Lue keskustelun säännöt.
Onko työpaikan ilmapiiriongelmille mitään tehtävissä?
25.06.2018 |
Nyt tarvitaan hyviä vinkkejä, miten hajoittaa epäterveet käyttäytymismallit työpaikalla. Kyse on työpaikan kiusaaja-vallankäyttäjä-rykelmästä, jotka savustavat ulos kaikki ne, jotka eivät suostu heidän vallankäyttö-kyräilyjengiinsä.
En tosin tiedä auttaako siihen muu kuin dynamiitti. Jopa työnohjaaja luovutti ja työterveyslääkäri kehotti vaihtamaan työpaikkaa.
Itse työ on unelmatyötäni, mutta en jaksa sitä työpaikkadraamaa, mikä siinä tulee kaupan päälle. Organisaatiorakenne on epäselvä, eikä esimies ota paikkaa/asemaa, mikä hänelle kuuluu, vaan antaa alaistensa mellastaa. Viimekädessä pakotettuna asettuu puolueelliseksi tämän tietyn porukan taakse, ehkä koska pelkää heitä eikä halua itse joutua näiden kiusaajien hampaisiin.
Kiusaajat ovat itse tietysti olevinaan oikeassa, eivätkä näe omaa toimintaansa millään tavalla kyseenalaisena.
Onko kellään muulla yhtä paskaa ” unelmaduunia”?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti ehkä...?
Minä veikkaisin kuntaa/valtiota. Omasta kokemuksesta johtuen. Mutta on kai näitä ongelmia yksityiselläkin puolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on vapaa maa. Ja täällä on aika hyvät työttömyysetuudetkin, jos vertaa muihin maihin.
Siispä vaihtoehdot:
-ota loparit, ilmoittaudu työttömäksi ja kärsi karenssi. Todennäköisesti löydät uudet paremman työpaikan.
-sopeudu ja tee olosi mahdollisimman mukavaksi. Liity siihen kiusaajaklikkiporukkaan ja ole yksi heistä.
-jatka nykyiseen malliin ja kärsi
Kuulostaa siltä, että olet valtiolla töissä? Tai ehkä kunnissakin samaa? Ei muuta kuin puolustat omaa siiloasi ja näpäytät liian liki tulevia! Ei se esimies puutu teidän erimielisyyksiin millään tavalla. Siellä pitkään olleet ovat huomanneet, että voivat tehdä melkein mitä vaan. Muualla tästä pers*ilystä tulisi potkut.
Itse olen etsimässä ilmapiiriongelmien vuoksi uutta työtä. Itse työstäni pidän ja pääosa työkavereistakin on ihan mukavia, mutta esimiesportaasta ei voi sanoa samaa. Oma pomo on todella hankala ja ailahteleva ja hänen pomonsa samanlainen. Lisäksi he eivät tule keskenään toimeen ja kipinöitä sinkoilee niin, että niitä välillä roiskuu meidän muidenkin niskaan.
Tuntui että vatsaan tuli taas iso möykky, kun eilen tajusin, että pomot palaavat taas ensi viikolta lomilta töihin. Nyt muutaman viikon töissä on ollut helppo käydä, mutta taas saa alkaa kulkea varpailla ja varoa mistä seuraavaksi tuulee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama tilanne, itse omassa työpaikassa sijaisena. Työ on ihanaa, mutta tuo muu draama, huh! Edeltäjäni ovat vaihtuneet tiuhaan kiusaamisen vuoksi ja välillä mietin olenko itse tyhmä kun vaan jatkan. Joskus tuntuu että asioita ja toimintatapoja pimitetään että tekisin virheen. Pomo on ihan lapanen, nää tyypit päättää asioista. Tsemppiä muille!
