Keskustelu - Kenellekään kelpaamattomien miesten ketjun kenellekään kelpaamaton mies paikalla. Kysy mitä vain. Osa 2

Hei, missä päin marjastelet?! Kohta sinne pääsee, lähetäänkö?

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Olen kuumeessa. Jos jäi jotain hampaan- tai aivonkoloon nyt on mahdollisuus siivota kolo.

Tässä vielä pohjustus:

- teini-iän nörtteilystä ja arkuudesta johtunut normaaalin kokemusympäristön puute

- pituus 172 cm

- pieni penis

- sosiaalinen osaamattomuus ja itseluottamuksen puute pariutumistilanteissa

- puhevika

- pitkäaikaistyöttömyys

- kokemattomuudesta johtuva, itseään ruokkiva itseinhon, häpeän ja pelon kierre

- koulutuksen puute

- alemman tason ulkonäkö

- naispuolisen kaveripiirin puute

- normaalista poikkeavat kiinnostuksen kohteet

- köyhyys

- taipumus liialliseen tunteiluun

- teini-ikäisen tasolle jäänyt käsitys romanttisista ihmissuhteista

- osaamattomuus taskuparkkeerauksessa

- luovuttaminen tai pako selviytymiskeinoina

- liiallinen omien poikkeavuuksien ja heikkouksien analysointi

Noilla olen päätynyt mieheksi, jota kukaan ei halua.

Et noilla, vaan viitsimättömyydellä. Aloita pääkoppasi korjaamisella; itse sinä itsesi olet ääliöksi asemoinut. Jopa pienelle penikselle voi tehdä jotain. Monestiko olet niitä erektiossa nähnyt? Jospa oletkin ihan normaali.

Kuten tuosta listasta näet, en ole normaali. Jos tarkoitat kokoa, ei sekään ole normaali. Mä olin joskus pääkopalta oikein asemoitunut. Tarpeeksi pitkään, kun on kelpaamatta muuttuu pääkin vähän oudoksi.

Kuinkahan "oikein" olet voinut koskaan edes olla ollut asemoitunut kun et ole edes suutelemaan päässyt? Oliko niin, ettet edes treffeille? Kyllä itse pitäisin yhtenä "oikein asemoitumisen" kriteerinä oma-aloitteisuutta kaiken haluamansa suhteen.

No, se suutelu oli vähän liioiteltua totuutta. Muuten olet kyllä oikeassa: en ole kaikkeani yrittänyt - varsinkaan viime vuosina. Olen kuitenkin ollut tilanteissa, tapahtumissa ja ihmisjoukoissa, joissa pariutumista tapahtuu. En ole aina ollut se aloitteen tekijä, mutta olen ollut avoin kokemuksille.

Siis täh, olet suudellut? Tässä meillä varsinainen "kenellekään kelpaamaton mies" jota on kuitenkin suudeltu, jolla on tinderissä matchejä, ja mitähän vielä paljastuu kun tarpeeksi tonkii. Ihmiset eivät ole ajatustenlukijoita joten sun "avoimuus kokemuksille" menee kyllä täysin harakoille.

Tämäkö se on kelpaavuuden raja? Mä olen pahoillani etten täysin vastaakaan sitä kuvaa kelpaamattomasta miehestä, jonka joku on saattanut mielessään muodostaa. Jos känninen pusu kerran tai kaksi ja muutama klikkaus mobiilisovelluksessa vesittää ketjun premissin, niin olen edelleen pahoillani. Ehkä mun kannattaakin olla tyytyväinen tilanteeseeni?

Joko sut on tyydytetty tai sitten ei ole, ei sun tarvitse teeskennellä tyytyväistä tilanteessa johon haluat muutoksen. Eikä ketju mihinkään muuhun vesity kuin sun hitauteen. Huomautin vain, että kyllä sä selkeästi kelpaat, ei siis ole syytä edes pelätä ettet kelpaisi.

