidankin sulkea tämän muutamaksi päiväksi ja lähteä huomenna kirjastoon... !

Mä muistan kuinka ihana tuoksukin siitä akkarista lähti. Oli pakko nuuhkia niitä sivuja aina ja sitten vasta aloin lukemaan ja tietenkin join myös kaakaota siinä samalla ja söin voileipiä. :)

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli Roope-setä <3

Meillekin tuli se johonkin aikaan ja veljeni tilasi vielä Retu&Kumppanit lehden. Aku-Ankka ja Nakke-Nakuttajakin tuli. Nyt aikuisena olen ihmetellyt, miten meille tuli niin monta lasten sarjakuvalehteä, kun oltiin kuitenkin superköyhiä. Äitini kyllä arvosti lukemista ja ehkä halusi, että sitä meillä  lapsilla riittää.

Vierailija kirjoitti:

Muistan kuinka kilpailtiin koulumatkalla, että kuka ehtii ekana kotiin ja saa Aku-Ankan hyppysiinsä ja siis pääsee lukemaan sen ekana. Meille tuli myös Nakke-Nakuttaja (muistaakseni pe ja siinä sama juttu) Myöhemmi  äiti  sanoi, että jompikumpi pitää peruuttaa , että  ovat kalliita. No valittiin, että Aku-Ankka jää ja se oli hyvä  päätös. Toinen asia jonka muistan nostalgisena on se, kun löysi kirjastosta hyvää luettavaa.  Viisikko tai muuta ja sitten kotiin lukemaan. Kaakaota ja voileipää ja hyvä kirja. Voi sitä onnea.

Melkeinpä kuin oma kirjoitus. Veljen kanssa juostiin keskiviikkoisin koulusta kotiin, että kumpi kerkee ekana lukemaan.

Nakke Nakuttaja myös peruttiin meillä, kun oli kallista tilata kahta sarjakuvalehteä. Apu tuli myös.

Tää eroaa siten, että mä join aina koulun jälkeen: kahvia. Lisäksi ranskanleipää ja siivu lauantaimakkaraa. Aika usein keskiviikkoisin äiti oli ostanut myös räkikset.

Aku Ankan aikaan elämä oli muutenkin yksinkertaista ja helppoa. Jos halusit töitä, riitti kun kävelit johonkin firmaan sisälle ja kysyit töitä. 100% sait paikan. Riitti, kun olit siistin ja asiallisen näköinen. Ei tarvinnut cv:tä lähetellä eikä ollut 0-sopimuksia. Oi niitä aikoja. T.56-vuotias mummeli.

Minä olen tilannut akkarin meidän lapsille! Olen itse oppinut lukemaan Aku Ankka lehtien ansiosta, ja muutenkin saanut niistä hyvän sanavaraston lapsena. Halusin omille lapsilleni saman kokemuksen ja meillä odotetaan innolla joka viikkoista akkaria! :) Oma suosikkini on ehdottomasti Don Rosa. Hyvää huumoria ja hauskoja yksityiskohtia. Ja aina yhtä jännää etsiä sana Duck joka on piilotettu yleensä aloitusruutuun! :)