Olin monta vuotta tuollaisessa työpaikassa, mutta sinä lapasena eli pomona. Tein monenlaisia asioita tilanteen korjaamiseksi. Huonosti käyttäytyville (heitä oli 2, jotka saivat aina satunnaisesti jonkun muun mukaansa) pidin useita puhutteluja, annoin huomautuksia ja varoituksia. Ylimmälle johdolle esitin, että porukan johtohahmo tulisi irtisanoa (säästötoimenpiteiden yhteydessä tähän olisi ollut mahdollisuus), mutta tähän ei suostuttu. Eli se lapaselta näyttävä pomo on saattanut tehdä vaikka mitä, mutta tuollaiset asiat eivät ole julkisia. Yritin ottaa yhä kovemmat aseet käyttööni, mutta johan tuli vastaisku. Klikki valittikin minusta omalle esimiehelleni. Tuon jälkeen vedin johtopäätökseni ja jo seuraavalla viikolla olin saanut uuden työpaikan. Eli yleensä ei kannata jäädä rääkkäämään itseään, vaan pitää vain lähteä.
Ilmapiiritongelmat taitavat olla aika yleisiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella sektorilla pomo ei saa itse rakentaa tiimiään, vaan joutuu johtamaan annettua porukkaa. Jossa sitten on monenkirjavaista tyyppiä. Vähän kuin olla opettaja sosioekonomisesti haastavan alueen koulussa versus jonkun huippulukion opettajana oleminen. Johtajalla on myös hyvin vähän valtaa mitä tulee palkankorotuksiin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama tilanne, itse omassa työpaikassa sijaisena. Työ on ihanaa, mutta tuo muu draama, huh! Edeltäjäni ovat vaihtuneet tiuhaan kiusaamisen vuoksi ja välillä mietin olenko itse tyhmä kun vaan jatkan. Joskus tuntuu että asioita ja toimintatapoja pimitetään että tekisin virheen. Pomo on ihan lapanen, nää tyypit päättää asioista. Tsemppiä muille!
Olin monta vuotta tuollaisessa työpaikassa, mutta sinä lapasena eli pomona. Tein monenlaisia asioita tilanteen korjaamiseksi. Huonosti käyttäytyville (heitä oli 2, jotka saivat aina satunnaisesti jonkun muun mukaansa) pidin useita puhutteluja, annoin huomautuksia ja varoituksia. Ylimmälle johdolle esitin, että porukan johtohahmo tulisi irtisanoa (säästötoimenpiteiden yhteydessä tähän olisi ollut mahdollisuus), mutta tähän ei suostuttu. Eli se lapaselta näyttävä pomo on saattanut tehdä vaikka mitä, mutta tuollaiset asiat eivät ole julkisia. Yritin ottaa yhä kovemmat aseet käyttööni, mutta johan tuli vastaisku. Klikki valittikin minusta omalle esimiehelleni. Tuon jälkeen vedin johtopäätökseni ja jo seuraavalla viikolla olin saanut uuden työpaikan. Eli yleensä ei kannata jäädä rääkkäämään itseään, vaan pitää vain lähteä.
Aivan, ei kaikki ole lapasia, olet varmasti yrittänyt kaikkesi omassa tilanteessasi. En usko että se on ollut sinullekaan helppoa. Oma tilanteeni oli esim. että pomo lupasi minulle siirron toisiin tehtäviin. Kun tämä julkisesti ilmoitettiin palaverissa, siitä meni noin tunti ja pomo tuli luokseni ja perui siirtoni. Kertoi rehellisesti että kollegani olivat olleet eri mieltä asiasta. Huom. Kollegat, eivät minua yhtään ylemmät päättivät jyrätä pomon ja saivat läpi haluamansa tunnissa. Se pomo on lapanen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitään ei oikeesti ole tehtävissä. Olen sen itse kokenut kerran ja jotkut lähipiirissä myös "taistelleet"
työpaikkakiusaamisen puolesta. Turhaan.
Kaiken takana on esimiehet. Heistä ei ole lopulta oikean ja väärän käyttäytymisen huomaamiseen eikä
oikeuden ajamiseen.