Sori, en ole koskaan ollut nopea tai impulsiivinen. Tää on muutenkin aika huono alusta vuorovaikutteiseen keskusteluun. Tähän kun vielä yhdistää mun pohtivan perusluonteen niin liike on hidasta kuin minä sadalla metrillä.

En myöskään ole koskaan esittänyt väitettä etten kenellekään kelpaisi. Tilanne vain on etten ole tähän mennessä kenellekään tapaamalleni suhteeseen tai seksuaaliseen kanssakäymiseen kelvannut. Syy voi olla minussa tai toisessa osapuolessa. Tämä nyt on vain se tilanne, jossa elän.

Onhan sinulla pullat suhteellisen hyvin uunissa siinä tapauksessa, koska potentiaalia selvästi löytyy ja olet saanut jopa mahdollisuuksia. Itse en ole ikinä edes halannut naista, josta olisin kiinnostunut.

m28

No, ei tämä mikään kisa ole. On ikävää, jos on muitakin samassa tilanteessa olevia. Toivottavasti vielä löydät itsellesi sen kiinnostavan vastakappaleen, jota voit halailla aamuin illoin. Mun tilanne voi näyttää paremmalta, mutta kun on tämmöinen kuin mä, niin melko varmasti tumpeloin ne vähätkin mahdollisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Okei. Mun mielestä kuulostat mielenkiintoiselta ja sympaattiselta tyypiltä, Ap. Mielenkiinnon kohteesikin ovat ihan hauskoja. Voisin laittaa sulle illallista ja kuunnella, kun kerrot tähtitieteestä. Ja itse harrastan luonnossa liikkumista, joten lähtisin mielelläni kanssasi metsäpolulle.

En ole ulkonäkökeskeinen ihminen. Mua kiinnostaa vain miehen luonne: Kunnollisuus, luotettavuus ja ystävällisyys. On myös tärkeää, että miehen kanssa voi keskustella erilaisista asioista. Puhevikaisuus ei haittaa, olen kärsivällinen. Eräällä ystävälläni on puhevika, ja tulemme silti mainiosti toimeen, ja keskustelemme milloin mistäkin.

Jos penis on poikkeuksellisen pieni, se on toki harmi. Jos se on hieman keskitasoa pienempi, se on ok. Seksi ei ole vain koosta kiinni, vaan siihen liittyy myös tekniikka. Ja tekniikan voin minä naisena opettaa.

Työttömyys ja alhainen koulutustaso on ok. En ole itsekään vielä toistaiseksi korkeasti kouluttautunut, vaan tässä juuri suunnittelen, että mitä aion elämälläni tehdä.

Kaiken kaikkiaan: Menisin kanssasi treffeille. Olen itse 24-vuotias peruskaunis nainen. Olen taiteellisesti monilahjakas. Luonteeltani olen eläväinen, luonnonlapsi, huumorintajuinen, luova ja syvällinen. Miinuksena minussa on se, että sairastan kausittain masennusta. Sorry. Käytän siihen lääkitystä. Olen tällä hetkellä työtön, ja yritän saada töitä syksyksi. Olen juuri nyt lähdössä joksikin aikaa ulkomaille matkustelemaan. Kun palaan, alkaa työnhaku ja aktiivinen vaihe elämässä.

Lähtisin kanssasi treffeille, jos tulisit jossain vastaan. On sitten taas eri asia, että mätsäisikö meidän luonteet. Jos keskustelu sujuisi, ja meillä olisi hauskaa yhdessä, voisin kiinnostua sinusta.

Maksimi-ikäraja deittikumppaneilleni on yleensä n. 40v.

On ikävää, kun olette näin mukavia. Kohta mun pitää poistua ketjusta, koska aletaan syyttää valehtelusta otsikossa. Kiitos silti. Oikeasti arvostin viestiäsi, vaikka en osaakaan kehuja ottaa vastaan.

