Mikä nahkavyöllä kurittamisen "idea" oikein oli?

Kyllä kuulostaa perverssiltä tuo paljaalle pyllylle hakkaaminen. Sairasta touhua.  

Sanokaa mitä sanotte, mutta eiköhän tossa nyt parikin seksuaalisesti poikkeavaa vanhempaa kiihottunut ton vyöllä antamisen aikana.Lapselle niin stressaava tilanne että vasta aikusena kun muistelee niin saattaa tämän hoksata.

Vierailija kirjoitti:

Sanokaa mitä sanotte, mutta eiköhän tossa nyt parikin seksuaalisesti poikkeavaa vanhempaa kiihottunut ton vyöllä antamisen aikana.Lapselle niin stressaava tilanne että vasta aikusena kun muistelee niin saattaa tämän hoksata.

Mä ymmärrän seksuaalisen kiihottumisen, jos seksin aikana kevyesti läpsyttelee kumppania, sen sijaan on vaikea kuvitella, että vanhempi nauttisi seksuaalisesti siitä, että lyö itse niin kovaa puolustuskyvytöntä lasta, että tämä parkuu, itkee ja rimpuilee.

Uskon kyllä, että isäpuoleni tavallaan nautti piiskatessaan minua, mutta sitä en usko, että hän olisi saanut siitä seksuaalista mielihyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lapsi "oppi", että jonkun tietyn käytöksen seurauksena on kipua aiheuttava rangaistus ja näin ollen sitten jatkossa toivottavasti osasi käyttäytyä. Eihän siinä mitään järkeä olekaan, suomalaiset, tunteettomat sadistivanhemmat vaan ei paremmistakaan kasvatuskeinoista tienneet.

Tuntuu kyllä, että niiden pehmeiden keinojenkin tatsi on nykyvanhemmilta täysin hukassa. Tietyt kersat ovat täysin vailla kuria.  Vieraat aikuiset ihmiset eivät saa puuttua (nykyään) ja lapsen omilta vanhemmilta on keinot täysin kadoksissa.

On ihan tieteellisestikin todistettu, että väkivalta aiheuttaa väkivaltaa. Kun lasta "kasvatetaan" väkivallalla, niin lapsi oppii käyttäytymään... aivan oikein: väkivaltaisesti: lyö, potkii, rikkoo, terrorisoi. 

On myös todistettu, että vaikka lapseen ei koskaan käytettäisi väkivaltaa niin silti lapsi voi oppia käyttäytymään väkivaltaisesti. Joten hiukan tyhjä argumentti sinulla.

Lapsi on luonnostaan aggressiivinen, toiset enemmän kuin toiset temperamentista riippuen. Aggressiivisuus on alkukantainen selviytymiskeino. Aggressiivisuuskasvatuksella vanhemmat opettavat ESIMERKILLÄÄN vaihtoehtoisia ja toimivampia toimintatapoja ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Ihmislapsen tulee lapsuuden aikana omaksua ne normit ja käyttäytymismallit mitä hänen elinympäristössään vallitsee. Sen takia ihminen on ainutlaatuinem eläin, sillä pystymme tietoisesti muuttamaan käytöstämme ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita. Mitenkään luonnostaan tämä taito ei kehity, vaan sitä pitää tietoisesti harjoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No lapsi "oppi", että jonkun tietyn käytöksen seurauksena on kipua aiheuttava rangaistus ja näin ollen sitten jatkossa toivottavasti osasi käyttäytyä. Eihän siinä mitään järkeä olekaan, suomalaiset, tunteettomat sadistivanhemmat vaan ei paremmistakaan kasvatuskeinoista tienneet.

Tuntuu kyllä, että niiden pehmeiden keinojenkin tatsi on nykyvanhemmilta täysin hukassa. Tietyt kersat ovat täysin vailla kuria.  Vieraat aikuiset ihmiset eivät saa puuttua (nykyään) ja lapsen omilta vanhemmilta on keinot täysin kadoksissa.

On ihan tieteellisestikin todistettu, että väkivalta aiheuttaa väkivaltaa. Kun lasta "kasvatetaan" väkivallalla, niin lapsi oppii käyttäytymään... aivan oikein: väkivaltaisesti: lyö, potkii, rikkoo, terrorisoi. 

On myös todistettu, että vaikka lapseen ei koskaan käytettäisi väkivaltaa niin silti lapsi voi oppia käyttäytymään väkivaltaisesti. Joten hiukan tyhjä argumentti sinulla.

Lapsi on luonnostaan aggressiivinen, toiset enemmän kuin toiset temperamentista riippuen. Aggressiivisuus on alkukantainen selviytymiskeino. Aggressiivisuuskasvatuksella vanhemmat opettavat ESIMERKILLÄÄN vaihtoehtoisia ja toimivampia toimintatapoja ristiriitatilanteiden selvittämiseen. Ihmislapsen tulee lapsuuden aikana omaksua ne normit ja käyttäytymismallit mitä hänen elinympäristössään vallitsee. Sen takia ihminen on ainutlaatuinem eläin, sillä pystymme tietoisesti muuttamaan käytöstämme ja hahmottamaan syy-seuraussuhteita. Mitenkään luonnostaan tämä taito ei kehity, vaan sitä pitää tietoisesti harjoittaa.

