Asioita, jotka yllättivät ikääntymisessä?
Aloitan: uurteiset kynnet. En vaan ollut koskaan tullut ajatelleeksi, että kynnetkin ikääntyisivät.
Muita?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Miehenä täytyy sanoa että ehdottomasti hiustenlähtö.
Muistan kun vielä olin jotain parikymppinen niin ihmettelin vanhempien miesten hiustenlähtöä ja nyt olen samassa kelkassa, harmillista kun asialle ei voi tehdä mitään. En voi treenata hiuksia kasvamaan ja se vaikuttaa ulkonäköön niin kielteisesti.
Sä mariset kuin nainen. Mun hiustenlähtö alkoi kun olin 22 ja mulla oli todella paksut hiukset. Mun pitäisi tappaa itseni tän takia vai ?
Vierailija kirjoitti:
Finnit ja rypyt yhtäaikaa, minulla on finnejä enemmän kuin teininä koskaan ja uusissa paikoissa ( korvat, peffa).
Mullakin. Vinkki: syön kevennetty kuuri tetrasykliiniä - kaikki lähti. Pienelläkin päiväannoksella. Sain tarpeekseni kohdassa peffa ja menin lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä täytyy sanoa että ehdottomasti hiustenlähtö.
Muistan kun vielä olin jotain parikymppinen niin ihmettelin vanhempien miesten hiustenlähtöä ja nyt olen samassa kelkassa, harmillista kun asialle ei voi tehdä mitään. En voi treenata hiuksia kasvamaan ja se vaikuttaa ulkonäköön niin kielteisesti.
Sä mariset kuin nainen. Mun hiustenlähtö alkoi kun olin 22 ja mulla oli todella paksut hiukset. Mun pitäisi tappaa itseni tän takia vai ?
Jos siltä tuntuu, niin tapa...so simple.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pääse enää lattialta ylös, jos sinne kaadun. Reuma ja ikä yhdessä. Pelottaa, jos kaadun yksin ollessa. Kertakaikkiaan ei ole voimia lihaksissa ja kankeat nivelet eivät taivu. En olisi uskonut 61-vuotiaana olevani tällainen.
Ota yhteyttä oman kuntasi kotihoidosta vastaavaan yksikköön ja kerro tilanteeseesi. Tarvitset ehdottomasti turvarannekkeen. On todella vaarallista kaatua pääsemättä ylös, pahimmassa tapauksessa voit löytyä kuolleena, mutta rabdomyelyysikin iskee nopeasti.
Kiitos kauniista huolenpidostasi! Onneksi minulla on tuo pappa täällä vielä koko ajan kanssani (paitsi kun käy kaupassa ja asioilla kaupungilla). Yhdessä pärjätään. Mutta yksin en uskalla olla, joten pappa on "sidottuna" minuun, mutta senhän hän on luvannut 42 vuotta sitten. Yritän olla kiltti potilas.
Kaulan ihon löystyminen, saako sitä kuin veitsellä korjattua?
Ihon pigmenttimuutokset, varsinkin kasvoissa ärsyttävää.
Muuten olen kyllä varsin tyytyväinen. Ei tarvitse miettiä mitä muut ajattelee ja tuntee itsensä edelleen parikymppiseksi henkisellä puolella :D
Unen laadun heikkeneminen, vaikka luulin ettei se voi enää huonontua. Öiset vessareissut. Öiset heräämiset selkäsärkyyn.
Eniten on ehkä yllättänyt se, että mieli ei vanhene, vaikka keho vanhenee. Sielu käy yhä rippikoulua, vaikka ikää on 63.
Lapsena ja nuorena ja vielä aikuisenakin ajattelin, että vanhoilla ihmisillä on vanhojen ihmisten ajatukset, jotenkin totaalisesti erilaiset kuin nuorilla. Ja että vanhoilla ei enää ole mitään toiveita, unelmia, haluja tai mielipiteitä.
Muistan, kun siskojen kanssa lapsena ihmettelin isotätien kikattelua keskenään. Tuntui tosi kummalliselta; eihän vanhoilla ihmisillä siis oikeasti voinut olla hauskaa.
Vielä nuorena aikuisena hämmästelin äidin ja tätien pelleilyä ja höpsöttelyä; heidänhän olisi pitänyt olla asiallisia aikuisia.
Nyt järjestän omien kuusikymppisten siskojeni kanssa hulluja retkiä ja tempauksia ja tiedän tasan tarkkaan, mitä meidän pari-kolmekymppinen jälkikasvumme niistä tuumii. Mutta minäpä tiedän, että perässä tulette ja sitten tajuatte, että siellä ryppyjen takana piileskelee oikeasti vallattomia teinityttöjä. :)
Ennen nyppimättä kauniit kulmani ovat menettäneet muotonsa :( Poskissa kasvaa untuvaista karvaa, kalpea ihoni ei ole enää kauniin kuulas vaan samea, leveä nenäni on levinnut entisestään. Hampaitani vihloo jatkuvasti ja tämä kuulemma liittyy ikääntymiseen, hammaskaula paljastuu eikä asialle voi mitään!