Elämä on täynnä yllätyksiä. Ketjusta saa ehkä negatiivisen ja lannistuneen kuvan, mutta en mä niin hullu ole, että kieltäyisin mahdollisuudesta onneen. Joku päivä se voi kohdata mutkin ja viestisi vahvisti hieman sitä murtumispisteessä ollutta patoa, jota joskus itsetunnokseni kutsun.

Vierailija kirjoitti:

Hei, missä päin marjastelet?! Kohta sinne pääsee, lähetäänkö?

Pääseekö? Kävin tällä viikolla suunnistamassa (eksymässä), enkä vielä havainnut marjoja.

Ehkä ne ei vielä täällä Suomen keskivälillä ole kypsyneet?

KKM kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei, missä päin marjastelet?! Kohta sinne pääsee, lähetäänkö?

Pääseekö? Kävin tällä viikolla suunnistamassa (eksymässä), enkä vielä havainnut marjoja.

Ehkä ne ei vielä täällä Suomen keskivälillä ole kypsyneet?

Hei, mä puhuin läpiä päähäni. Tarkemmalla maahan katselulla metsässä samoilun lomassa huomasin nyt useamman kypsän mustikan. Ei niistä vielä piirakaksi ole, mutta ehkä nyt voisi jo käydä kartoittamassa parhaat yksinäisen marjastajan saalispaikat. Aikaahan mulla on vaikka kiertää kaikki metsät.

Kato kerrankin rehellinen ketju. Vika on täysin ap:ssä ja myöntää sen. Ei syytellä naisia. Vielä kun muutkin yksin jääneet miehet myöntäis, että vika on heissä, eikä nirsoissa naisissa.

Vierailija kirjoitti:

Kato kerrankin rehellinen ketju. Vika on täysin ap:ssä ja myöntää sen. Ei syytellä naisia. Vielä kun muutkin yksin jääneet miehet myöntäis, että vika on heissä, eikä nirsoissa naisissa.

Kiitos?

Kun katson ekan viestin listaa, niin täytyisi mun olla täysin sekaisin ja nähdä Disneyn leffoista tuttuja laulavia hiiriä joka päivä, jos lähtisin syyttämään ketään muuta kuin itseäni. Ja syyttää mistä? Mä oon yksin omien valintojeni seurauksena ja jos en muuta montaa asiaa niin yksin myös jään. Nämä sinkkuudesta, yksinäisyydestä ja seksin puutteesta valittavat ovat usein nuorempia ja kärsimättömiä. Mä olen turtunut tilanteeseen, enkä valita kuin pääni sisäisesti sateisen synkkinä syysiltoina, kun pimeän asunnon yksinäisyys ja hiljaisuus on vähän liikaa kestettäväksi.

Joillain mädillä stalkkipojilla on samanlaisia ongelmia, hyvä jos et ole sellainen. Muuten joutuu parisuhteessakin näyttelemään tavanomaista enemmän, jollei löydä sinisilmäisen kotitytön sijasta mätää kumppania, kuten moni löytää.

Vierailija kirjoitti:

Joillain mädillä stalkkipojilla on samanlaisia ongelmia, hyvä jos et ole sellainen. Muuten joutuu parisuhteessakin näyttelemään tavanomaista enemmän, jollei löydä sinisilmäisen kotitytön sijasta mätää kumppania, kuten moni löytää.

En ole varma mitä tarkoitit. Mulle on tutumpi puutavara- ja työkaluliike Starkki, mutta päättelin, että tarkoitit stalkkaajaa eli väijyjää eli asiatonta seuraajaa. Ja joo, en ole. Paitsi joskus stalkkaan ruokakaupassa ale-tuotteet hieman ennen kahdeksaa, jotta voin napata ne ja saada ihanan 60% alennuksen kassalla.