* aggressiokasvatus siis eikä aggressiivisuuskasvatus

Mummoni kertoi usein, siinä vaiheessa kun muisti alkoi mennä ja mieli palata menneisyyteen, alapuolellaan asuneesta pikkutytöstä jota isä pieksi niin että koko talo kuuli huudon. Kerran kun olimme mummolassa käymässä, minä olin ihan pieni, isä  meni hakkaamaan ovea ja huutamaan että anna sen lapsen olla ! Isäni oli aunut joka uskalsi puuttua, vaikka eihän se mitään auttanut...

Sitten yhtenä päivänä tuli ambulanssi eikä tyttöä enää sen jälkeen näkynyt, mummilleni tämän tytön äiti oli sanonut ettei "Maija" enää tule kotiin.  Mummi ei tiedä mitä tytölle kävi, tuskin sentään kuoli, olisiko otettu huostaan sillä kai 70-luvullakin viranomaise mikäli lapselle annettiin remmiä niin että ambulanssi piti soittaa !

Mummini hoki aina, miten hyvä isä minulla oli kun ei lyönyt. 

Vierailija kirjoitti:

Mummoni kertoi usein, siinä vaiheessa kun muisti alkoi mennä ja mieli palata menneisyyteen, alapuolellaan asuneesta pikkutytöstä jota isä pieksi niin että koko talo kuuli huudon. Kerran kun olimme mummolassa käymässä, minä olin ihan pieni, isä  meni hakkaamaan ovea ja huutamaan että anna sen lapsen olla ! Isäni oli aunut joka uskalsi puuttua, vaikka eihän se mitään auttanut...

Sitten yhtenä päivänä tuli ambulanssi eikä tyttöä enää sen jälkeen näkynyt, mummilleni tämän tytön äiti oli sanonut ettei "Maija" enää tule kotiin.  Mummi ei tiedä mitä tytölle kävi, tuskin sentään kuoli, olisiko otettu huostaan sillä kai 70-luvullakin viranomaise mikäli lapselle annettiin remmiä niin että ambulanssi piti soittaa !

Mummini hoki aina, miten hyvä isä minulla oli kun ei lyönyt. 

Tuo oli lapsena jotenkin hirveää kuunneltavaa, kun sisarus sai selkäsaunan. Mistään kaatumisesta tai raajan nyrjähtämisestä ei sellaista huutoitkua tule keneltäkään. Ensin kuului aina piiskan viuhahdus, osuma ja heti perään huutoitkua ja voivottelua. Meillä vanhemmat ajattelivat, että itkun kuuluu tulla ensimmäisestä lyönnistä jo ja sen mukaan he käyttivät lyönneissä voimaa. Itsekin aikoinaan selkäsaunaa saadessa huusin tuskasta jo ensimmäisen lyönnin jälkeen, sen jälkeen vielä 10-15 iskua lisää. Ikää oli ensinnöisten selkäsaunojen aikaan 5-6 vuotta, että voi kysyä, oliko kohtuullista vai ei.

Minun vanhemmat saa nyt vanhoina olla omissa oloissaan. Minä sain remmiä ja risua ja muuta pelottelua lapsena. Nyt asun heistä kaukana ja ihmettelevät kuinka harvoin käväsen. Miettisivät nyt. Jos olisi ollut erilainen lapsuus,ehkä voisin käydä useammin. Kannattaa miettiä miten kohtelee muita niin saa myös hyvää kohtelua.

No ei toisten vanhempien kuulu muiden lapsia komentaa.taitaa olla jotain himoa kiusata toisten lapsia. Minun lapsiini jos kajoatte millään tavalla niin luoja teitä varjelkoon.

Nahkavyö on käypä koeteltu väline myös niskuroivan vaimon kuritukseen. Se ei vahingoita vaikka vetelisit sillä niin kovaa kuin jaksat. Narttu oppii kun käveleminen ja istuminen sattuu paripäivää.

Eikös kouluissa ollut tapana lyödä pulpetille ojennettuja sormia karttakepillä tai viivottimella? Ainakin vanhojen elokuvien mukaan. Selkeästi 'sivistyneempi' rangaistus, kuin takamukselle lyönti?

Toimii?

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Homman jujuna oli kaivaa vyö hitaasti esille että lapsi oivalsi ettei hyvä seuraa.Myös vitsakin laitettiin näkösälle mihin isä viittasi jos touhu alkoi mennä liian levottomaksi sisarusten tappelussa ja heti tuli rauha.

Tuosta lienee sanonta: "tuli tupen rapinat".

