Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ryhmähaastattelut ja amk-haku

Vierailija
28.06.2018 |

Vuosien varrella useampikin kaveri on pyrkinyt ammattikorkeakouluun. Ainakin näissä hoito- ja sosiaalialan paikoissa on ollut ryhmähaastattelu osana karsintaa. Kaverini ovat ihan "tavallisen sosiaalisia" ja sanoisin, että normaaleja ihmisiä.

Lähes jokaisella kaverillani hakuprosessi on jumiutunut ryhmähaastattelun läpäisyyn. Usein haastatteluosio on ollut jopa hylätty. Osa on sitten useamman vuoden jälkeen kuitenkin päässyt haluamalleen alalle - tai esimerkiksi sitten hakenut yliopistoon opiskelemaan "samaa". Esimerkiksi sosionomiksi sopimaton pääsi opiskelemaan sosiaalityötä. On valmistunut jo aikoja sitten ja tehnyt töitäkin useamman vuoden.

Sitä minä vain ihmettelen, että miten menestys ryhmähaastattelussa korreloi sairaanhoitoalalla tai sosionomina työskentelyn kanssa? Sen ymmärtäisin, että ryhmähaastattelu rankkaisi pois todella sosiaalisesti "poikkeavat" hakijat.

Ne, jotka eivät pysty osallistumaan lainkaan keskusteluun, ovat sosiaalisesti huomattavan arkoja ja pelokkaita. Eivät orientoidu aikaan ja paikkaan, eli ovat sekavia, hermostuvat silminnähden tai muuta vastaavaa.

Kavereideni omien arvioiden mukaan heidät on rankattu ulos siksi, etteivät he ole ikäänkuin "varastaneet kaikkea tilaa" keskustelussa ja puhuneet toisten päälle omaa asiaansa. Ovat sanoneet jälkikäteen, että ovat mielestään käyttäytyneet asiallisesti, avanneet suunsa, puhuneet ja perustelleet, mutta jättäneet tilaa muillekin.

Okei - ilmeisesti sellainen itsensä esille tuominen on valitsijoiden mielestä hakijalta toivottava piirre ??? Vai onko??? Mutta edesauttaako se jotenkin opiskelua, ammatissa suoriutumista tai alalla pysymistä? Vai onko itseään voimakkaasti esille tuominen vain haastattelijoiden elättelemä harha sopivuudesta alalle? Kyllähän molemmissa ammateissa on oltava sillä lailla kykenevä itsensä esille tuomiseen, että sh:n työssä on paljon verkostotyötä, kokouksia, omaisten ja hoidettavien kohtaamisia. Voisi kuitenkin kuvitella, että aika monenlaisella persoonalla pystyy tällaisissa tehtävissä toimimaan.

Kommentit (22)

Vierailija
1/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

En oo kuullut koskaan tuollaisesta

Vierailija
2/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni on amkissa opena ja on sanonut, että ryhmähaastatteluista saa hyvät pisteet jo sillä, että on normaalin asiallinen. Ei tarvitse olla mikään kaiken tilan varastaja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä sain hyvät pisteet siitä, että puhuin vähän, mutta faktaa sen määrän. En tuonut omia mielipiteitä julki paitsi kysyttäessä (haastattelu perustui aineistoon), hymyilin, nyökkäilin, katsoin aina sen hetkistä puhujaa kohden ja myötäilin. Ala oli kyllä ihan eri = IT-ala.

Vierailija
4/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä ihmeellistä siinä on, että ei pääse sosionomiksi, mutta pääsee opiskelemaan sosiaalityötä yliopistoon?

Sosiaalityöntekijät ovat virkamiehiä, jotka tekevät päätöksiä. Sosionomit voivat toki tehdä myös päätöksiä, mutta heillä nimenomaan korostuu se arkinen touhuilu ja asiakkaiden jatkuva kohtaaminen. Sosionomi koulutus antaa paremmat valmiudet asiakastyöhön. Sosiaalityöntekijän koulutus on hallinnollinen koulutus, jossa korostuu päätöksenteossa huomioitavat asiat. Vähän eri valmiuksia kuitenkin tarvitaan, riippuen toimenkuvasta tietysti.