Enkä mä enää jaksaisi näytellä. Parempi on mennä avoimella pakalla ja katsoa löytyykö ässäpari vai jääkö käteen musta pekka. Ehkä valehtelemalla pääsisi johonkin asti helpommin, mutta jossain vaiheessa asiat tulisi kuitenkin ilmi ja sitten kaatuisi korttipakan lisäksi Pisan kalteva metaforinen tornikin.

KKM kirjoitti:

- teini-iän nörtteilystä ja arkuudesta johtunut normaaalin kokemusympäristön puute

- pituus 172 cm

- sosiaalinen osaamattomuus ja itseluottamuksen puute pariutumistilanteissa

- puhevika

- kokemattomuudesta johtuva, itseään ruokkiva itseinhon, häpeän ja pelon kierre

- alemman tason ulkonäkö

- naispuolisen kaveripiirin puute

- osaamattomuus taskuparkkeerauksessa

- luovuttaminen tai pako selviytymiskeinoina

- liiallinen omien poikkeavuuksien ja heikkouksien analysointi

.

Nuo voit muuttaa tai niillä ei ole niin suurta merkitystä.

- pieni penis

- pitkäaikaistyöttömyys

- koulutuksen puute

- normaalista poikkeavat kiinnostuksen kohteet

- köyhyys

- taipumus liialliseen tunteiluun

- teini-ikäisen tasolle jäänyt käsitys romanttisista ihmissuhteista

Nämä taas ovat valtava turn-off ja varmaan este pariutumiselle tossa iässä.

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

- teini-iän nörtteilystä ja arkuudesta johtunut normaaalin kokemusympäristön puute

- pituus 172 cm

- sosiaalinen osaamattomuus ja itseluottamuksen puute pariutumistilanteissa

- puhevika

- kokemattomuudesta johtuva, itseään ruokkiva itseinhon, häpeän ja pelon kierre

- alemman tason ulkonäkö

- naispuolisen kaveripiirin puute

- osaamattomuus taskuparkkeerauksessa

- luovuttaminen tai pako selviytymiskeinoina

- liiallinen omien poikkeavuuksien ja heikkouksien analysointi

.

Nuo voit muuttaa tai niillä ei ole niin suurta merkitystä.

- pieni penis

- pitkäaikaistyöttömyys

- koulutuksen puute

- normaalista poikkeavat kiinnostuksen kohteet

- köyhyys

- taipumus liialliseen tunteiluun

- teini-ikäisen tasolle jäänyt käsitys romanttisista ihmissuhteista

Nämä taas ovat valtava turn-off ja varmaan este pariutumiselle tossa iässä.

Kiitos mielipiteestäsi. Tiedostan että listani asioista usea on muutettavissa ja osa punaisia lippuja naisille. Yritän edetä kohta kerrallaan ja katsoa mitä se tuo tullessaan. En enää edes oleta päätyväni ikinä pari- tai seksisuhteeseen, joten jos joku joskus osoittaisi mielenkiintoa mua kohtaan olisi se mukava yllätys.

Olin ammatinvalintapsykologin haastatteluissa ja osassa tapaamisia puhuttiin perhesuhteista. Mukavaa oli vastata psykologin selkeään odotukseen perheestä tai vähintään seurustelusuhteesta kierrellen, että ei juuri nyt ole mitään. Enempää en todellakaan viitsinyt avata tilannettani. Kai se pitää ottaa positiivisena, että tuntemattomat uskovat mulla olevan mahdollisuuksia ihmissuhteeseen, mutta ei se valitettavasti tilannetta muuta.

Kävin kaverien kutsumana bileisssä. Oli ihan mukavaa, mutta musa oli huonoa. Siellä eräs nainen tuli juttelemaan muustakin kuin säästä. Oli mukava keskustella välillä myös muiden kuin tuttujen kaverien tai kaupan kassan kanssa. Lopulta keskustelu kuitenkin ajautui nykyelämän tilanteisiin ja vaikka en viitsinyt kertoa ihan koko totuutta niin kykenin huomamaan innostuksen hiipumisen naisen kasvoilta. Enkä häntä siitä syytä, sillä reaktio on ihan luonnollinen.