Ruoka maistuu mauttomalle, jatkuvasti saa lisätä suolaa ja kahvistakin tehdä niin vahvaa, että lusikka jää pystyyn. Vaikka olisin nukkunut yön hyvin, samahdan sohvalle. Kolmesta kaljasta tulee niin karmea krapula, ettei tee mieli juoda eikä kiinnostavis bändejä viitsi lähteä kuuntelemaan, koska aloittavat soittamisen niin myöhään etten pysy hereillä! Että kyllä tämä keski-ikäistyminen on ihanaa.. not.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä täytyy sanoa että ehdottomasti hiustenlähtö.
Muistan kun vielä olin jotain parikymppinen niin ihmettelin vanhempien miesten hiustenlähtöä ja nyt olen samassa kelkassa, harmillista kun asialle ei voi tehdä mitään. En voi treenata hiuksia kasvamaan ja se vaikuttaa ulkonäköön niin kielteisesti.
Sä mariset kuin nainen. Mun hiustenlähtö alkoi kun olin 22 ja mulla oli todella paksut hiukset. Mun pitäisi tappaa itseni tän takia vai ?
Hiustenlähtöön voi hiukan vaikuttaa, kampaa eteenpäin. Hiero päänahkaa pesun jälkeen. Ruokavalio terveellinen.
Tietyssä iässä hiukset harvenivat, mutta kasvoivat uudelleen. Ei samanlaiseksi kuin nuorena mutta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Eniten on ehkä yllättänyt se, että mieli ei vanhene, vaikka keho vanhenee. Sielu käy yhä rippikoulua, vaikka ikää on 63.
Lapsena ja nuorena ja vielä aikuisenakin ajattelin, että vanhoilla ihmisillä on vanhojen ihmisten ajatukset, jotenkin totaalisesti erilaiset kuin nuorilla. Ja että vanhoilla ei enää ole mitään toiveita, unelmia, haluja tai mielipiteitä.
Muistan, kun siskojen kanssa lapsena ihmettelin isotätien kikattelua keskenään. Tuntui tosi kummalliselta; eihän vanhoilla ihmisillä siis oikeasti voinut olla hauskaa.
Vielä nuorena aikuisena hämmästelin äidin ja tätien pelleilyä ja höpsöttelyä; heidänhän olisi pitänyt olla asiallisia aikuisia.
Nyt järjestän omien kuusikymppisten siskojeni kanssa hulluja retkiä ja tempauksia ja tiedän tasan tarkkaan, mitä meidän pari-kolmekymppinen jälkikasvumme niistä tuumii. Mutta minäpä tiedän, että perässä tulette ja sitten tajuatte, että siellä ryppyjen takana piileskelee oikeasti vallattomia teinityttöjä. :)
Ihana viesti :) Peittoo täysin noi ulkonäöstä vinkujat :)
Vaihdevuodet tuntuivat tuovan kaikki ongelmat pintaan ja vanhentavan kerrasta. Ja piileksivät vaivat kuten närästys.
Vierailija kirjoitti:
Suunnaton vapauden tunne! Ei tarvitse enää miettiä, mikä on muotia, onko tukka hyvin, viehätänkö miehiä jne jne.
Elämä on oikeesti mallillaan näin 60vuotiaana. Mulle tärkeintä, että saan olla terve ja virkeä.
Ihanko tosissaan et nuorena ajatellut, että on tärkeää olla terve? Kaikilla ei ole noin helppo elämä, vaan lapsesta asti sairastaa eikä jaksa miettiä muotia tai hiuksia. Taidat olla oikeasti pinnallinen edelleen.
Se, että ihmissuhteet ja muut ihmiset lakkaavat kiinnostamasta.
Että fyysinen kunto pysyy hyvänä, eikä grammaakaan ylipainoa keräänny kun huolehtii säännöllisestä liikunnasta. Monet lässähtää jo kolmekymppisinä ja sitten keksitään ties mitä biologista todellisuutta vastaan sotivia uskotelmia jostain hidastuvasta aineenvaihdunnasta jne. Juu, hidastuuhan se, joskus kuusikymppisenä ja silloinkin niin vähän, ettei kummoisia taikatemppuja tarvita painonhallintaan. Samat kehonmitat kakskymppisenä ja seiskavitosena pitäis olla normi.
Että seksi ei loppunutkaan 70-vuotiaana. Tosin vähän muuttaa muotoaan kun sitä ei syty ihan samanlaiseen kiihkon kuin 25-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä täytyy sanoa että ehdottomasti hiustenlähtö.
Muistan kun vielä olin jotain parikymppinen niin ihmettelin vanhempien miesten hiustenlähtöä ja nyt olen samassa kelkassa, harmillista kun asialle ei voi tehdä mitään. En voi treenata hiuksia kasvamaan ja se vaikuttaa ulkonäköön niin kielteisesti.
On paljon komeita kaljuja miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Että tunnen itseni edelleen 15- vuotiaaksi vaikka olen 20 vuotta vanhempi.
Vasta. Kysyttiin ikääntymisestä. Eli et ole lähelläkään edes 50
Itsetunnon paraneminen.
Joo, ja mulla kanssa ne finnit - onneksi en teininä tiennnyt ettei niistä koskaan pääse. Ripsivärin käytöstä taas seuraa helposti luomitulehdus.
Mutta noi ei kovin haittaa (ks. kohta 1)