Minä olen myös pikkupomona yhteisössä, jossa muutama riitapukari pilaa kaiken. Voin myös vakuuttaa kuten tuo aiempi kommentoija, että pikkupomo saattaa tehdä ihan hirveän paljon asioiden eteen, mutta niin ettei koko porukka saa sitä koskaan tietää. Itse olen hyödyntänyt mm. työsuojelutiimiä ja työterveyshuollon asiantuntijoita. Mutta mikä onkaan lopputulos? Mikään ei ole muuttunut! Jos työporukassa on yksilöitä jotka eivät tule muiden ihmisten kanssa toimeen, ei se mihinkään muutu. Irtisanominen taas on niin vaikeaa, että ei tässä tapauksessa käy päinsä.
No, jos jotain seurauksia tällä kaikella on ollut niin minä itse etsin aktiivisesti toista paikkaa... Ja esimiesasemaan en tahdo enää koskaan. Aivan kaikki on aina sen pikkupomon vika, ikinä en ole tehnyt tarpeeksi vaikka oikeasti kaikkeni tekisin ja valvoisin yötkin murehtien työpaikan asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna kun arvaan, olet hoito- tai opetusalalla? Niissä on suurimmat ongelmat ihan tutkitusti. Joidenkin alaisten on vaikea alistua siihen että hierarkkiassa ylemmällä oleva eli esimies saa määrätä. Uhmakkuus johtoa kohtaan purkautuu juoruina, juonitteluna, riitelynä ja lopulta kaikkien ilmapiirin hapattamisena. Se mitä voit tehdä niin pysy maltillisten ja rauhaa rakentavien työläisten seurassa, vältä negatiivisia työilmapiirin pilaajia.
Omituisinta on se että nämä pahimmat draaman lietsojat tuntuu olevan täysin sokeita sille miten heidän raivokas liehuminen ja sivusta johtaminen ilman johtajan mandaattia vaikuttaa muihin ja muiden työntekoon. Toinen paha paitsi pomon vastarinta on pomon mielistelijät jotka juoksee pomon jutusilla valittamassa muista työntekijöistä. Näiden kahden rintaman välissä sitten loput koittaa selviytyä parhaan mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuulosta kivalta työpaikalta, meillä kans esimies on niin munaton p*skakasa ettei saa porukkaa aisoihin. Onneksi itse olen pysytellyt ulkopuolella vielä toistaiseksi. Jos olisin sinä niin itse ihan kettuuksissani en lähtisi tähän jengii mukaan vaan antaisin heidän grillata vaikka kuinka - itse murtumatta ja periksi antamatta pienen kettuilun kera aina silloin tällöin vielä löisin bensaa heille liekkeihin. Suurimman nautinnon saisin itse siitä, että "kiusa se on pienikin kiusa".
Tietysti aina voi myös lähteä..
Onko sulla mahdollisuutta etätyöhön? Mä teen etätöitä enkä ole juurikaan työkavereiden kanssa tekemisissä. Kaikki informaatio tapahtuu sähköpostitse ja siitä jää aina merkintä, onko joku lähettänyt mulle jonkun meilin vai ei.
Onko kyseessä naisvaltainen työpaikka?
Omalla kohdallani ainakin miesvaltainen työpaikka, ja kiusaajat miehiä (itse olen nainen) tilanne kärjistyi myös tönimiseen ja mm. eväisiini laitettiin esimerkiksi suolaa tai heitettiin roskikseen jne. Minunkaan tapauksessani työnjohto ei uskonut kun nämä "mallityöntekijät" teeskentelivät tietämätöntä. Irtisanouduin itse kestettyäni vajaan vuoden tuota helvettiä. Rumaa ja lihavaa ihmistä voi ilmeisesti kohdella suomenmaassa ihan miten huonosti hyvänsä. Noillakin miehillä perheet ja lapsia, toivottavasti kohtelevat heitä paremmin kuin työkavereitaan.
"Me olemme tasa-arvoisia täällä ja jokaisen työpanos on tärkeä".
Sitten sitä uskoo, että sitä ollaan ystävällisiä kaikille. Mutta eihän siis se niin ole kuitenkaa..
Tietenkin pitää olla ystävällisin eräille ja sitten hierarkiassa samallatasolla oleville ettei vain luule liikoja. Ja auta armias jos oletkin ystävällinen jollekkin jolle ei saisi...