Ehkä tämä on roolini? Puhun small-talkia ja kun keskustelu kääntyy oikeisiin asioihin pahoittelen ja poistun vessaan.

Mukavaa että oli kiva ilta :) mutta älä analysoi liikaa keskustelun lopahtamista. Sellaista se on bileissä, small talk -kumppanit vaihtuu eikä se riipu sinusta välttämättä ollenkaan. Koita keskittyä positiivisiin hetkiin? Mukava myös lukea, että haluat itse tehdä asioille jotain. Muita emme voi muuttaa, voimme muuttaa ainoastaan itseämme. 

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa että oli kiva ilta :) mutta älä analysoi liikaa keskustelun lopahtamista. Sellaista se on bileissä, small talk -kumppanit vaihtuu eikä se riipu sinusta välttämättä ollenkaan. Koita keskittyä positiivisiin hetkiin? Mukava myös lukea, että haluat itse tehdä asioille jotain. Muita emme voi muuttaa, voimme muuttaa ainoastaan itseämme. 

Juu, olet varmaan oikeassa. Ei pidä olettaa, että niistä vähäisistä jutuista jotain elämää suurempaa vaan hyväksyä ne positiivisina kokemuksina elämän polulla. Jos oletan, että tuo on parasta mihin tällä taustalla pystyn niin tuonkin voi ottaa onnistumisena. Eihän se tietenkään ole sitä mitä haluaisi ja toivoisi, mutta on varmasti henkisesti helpompaa, kun tajuaa elämän realiteetit ja miten itse ei ole niitä lähelläkään.

KKM kirjoitti:

Kävin kaverien kutsumana bileisssä. Oli ihan mukavaa, mutta musa oli huonoa. Siellä eräs nainen tuli juttelemaan muustakin kuin säästä. Oli mukava keskustella välillä myös muiden kuin tuttujen kaverien tai kaupan kassan kanssa. Lopulta keskustelu kuitenkin ajautui nykyelämän tilanteisiin ja vaikka en viitsinyt kertoa ihan koko totuutta niin kykenin huomamaan innostuksen hiipumisen naisen kasvoilta. Enkä häntä siitä syytä, sillä reaktio on ihan luonnollinen.

Ehkä tämä on roolini? Puhun small-talkia ja kun keskustelu kääntyy oikeisiin asioihin pahoittelen ja poistun vessaan.

Siis keskustelu meni millaisiin tilanteisiin? Työtilanteeseen? Vai mihin? Tuskin se nyt kysyi, että keille olet kelvannut viime aikoina? (Vitsi.)

Oletko katsonut, onko sun alueella jäänyt yhteishaussa paikkoja vapaaksi millekään alalle? Niitähän jää joskus amkistakin yli. Pääsisit työttömän stigmasta kun siirtyisit opiskelijaksi, ja ehkä siitä poikisi elämään suuntaa muutenkin. Ja joo, kerroit edellä, että olet jossain kursseilla yms, mutta nehän ei kai sinänsä valmista tutkintoon? Vaikka hyvä hommahan nekin varmasti on!

Kiva, että oli bileet kuitenkin! Ja juttuseuraa. Useimmat ihmiset noista taitaa tyhjin käsin kotiin lähteä, joten en nyt surisi tuota, jos yksi keskustelu hyytyykin. Ensi kerralla et vaan poistu vessaan :)

Vierailija kirjoitti:

KKM kirjoitti:

Kävin kaverien kutsumana bileisssä. Oli ihan mukavaa, mutta musa oli huonoa. Siellä eräs nainen tuli juttelemaan muustakin kuin säästä. Oli mukava keskustella välillä myös muiden kuin tuttujen kaverien tai kaupan kassan kanssa. Lopulta keskustelu kuitenkin ajautui nykyelämän tilanteisiin ja vaikka en viitsinyt kertoa ihan koko totuutta niin kykenin huomamaan innostuksen hiipumisen naisen kasvoilta. Enkä häntä siitä syytä, sillä reaktio on ihan luonnollinen.