Vyössä kannettiin yleisesti puukkoa, ja "tupen rapina" metkitsi vyön irroittelua selkäsaunaa varten.

Ei kyllä se "tupen rapina" tarkoitti nimenomaan puukon ottamista tupesta.

Syytteen voi nostaa vanhempaa kohtaan siihen asti kunnes lapsi täyttää 28 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun tietääkseni vyön käytön suosion salaisuus oli se, että peppu on tavallaan turvallista aluetta, jossa ei ole mitään vaurioituvaa. Saatiin siis hetkellinen kipu aikaan ilman vaurioita. Ja koska vyö on leveä, se kohdistuu laajalle alueelle eikä ihokaan vaurioidu (ellei ihan hulluna ruoski).

Eli lasta vyöllä kurittaneet ajattelivatkin lapsen parasta? Aika skitsoa!

Ei se ole yhtään sen enempää skitsoa kuin mikään muukaan rankaiseminen. Kun lapselle tai  kenelle vaan pidetään kuria, niin se ei yleisesti ottaen voi olla mitään "päivänpaistetta".

Rankaisemisen tarkoitus on nimenomaan se, että se tuntuu riittävän ikävältä jotta ei tekisi uudestaan sitä rankaisemiseen johtanutta juttua, eli oppisi käyttäytymään paremmin.

Se ei ikävä kyllä mene näin. On kaksi vaihtoehtoa, mitä tuosta voi seurata: 

1) lapsi oppii, että asiat selvitetään ja hoidetaan väkivallalla, että toista saa lyödä tai hakata, jos toinen ei tee itselleen mieluisalla tavalla, väkivalta siirtyy muihin suhteisiin, kuten parisuhteisiin ja omiin lapsiin.

2) lapsi tulee araksi ja epävarmaksi, ei aikuisenakaan uskalla sanoa muille vastaan tai puolustaa omia oikeuksiaan, koska pelkää konfrontaatiota ja rangaistusta, hän on yleensä aikuisena miellyttämisen haluinen.

Tai sitten käy kuten itselleni kävi kovan kurin ja ruumiillisen väkivallan kasvatuksessa: tulee täysin välinpitämättömäksi kipua ja rangaistuksia kohtaan. Itse olin poikkeuksellisen vahvaluontoinen kakara, ja olin aika pieni kun jo päätin, että minä EN alistu hakkaamalla, en koskaan, kuolen ennemmin. Pidin kunnia-asianani että en edes päästä ääntääkään vaikka solkipäällä hakattaisi. Alkuun se vaati kovaa tahdonvoimaa ja hammasten puremista että pystyi NÄYTTELEMÄÄN, ettei tunnu missään, kun oikeasti olisi tehnyt mieli itkeä ja huutaa. Mutta aika pian jotenkin onnistuin eriytymään kivun tuntemuksesta niin, että ikään kuin katselin sitä sivustakatsojana, välittämättä siitä juurikaan. Olin hakattavana täysin tyynesti ja viileästi, hautoen mielessäni mitä kostoja aion tehdä kunhan kasvan aikuiseksi. 

En koskaan lopulta kostanut, mutta minulle on jäänyt vieläkin sellainen kummallinen depersonalisaatiotunne, joka tulee aina jos on mitään kipua. Ihan kuin olisin pois ruumiistani ja katselisin itseäni. Tämän laukaisee niin kuukautiskivut, jännityspäänsärky kuin synnytyksetkin. 

Isäpuoleni koetti tuota minuun kun olin 14, omaa poikaansa joka oli minua vuoden nuorempi siis piiskasi  milloin mistäkin ja päätti soveltaa samaa menetelmää minuun kun haistoi  että olin  polttanut . Mutta kun koetti repiä housujani auki,  aloin huutaa "Irti vi"n hullu! APUA! RAISKAUS"  jolloin pelästyi että huutoni kuulusi ulos asti ja jätti minut rauhaan. Kostona tosin läpsi ohimennen ja ilman syytä päähän milloin henkarilla, milloin lehdellä.  Kerran autoin äitiä  leipomaan ja äkkiä läsähti foliorullasta takaraivoon, äitikin jo hermostui että "mitä ihmettä?"  Äiti kuitenkin pysyi

 yhdessä sen sekon kanssa, onneksi  kuukahti ennenkuin ehdin saada omia lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Meillä äiti tai isä nappasi eteisestä henkarin ja alkoi mätkimään. Remmi rangaistus tuli jos oli oikeasti tehnyt jotain

Sain kanssa välillä remmin sijasta henkarista. Se oli sellainen kuin paksusta kovasta muovinarusta tehty henkari. Luulen ettei äiti tainut ihan ymmärtää miten paljon se sattui. Paljon kivuliaampi selkäsauna kuin remmillä. No ei noi selkäsaunan jokaviikkoisia ollut eikä harvinaisia muissakaan perheissä.