Vierailija
5/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sosionomi ei tee päätöksiä, mihin tarvitaan virkamiehen pätevyys, koska se vain vaatii sen yliopistotutkinnon. Vt:nä voi toimia, mutta päätöseen tarvitsee toisen sen tekemään.

Mitä tuohon ryhmähaastatteluun tulee, niin meillä sattui sellainen harakka siihen ryhmään, ettei muiden tarvinnut oikeasti puhua mitään. Ja läpi pääsi melkein koko ryhmä.

Vierailija
6/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen itse ollut haastattelemassa amkeissa eri koulutusohjelmissa, ja eri ohjelmissa mitataan eri asioita haastatteluissa. Meillä on ollut lomakkeet, joissa määritellään tarkkaan ne asiat, mistä saa pisteitä. Eli jos ystäväsi eivät ole tuoneet keskustelussa esiin niitä seikkoja, joita haetaan, ovat jääneet nollille.

On tietenkin hienoa, jos esim. kuuntelee aktiivisesti ja vaikka nyökytteleekin toisten puhuessa, ei se silti takaa sisäänpääsyä mihinkään koulutusohjelmaan ;). Ja ihan tiedoksi, että yleensä nuo aggressiiviset käyttäytyjät, toisten päälle puhujat yms. saavat miinuspisteitä tai bannin ihan kokonaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ymmärrän kyllä sosiaalityöntekijän ja sosionomin eron, koska olen itse maisteri... mutta silti hämmästyttää tämänkin ihmisen saama palaute siitä, ettei ole sopiva alalle. 

On aiemmin ollut nimenomaan työssä, jossa vuorovaikutus on tärkeää. Ei ole tuppisuu, ei päälle puhuja, vaan napakka ja "normaali" ihminen. Mutta ei, sosionomiksi hän ei olisi arvion mukaan ollut sopiva. Nyt hän on ihan tyytyväinen sosiaalityöntekijän hommissa, ei ole kunnalla virkamiehenä (enää), vaan tekee yksityisellä sektorilla. Itse olen ollut lähinnä sairaalan sossuna.

ap

Vierailija
8/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut haastattelemassa amkeissa eri koulutusohjelmissa, ja eri ohjelmissa mitataan eri asioita haastatteluissa. Meillä on ollut lomakkeet, joissa määritellään tarkkaan ne asiat, mistä saa pisteitä. Eli jos ystäväsi eivät ole tuoneet keskustelussa esiin niitä seikkoja, joita haetaan, ovat jääneet nollille.

On tietenkin hienoa, jos esim. kuuntelee aktiivisesti ja vaikka nyökytteleekin toisten puhuessa, ei se silti takaa sisäänpääsyä mihinkään koulutusohjelmaan ;). Ja ihan tiedoksi, että yleensä nuo aggressiiviset käyttäytyjät, toisten päälle puhujat yms. saavat miinuspisteitä tai bannin ihan kokonaan.

Antaako ne esille tuodut seikat sitten jotain etua tulevassa opiskelussa tai työelämässä? Siis onko niissä jotain "perustetta", muutakin kuin että "musta tuntuu, että kun se hakija tuo nää asiat esille, niin se on sit tosi pätevä".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen pyrkinyt joskus ravintolakouluun. Siellä oli alkuhaastattelu, meitä oli kuusi. Kolme haastattelijaa veti munkkipossuja suupielet sokerissa ja maiskutteli onnellisina. Yksi sanoi, kas ihanaa, katsokaapa mitä meillä on, saatte nyt istua kuivin suin.

Noh, kaikenlaista triviaalia siellä kyseltiin. Mikä on elämäsi vaikein tilanne ja miten selvisit? Yhdelle oli se, ettei armeijassa ollutkaan äitiä mukana. Kerroin jotain työelämässä tapahtunutta. En päässyt. Ei ole aavistustakaan miksi.

Vierailija
10/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaverit ovat OMIEN ARVIOIDEN MUKAAN hylätty koska eivät olleet koko ajan äänessä ja ovat mielestään olleet asiallisia. Eli sieltä on voinut tulla vaikka mitä paskaa kysytyn aiheen ohi, mutta eihän sitä itse aina huomaa jos ei kysytä tarkentavia kysymyksiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä sosiaalityöntekijän ja sosionomin eron, koska olen itse maisteri... mutta silti hämmästyttää tämänkin ihmisen saama palaute siitä, ettei ole sopiva alalle. 

