Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia opiskelijaksi hakijoita ei suositella tekemään älykkyystestiä?
30.06.2018 |
Omat akateemiset voimavarat olisi elintärkeää tunnistaa ennen opintojen miettimistä. Jos olet hakenut vaikka lääkikseen kolme kertaa tuloksetta ja olet päntännyt joka kerta burnoutin partaalle, niin käy tekemässä vaikka Mensan nettitesti. Saat siitä varmuudella alle 115.
Sen jälkeen kun tiedostaa omat rajoitteensa, niin pystyy uuden tieson avulla kohdistamaan voimavaransa johonkin toiseen kohteeseen, johon kokee luontaista kyvykkyyttä ja kiinnostusta.
Kommentit (31)
Mutta mitäs nyt tehdään, kun minä sain Mensan nettitestistä 148 ja silti pääsin kauppikseen vasta toisella hakukerralla? Lääkiksestä en koskaan edes haaveilisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitäs nyt tehdään, kun minä sain Mensan nettitestistä 148 ja silti pääsin kauppikseen vasta toisella hakukerralla? Lääkiksestä en koskaan edes haaveilisi.
Olet laiska ja luit väärällä tekniikalla tms. Tuolla äo:lla voit valita ihan minkä tieteenalan vaan huvittaa ja tulla sillä alalla huipuksi, jos motivaatiota ja sisua riittää.
Eikä Mensan nettitesti mitään epätarkkoja tuloksia anna. Näyttää hieman alakanttiin, mitä olen netistä lueskellut. Ihmiset ovat tehneet ensin nettitestin ja siitä rohkaistuneena menneet oikeaan testiin ja saaneet pari pistettä paremman tuloksen kuin nettitestistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta mitäs nyt tehdään, kun minä sain Mensan nettitestistä 148 ja silti pääsin kauppikseen vasta toisella hakukerralla? Lääkiksestä en koskaan edes haaveilisi.
Olet laiska ja luit väärällä tekniikalla tms. Tuolla äo:lla voit valita ihan minkä tieteenalan vaan huvittaa ja tulla sillä alalla huipuksi, jos motivaatiota ja sisua riittää.
Eikä Mensan nettitesti mitään epätarkkoja tuloksia anna. Näyttää hieman alakanttiin, mitä olen netistä lueskellut. Ihmiset ovat tehneet ensin nettitestin ja siitä rohkaistuneena menneet oikeaan testiin ja saaneet pari pistettä paremman tuloksen kuin nettitestistä.
No niin. Eli älykkyystesti ei kerro yhtään mitään siitä, miten pärjään pääsykokeissa tai opiskeluissa. Aloitus on siis ihan turha.
Kun ei Suomessa pääse lääkikseen tai eläinlääkikseen, mennään sitten Viroon.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Kukaan ei vielä ole maininnut sivistystä ja mielikuvitusta älykkyyttä tukevina ja kasvattavina asioina.
Sivistyksen hankkiminen vaatii uteliaisuutta ja oma-aloitteisuutta, mielikuvitus auttaa mm. keksimään ratkaisuja oudoista paikoista kiperissä tilanteissa.
Luovuuden ja älykkyyden välillä on hyvin vahva korrelaatio. Suurin osa kaikista menestyneistä taiteilijoista ja mielikuvituksen käytön ammattilaisista on keskimääräistä älykkäämpiä. Samoin sivistyksen hankkimisessa auttaa kun on nopea omaksumaan tietoa ja ymmärtämään syy-yhteyksiä asioiden välillä. Näiden asioiden hallitsemisella on suora yhteys korkean älykkyyden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin jälkeenpäin tuntuu hieman nurinkuriselta ajatella, että itse koin hakemisen terveydenhoito-oppilaitokseen, lähihoitajalinjalle raskaampana kuin yliopiston pääsykokeet. - Terveydenhoito-oppilaitosessa kun oli paitsi kirjallinen koe, haastatteluja taisi olla kaksikin ja psykologinen soveltuvuuskoe. Yliopistoon hakiessa riitti pääsykoekirjan "vain" omaksuminen ja sen pohjalta tehtyyn kokeeseen vastaaminen.
Toki terveydenhoito-oppilaitoksen pääsykokeisiin osallistuessa minusta taisi paistaa varovaisesti arvioiden, ainakin kilometrien päähän, että todennäköisesti olen väärässä paikassa ja ainoa motivaationi hakea ei ollut kiinnostus ja mielenkiintoalaa kohtaan, vaan kapinoida ja osoittaa mieltä omia vanhempiani jja läheisiäni kohtaan, jotka olivat ehdottoman varmoja ja tietoisia mitä minun pitäisi opiskella nyt (joustoa sen verran, että lukion saisin valita) ja tulevaisuudessa yliopistolla....
Tästä tilanteesta on jo useampi vuosia aikaa. Tänään olen enemmän kuin hieman huolissani. Olen antanut itselleni kertoa ja saanut lukea, että viime vuosina lähihoitaja koulutus on luovutettu ja joutunut paikkaan, johon se ei mielestäni kuulu millään muotoa tai lainkaan, kun se on valjastettu puhdistamaan ja siivoamaan työttömyystilastoja.
Lähihoitajan työ on -mikäli on oikein ymmärtänyt- työ ja rooli olla usein toimia kirjaimellisesti ihmisen iholla. Tällaiseen myöhemmin mahd. työhön ja jo paljon aimmin opiskeluun, josta osa ymmärtääkseni tapahtuu jo hoidettavien ihmisten (potilaiden) parissa sopii erinomaisen huonosti ensi-sijaisena motivaation lähteenä ja kiinnostuksen luojana työvomaviranomaisen velvoite, että olisi enempi vähempi pakko opiskella lähihoitajaksi, kun työllisyys alalla on verraten varmaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys on tabu, koska ihmiset tuntuvat linkittävän sen ihmisarvoon.
Äly ei takaa sivistyneisyyttä, viisautta, itsehillintää tai edes rationaalisuutta. Älykäs ihminen voi olla täysin egosentrinen, impulsiivinen ja harhainen.
Älykkyysosamäärä mittaa aivojen suorituskykyä. Arkielämässä jokainen törmää ihmisiin, jotka ovat ihastuttavan nokkelia ja nopeita, ja ne ovat juuri niitä korkean älykkyysosmäärän omaavia. Eivät mitään pelottavia yli-ihmisiä.
Siksi tulisi rohkeasti puhua älykkyydestä.
Viimeisimmästä testistä sain 127 (en tehnyt ihan kaikkia osia) eikä se niistä voimavaroista kerro mitään. Älykkyys on eri asia kuin tehokkuus ja voimavarat. Suurin osa yliopisto-opiskelijoista on ihan keskivertoälykkyydellä varustettuja. Tarvitaan ahkeruutta ja sinnikkyyttä vaikeille aloille pääsyyn ja opiskelusta suoriutumiseen. Ei tarvitse olla Einstein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mensan testi on pääosin matikkaa. Matikkaa tarvitaan lääkikseen pääsykokeissa, fysiikassa ja kemiassa. Palikat ovat vaihtuneet fysiikan laskuihin ja muistipelit asioiden oikeaan muistamiseen ja soveltamiseen. Suurta eroa ei ole, kyllä siihen mensankin testiin pystyy pänttäämään.