"Muiden onni ei ole itseltä pois"

No jos löytää voittoarvan maasta jonka joku on kadottanut, niin onhan se silleen pois siltä toiselta.

Ei pidä , ainakaan AV-mammoille.

Jos ajattelisi että toisen onni on toiselta niin saisin olla koko ajan vihainen ja kateellinen. Millaista elämää se olisi? Ihan hirveää. Millainen ihminen olisin? Kypsymätön.

Riippuu asiasta. Jos vaikka toisella on just se kumppani tai työpaikka, jonka itse olisi halunnut, se on konkreettisesti toiselta pois, mutta jos on vaikka kyse ulkonäöstä, rahasta tai satunnaisesta kumppanista tai työpaikasta tms abstraktimmasta tilanteesta ei varmaankaan ole.

Muiden onnellisuus ei ole itseltä pois (jopa päinvastoin, koska se vähentää omaa tarvetta tehdä jotain tuon toisen eduksi), mutta se syy miksi toinen on onnellinen (jos se on jotain konkreettista, rajallista), voi olla.

Mielestäni pitää, mutta ihmiset ovat erilaisia.

Ilahdun aina, jos joku voittaa arvalla, Lotosta tms. Olen tyytyväinen, jos ystävilläni on hyvä ammatti, kiva asunto tms.

Eivät ne ole minulta pois.

Eihän ne toki ole yleensä minulta pois, mutta itse en kyllä jaksa toisten puolesta iloitakaan, koska yhtä vähän toisen onni antaa minulle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu asiasta. Jos vaikka toisella on just se kumppani tai työpaikka, jonka itse olisi halunnut, se on konkreettisesti toiselta pois, mutta jos on vaikka kyse ulkonäöstä, rahasta tai satunnaisesta kumppanista tai työpaikasta tms abstraktimmasta tilanteesta ei varmaankaan ole.

Mutta eihän se tällöin ole toiselta pois, kun hänellä sitä työpaikkaa tai kumppania ole ikinä ollutkaan. Ei voi menettää jotakin mitä ei ole ikinä omistanutkaan. Eri asia, jos toinen joutuu esim. työttömäksi uuden työntekijän takia.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni pitää, mutta ihmiset ovat erilaisia.

Ilahdun aina, jos joku voittaa arvalla, Lotosta tms. Olen tyytyväinen, jos ystävilläni on hyvä ammatti, kiva asunto tms.

Eivät ne ole minulta pois.

Vaan oikeastaan plussaa.

Jos vaikka jollain mun sukulaisella menee hyvin, ajattelen hyötyväni siitä myös itse, helpotuksen muodossa. Sitten ei joudu itse miettimään miten toisen elämää helpottaisi.

Jos esim vanhempi suosii yhtä lasta, on se pois muilta lapsilta.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ne toki ole yleensä minulta pois, mutta itse en kyllä jaksa toisten puolesta iloitakaan, koska yhtä vähän toisen onni antaa minulle mitään.

Onpa surullista <3

Tottahan tuo, tavallaan. Tosin silloin kun itselläni on huonompi hetki elämässä, en jaksa pitää yhteyttä sellaisiin kavereihin joilla menee paremmin, kun alkaa itseä vain vituttamaan kuunnella sivusta sitä hehkutusta, miten kaikki on niin ihanaa ja mahtavaa. Eivätkä hekään pidemmän päälle jaksaisi minun seuraani, jos vakiovastaukseni olisi luokkaa "voi kun kiva, mulla kaikki menee tällä hetkellä päin perseitä". :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu asiasta. Jos vaikka toisella on just se kumppani tai työpaikka, jonka itse olisi halunnut, se on konkreettisesti toiselta pois, mutta jos on vaikka kyse ulkonäöstä, rahasta tai satunnaisesta kumppanista tai työpaikasta tms abstraktimmasta tilanteesta ei varmaankaan ole.

Mutta eihän se tällöin ole toiselta pois, kun hänellä sitä työpaikkaa tai kumppania ole ikinä ollutkaan. Ei voi menettää jotakin mitä ei ole ikinä omistanutkaan. Eri asia, jos toinen joutuu esim. työttömäksi uuden työntekijän takia.

Sehän on just nimenomaan toiselta pois jos vaikka kyseessä on työnhakutilanne ja kaksi kamppailee samasta työpaikasta. Eihän tuo sanonta tarkoita, että joku vie henkilöltä pelkästään jotain mitä hänellä on jo ollut vaan siinä tarkoitetaan laajemmin myös mahdollisuuksia onneen.

Muiden näkeminen onnellisina, nauramassa ja hymyilevän tekee minut todella surulliseksi ja alkaa masentamaan. Yritän olla piittaamatta, yritän olla välittämättä ja yritän olla ajattelematya, mitta silti se tulee.

Vierailija kirjoitti:

Tottahan tuo, tavallaan. Tosin silloin kun itselläni on huonompi hetki elämässä, en jaksa pitää yhteyttä sellaisiin kavereihin joilla menee paremmin, kun alkaa itseä vain vituttamaan kuunnella sivusta sitä hehkutusta, miten kaikki on niin ihanaa ja mahtavaa. Eivätkä hekään pidemmän päälle jaksaisi minun seuraani, jos vakiovastaukseni olisi luokkaa "voi kun kiva, mulla kaikki menee tällä hetkellä päin perseitä". :D

Kiva kun tilanteesi naurattaa sinua. Jos itse en pitäisi yhteyttä ystäviini, johtuisi se ihan muista syistä kuin siitä että olisin kateellinen. :D

Päinvastoin. Onnellisuus heijastuu ympärillekin.

Ei se ainakaan työnhaussa mene noin. Kyllä minulta on poissa se onni, joka paikan saanutta kohtasi.

Siinä on vähän kaksi puolta. Onnellisuus voi joskus olla kuin nuotio josta voi lainata tulta itselleenkin. Mistä onnellisuus ja hyvä elämä muodostuu.

Toisaalta joskus onnelliset eivät ymmärrä onnettomia. Vastoinkäymisiä voi olla vaikka vähemmän taustalla.

Joskus totta, mutta käytetään usein väärin. Jos jossain tilanteessa joku kokee toisen hyvän olevan itseltään pois, saatetaan hänelle väittää vastaan käyttäen vasta-argumenttina vain tuota sanontaa (tai se toisin sanoin). Ei pelkkä sanonnan olemassaolo kuitenkaan mitään todista.

No eihän se useinkaan ole "itseltä pois", että jollain on jotain, mitä haluaisi itsellä olevan. Kyllä kateutta voi tuntea, vaikka se kateutta herättävä asia ei olisikaan "itseltä pois".

Omituinen sanonta, jolla yritetään välttää käsittelemästä kateuden tunnetta, joka on hyvin inhimillinen tunne, ja joka ei itsessään ole paha, vaan ainoastaan, jos sitä ilmennetään ikävillä tavoilla.