On aiemmin ollut nimenomaan työssä, jossa vuorovaikutus on tärkeää. Ei ole tuppisuu, ei päälle puhuja, vaan napakka ja "normaali" ihminen. Mutta ei, sosionomiksi hän ei olisi arvion mukaan ollut sopiva. Nyt hän on ihan tyytyväinen sosiaalityöntekijän hommissa, ei ole kunnalla virkamiehenä (enää), vaan tekee yksityisellä sektorilla. Itse olen ollut lähinnä sairaalan sossuna.

ap

Osaatko ajatella kavereidesi sosiaalisia taitoja objektiivisen rehellisesti? Moni on mielestään sosiaalisesti taitava, mutta todellisuudessa puhuvat kaiken aikaa kuuntelematta muita yms.

Ja sosionomin haastattelussa on myös olennaista se, mitä vastaat kysymyksiin. Omassani tuli kertoa mielestäni sen jokin sen hetkinen suurin epäkohta yhteiskunnallisissa asioissa ja miten itse lähtisin ratkaisemaan sitä. Kerroin, perustelin ja pohdin ratkaisumahdollisuuksia sen mitä silloin kouluttamatta osasin ajatella.

Lisäksi normaali käytös, sanattomien viestien huomioiminen jne.

Ja sisään pääsin heti ekalla hakuyrityksellä.

Vierailija
12/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joo, toki se on heidän oma arvionsa. Mutta eräs oli pyytäessään myös saanut palautteen, että ei puhunut tarpeeksi. Hän puhui mielestään ihan "normaalisti". Toki en ollut itse paikalla, joten ei ole mitään objektiivista tietoa tilanteesta. 

Moni (korkeakoulutettua töihin hakeva) työpaikka ei harrasta mitään "hakijoiden drillaamista", vaan pyrkii tekemään olosuhteet miellyttäviksi, jotta jokainen voisi tuoda omaa parastaan esille. 

Sitä vaan mietin, että mitähän tutkimuksellista vankkaa tietoa näillä AMK:n haastattelijoilla on tukenaan ryhmähaastattelutilanteiden arviointiin? Mikä on se pohja? Vai onko se kotikasvatus ja vankka mutu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Osaatko ajatella kavereidesi sosiaalisia taitoja objektiivisen rehellisesti? Moni on mielestään sosiaalisesti taitava, mutta todellisuudessa puhuvat kaiken aikaa kuuntelematta muita yms..

 

He eivät tunne toisiaan, ovat eri puolilta Suomea. Heitä yhdistää 30v + ikä ja elämänkokemus. 

Vierailija
14/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaatko ajatella kavereidesi sosiaalisia taitoja objektiivisen rehellisesti? Moni on mielestään sosiaalisesti taitava, mutta todellisuudessa puhuvat kaiken aikaa kuuntelematta muita yms..

 

He eivät tunne toisiaan, ovat eri puolilta Suomea. Heitä yhdistää 30v + ikä ja elämänkokemus. 

En kysynytkään tuntevatko he toisiaan. Vaan sitä, että osaatko sinä itse analysoida heidän sosiaalisia taitojaan tarpeeksi objektiivisesti.

Ikä ja elämänkokemus eivät takaa kenellekään hyviä sosiaalisia taitoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/22 |
28.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Joskus noihin haastatteluihinhan on myös ujutettu mukaan jippoja, joilla katsotaan miten reagoi haastavaan tilanteeseen. Yhdessä haastatelussa esimerkiksi oltiin tylyjä ja jopa ilkeitä, niin että muutama haastateltava lähti itkien pois.

Yhdessä taas kuulemma haastattelija alkoi väitellä haastateltavan kanssa asioista, tehden tikusta asiaa. Siinä taas alkoi yksi haastateltava mököttämään kesken haastattelun.

Ihan hyviä koetilanteita ottaen huomioon, että haetaan tekijöitä vaativaan asiakastyöhön, jossa ei pärjää jos suuttuu toisen ollessa eri mieltä / alahuuli alkaa väpättää jos ollaan vähäkään vihaisenoloisia.

