Miten olen kerännyt ystävikseni vain kermaperseitä?
Mistä saisi tavallisia ihmisiä? Olen itse kuitenkin sellainen. Normitulotaso, asuminen, vapaa-ajanvietto, yritän ymmärtää, että maailmassa on muitakin kuin minä ja minun tarpeeni.
Parhaat kaverini ovat kaikki rikkaisiin perheisiin syntyneitä, rahaa riittää, käydään ulkomailla monta kertaa lomailemassa, ostetaan ja ostetaan lisää koko ajan. Ei yhtään mietitä, että maailma tuhoutuu ja itse voisi tehdä sen eteen jotain. "Haluan ostaa Louis Vuittonin ja kyllä mä olen sen ansainnut" Nämä ihmiset on ollut vuosikymmeniä mun ystävinä, mutta jotenkin nyt mun silmät on auennut, enkä jaksa enää katsella ja kuunnella ihmisiä, joiden maailma pyörii vain oman navan ympärillä. Niille on turha puhua nälänhädästä tai ilmastonmuutoksesta. Ne miettii, että onko vauvanpeitto oikean sävyinen vai pitääkö pyytää mummin kutomaan vielä yksi, koska toi sininen ei sovi huoneen verhoihin. Tai miksi värikartat on Suomessa niin huonoja, joten täytyy tilata ne Ruotsista ja maalit sitten kanssa, että saadaan oikea sävy käytävän seinään.
Kommentit (35)
Tuo on se hetki, kun ihminen huomaa etteivät tietyssä elämäntilanteessa hankitut kaverit, joita sama elämäntilanne eli opiskelu on yhdistänyt, välttämättä sinällään riitäkään koko loppuelämää varten. On ap aika tunnustaa tosiasiat ja etsiä vanhojen ystävien rinnalle uusia ystäviä!
Vierailija kirjoitti:
Minullakin on "syvällinen" ystävä, joka aina haluaa pohtia miten ympäristö tuhoutuu yms. Ihan koko ajan. Aihe on tärkeä, mutta hän on silti aika masentavaa seuraa.
Tuntuu välillä siltä, että kun ystävä pääsee puhumaan tästä aiheesta, niin hän kokee muka silloin jo tehneensä jotain ympäristön hyväksi. Tosiasia on silti se, että maailma ei muutu pelkästään murehtimalla kaikkia sen epäkohtia. Oman elämänsä loputtomasti murehtimalla sen sijaan onnistuu tekemään hyvin ankeaksi.
Tavalliset ihmiset eivät kyllä jaksa kauheasti puhua nälänhädästä, ilmastonmuutoksesta yms asioista. Tavallisten ihmisten aika, energia ja rahat menee työssäkäyntiin, asuntolainan maksamiseen, kodinhoitoon, lapsiin, parisuhteeseen ja harrastuksiin. Köyhätkään ihmiset eivät jaksa puhua em asioista, koska heidän aikansa, energiansa ja rahansa menevät omassa elämässään selviämiseen eikä heitä tasan tarkkaan kiinnosta se, että jossain päin maailmaa on heitä köyhempiäkin ihmisiä.
Sun ystäväksesi sopii varmaan parhaiten joku hyväosainen, jolla on sekä taloudellinen mahdollisuus että kiinnostus esim downshiftata. Joku, joka elää vaatimatonta elämää, vaikka rahaa onkin, eikä ole pelkoa, että talous romahtaisi, vaikka jäisi työttömäksi tms.
Kuka ihme jaksaa puhua nälänhädästä tai ilmastonmuutoksesta? Maailmantuskassa rypijät ovat raskasta seuraa
"Jos haluat muuttaa maailmaa, mene kotiin ja rakasta perhettäsi." - Äiti Teresa
Liity johonkin lukupiiriin? Sitä kautta saat keskusteluseuraa jossa keskitytään johonkin muuhun kuin omissa asioissa rypemiseen.
Kyllähän se kieltämättä kuulostaa pinnalliselta kanailulta tuollainen mutta jotkut vaan ovat pinnallisia kanoja.
Elämä on helpompaa kun ei mieti mitään ikäviä asioita vaan paahtaa vaan valitsemallaan tiellä. Se on ihan ok.
Etsi uusia ystäviä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se kieltämättä kuulostaa pinnalliselta kanailulta tuollainen mutta jotkut vaan ovat pinnallisia kanoja.
Elämä on helpompaa kun ei mieti mitään ikäviä asioita vaan paahtaa vaan valitsemallaan tiellä. Se on ihan ok.Etsi uusia ystäviä.
Ei välttämättä ole kyse tuosta. Joka tilanteessa vain voimat eivät riitä kaikkeen mahdolliseen ja silloin on priorisoitava mihin huomionsa suuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Tutustu vapaaehtoisiin hyväntekeväisyysjärjestöissä.
Mutta ei sellaisessa järjestössä, jossa nuo vapaaehtoiset ovat itsekin järjestön tarjoaman avun kohderyhmää. Heille jos menee puhumaan nälänhädästä tai ilmastonmuutoksesta, saa takuulla saavillisen p*skaa niskaansa.
En kyllä yhtään jaksa näitä mukasyvällisiä, joiden kanssa pitäisi jauhaa nälänhädästä. Otat esiin sen, että varakkuus tekisi heistä pinnallisia niin kuvitteletko muka että köyhät jossain lähiössä ovat jotenkin syvällisrmpiä ja miettisivät vähenmän itseään.