Ehkä tämä on roolini? Puhun small-talkia ja kun keskustelu kääntyy oikeisiin asioihin pahoittelen ja poistun vessaan.

Siis keskustelu meni millaisiin tilanteisiin? Työtilanteeseen? Vai mihin? Tuskin se nyt kysyi, että keille olet kelvannut viime aikoina? (Vitsi.)

Oletko katsonut, onko sun alueella jäänyt yhteishaussa paikkoja vapaaksi millekään alalle? Niitähän jää joskus amkistakin yli. Pääsisit työttömän stigmasta kun siirtyisit opiskelijaksi, ja ehkä siitä poikisi elämään suuntaa muutenkin. Ja joo, kerroit edellä, että olet jossain kursseilla yms, mutta nehän ei kai sinänsä valmista tutkintoon? Vaikka hyvä hommahan nekin varmasti on!

Kiva, että oli bileet kuitenkin! Ja juttuseuraa. Useimmat ihmiset noista taitaa tyhjin käsin kotiin lähteä, joten en nyt surisi tuota, jos yksi keskustelu hyytyykin. Ensi kerralla et vaan poistu vessaan :)

Keskustelu meni normaaleihin juttuihin: työpaikkaan, perheeseen, asuinpaikkaan, matkailuun. Kaikkeen mistä mulla ei ole mitään tietoa tai kompetenssia. Kaikkeen mistä en voi kertoa ikinä kenellekään totuutta.

Ja joo, on mulla tässä jonkinlainen elämänmuutoksen etsintä päällä. Lähinnä toki viranomaisten pakottamana, mutta kuitenkin. En usko, että siitä mitään tulee. Ehkä joku alimman tason tutkinto ja sitten taas takaisin yksinäiseen työttömyyteen. Olisipa sitten ainakin joku paperilla oleva saavutus, jota voi pahimmalla ahdistuksen hetkellä tuijottaa ja miettiä, että tässäkö on elämän saavutukset?

Ootko aseksuaali vai syrjäytynyt vai uskovainen?

Muuten en usko. Kyllä työttömätkin on suhteessa ja harrastaa seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Ootko aseksuaali vai syrjäytynyt vai uskovainen?

Muuten en usko. Kyllä työttömätkin on suhteessa ja harrastaa seksiä.

Ehkä, vähän ja en.

Luultavasti mulla on joku testosteronin puute tai puuttuu se miehisyyden geeni, joka laittaa normaalin miehen etsimään naisseuraa jo ala-asteella ja vie ajatuksia aina seksin suuntaan. En mä mikään täyseunukki ole, mutta jotenkin olen jämähtänyt tämmöiseen epämiehiseen ja yliromantisoituun olotilaan joka on sitten määrittänyt elämääni tähän asti. Kun muut nipistivät koulussa tyttöjä takapuolesta istuin minä sivupenkillä ja luin jotain todella mielenkiintoista kirjaa. Jo tuossa vaiheessa olisi pitänyt tajuta ongelmani. Nyt se on liian myöhäistä.

Tässä omani

-ikää 32

-pituus 175, paino 90kg, vyötärö 92cm

-coopper 3000m, penkkipunnerrus 130kg

-insinööri amk

-työssäkäyvä, 3000-3500 e/k riippuen bonareista

-en juo alkoholia kovinkaan paljon

Sitten ne omat kriteerit vastakkaiselle sukupuolelle

-koulutusta enemmän kuin amis

-urheilua harrastava ja terveellisesti syövä, itsestään huolta pitävä

-lohturuokailijat ja liikuntavihaajat, jatkakaa matkaanne alempitasoisten miesten seuraan