Vierailija
16/22 |
29.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Joskus noihin haastatteluihinhan on myös ujutettu mukaan jippoja, joilla katsotaan miten reagoi haastavaan tilanteeseen. Yhdessä haastatelussa esimerkiksi oltiin tylyjä ja jopa ilkeitä, niin että muutama haastateltava lähti itkien pois.

Yhdessä taas kuulemma haastattelija alkoi väitellä haastateltavan kanssa asioista, tehden tikusta asiaa. Siinä taas alkoi yksi haastateltava mököttämään kesken haastattelun.

Ihan hyviä koetilanteita ottaen huomioon, että haetaan tekijöitä vaativaan asiakastyöhön, jossa ei pärjää jos suuttuu toisen ollessa eri mieltä / alahuuli alkaa väpättää jos ollaan vähäkään vihaisenoloisia.

Toisaalta ihminen kasvaa ammattiinsa opintojen varrella. Miksi psykologeilla, lääkäreillä,  kauppatieteiden maistereilla tai juristeilla ei ole vastaavia "tätihaastatteluita"? Olisihan heilläkin etua siitä, että ei "alahuuli ala väpättää"? Vai onko pointti se, että korkeakouluopiskelijalla ei oleteta olevan sellaisia lapsellisia korjaamattomia käytösmalleja? Mutta "amkilaiset" ja sellaisiksi haluavat ovat niin lapsellisia (ja kehityskelvottomia alhaisen älykkyytensäkin takia), että heitä pitää analysoida pikku tempuilla ennen koulun aloitusta? 

Vierailija
17/22 |
29.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus noihin haastatteluihinhan on myös ujutettu mukaan jippoja, joilla katsotaan miten reagoi haastavaan tilanteeseen. Yhdessä haastatelussa esimerkiksi oltiin tylyjä ja jopa ilkeitä, niin että muutama haastateltava lähti itkien pois.

Yhdessä taas kuulemma haastattelija alkoi väitellä haastateltavan kanssa asioista, tehden tikusta asiaa. Siinä taas alkoi yksi haastateltava mököttämään kesken haastattelun.

Ihan hyviä koetilanteita ottaen huomioon, että haetaan tekijöitä vaativaan asiakastyöhön, jossa ei pärjää jos suuttuu toisen ollessa eri mieltä / alahuuli alkaa väpättää jos ollaan vähäkään vihaisenoloisia.

Toisaalta ihminen kasvaa ammattiinsa opintojen varrella. Miksi psykologeilla, lääkäreillä,  kauppatieteiden maistereilla tai juristeilla ei ole vastaavia "tätihaastatteluita"? Olisihan heilläkin etua siitä, että ei "alahuuli ala väpättää"? Vai onko pointti se, että korkeakouluopiskelijalla ei oleteta olevan sellaisia lapsellisia korjaamattomia käytösmalleja? Mutta "amkilaiset" ja sellaisiksi haluavat ovat niin lapsellisia (ja kehityskelvottomia alhaisen älykkyytensäkin takia), että heitä pitää analysoida pikku tempuilla ennen koulun aloitusta? 

Työnkuva "hieman" erilainen sosinomilla ja esim. kauppatieteen maisterilla.

Psykologiksi hakevilla taitaa ollakin nuo haastattelut?

Ja ammateissa kehittyy, mutta tietynlainen paksunahkaisuus sopii olla jo ennen opintoja, voi muuten tulla jo harjoitteluissa vaikeuksia jos ei kestä alansa paineita ja asiakastilanteita.

Vierailija
18/22 |
29.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Mutta "amkilaiset" ja sellaisiksi haluavat ovat niin lapsellisia (ja kehityskelvottomia alhaisen älykkyytensäkin takia), että heitä pitää analysoida pikku tempuilla ennen koulun aloitusta? "

Tuolla asenteella tietty voi myös olla osuutta asiaan, jos tulee aina haussa seinä vastaan.

Vierailija
19/22 |
29.06.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä lääkärillä ja juristilla voi olla ihan hemmetin kovia asiakastilanteita! Lääkärillä lisäksi virkavastuu.

Vierailija
20/22 |
23.02.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millaisia kysymyksiä ryhmältä kysytään?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi neljä