Olen hyvä piilottamaan kroppani vaatteisiin ja nyt pitäisi olla ALASTI, pelkään miehen järkyttyvän, mitä teen
Olen mielestäni ihan hyvä pukeutuja, sillä tavalla että tiedän mitkä vaatteet piilottavat kroppani ongelmakohdat (tai ne, joista en itse pidä). Esim. Peppuni on ihan lättänä ja "epänormaalin" muotoinen mutta pidän sen aina piilossa, niin että vaatteiden päältä muotoni näyttävät aivan erilaiselta kuin mikä on totuus. Olen nyt tavannut erästä miestä muutamia kertoja ja olen huomannut hänellä olevan jonkunlainen pakkomielle (huono sanavalinta) naisten takapuoliin. En yksinkertaisesti uskalla näyttäytyä hänen edessään alasti tän vaatteillapeittelemisen jälkeen. Näin ei ole vielä koskaan käynyt entisten miesten kanssa. Naurakaa vaan ja pitäkää säälittävänä, mutta tuntuu että tämä on este eteenpäin miehen kanssa menemiselle.
Kertokaa kokemuksia, peitättekö kroppanne kohdat joista ette pidä? Jos, niin onko kukaan yllättynyt miltä näytättekin ilman vaatteita..?
Kommentit (111)
Miten peität lättänän pepun vaatteilla? Pitkät paidat ja mekot kyllä paljastaa lättänän pepun, joten eiköhän mies ole sen huomannut.
No jos mies lähtee karkuun nähtyään takapuolesi niin haluatko edes olla sellaisen miehen kanssa? Niin. Sitähän minäkin. Eli anna mennä! Ei sulla ole hävittävää. Mies saa mennäkin, jos tuosta säikähtää.
Vierailija kirjoitti:
Miten peität lättänän pepun vaatteilla? Pitkät paidat ja mekot kyllä paljastaa lättänän pepun, joten eiköhän mies ole sen huomannut.
Se lättänyys ei ehkä ole mulla se ongelma vaan muoto, joka ei ole "normaali" eikä ollenkaan naisellinen. Ja ei kyllä väljien mekkojen ja joidenkin pitkien paitojen läpi sitä nää (olen nimittäin tehnyt suuret tarkastelut vaatekappaleita ostaessani).
Itse peitin läskini erittäin kiitettävästi. En riisua miehen edessä kun olisi ollut näytön paikka, ja lopetin suhteen siihen. Kaduin sitä jälkeenpäin, kadun vieläkin, ja tulen luultavasti katumaan vielä pitkään. Hyvä mies oli.
Minunkin pukeutumiseni on pelkkää peittämistä. Toisaalta haluan olla "hyväksyttävän" näköinen vaatteissani, mutta toisaalta myös jatkuvasti huolestuttaa se, etten alasti olisikaan hyväksyttävä.
Sinänsä typerää miten paljon olen käyttänyt ajatuksiani tuollaiseen, kun olen neitsyt ja ehkä olen koko loppuikäni. Aivan turhaa murehtimista, tiedän sen, mutta miten voisin käskeä itseni vain lopettamaan stressaamisen? Ehkä jos voisin kokonaan luopua toivosta, se auttaisi, mutta olen koko ajan siinä toivon ja epätoivon rajoilla.
Itsekin olin aivan varma, että mies hylkää hetikun näkee mut alasti (oon lähes 100-kilonen), mutta päinvastoin kävi. Rakastu mun vartaloon kaikkine raskausarpineni jne. Ihana mies. Aion kyllä joka tapauksessa silti muuttaa ruokavaliotani pysyvästi eli ei, en aio pysyä näin painavana loppuelämääni. :)
Vierailija kirjoitti:
No jos mies lähtee karkuun nähtyään takapuolesi niin haluatko edes olla sellaisen miehen kanssa? Niin. Sitähän minäkin. Eli anna mennä! Ei sulla ole hävittävää. Mies saa mennäkin, jos tuosta säikähtää.
Tällä logiikalla vain on niin, että kaikkein rumimmilla on eniten niitä "ei se mua ansaitsekaan, kun on niin pinnallinen" -kohtaamisia. Jos muuttuisin tästä yhtäkkiä jotenkin taitavoimasta hyvännäköiseksi, niin yhtäkkiä minut "ansaitsisikin" paljon suurempi joukko, siitä huolimatta että tämännäköisenä kukaan heistä ei huolisi minua. (En ole aloittaja.)
Vinkki: miehelläkään ei ole täydellinen vartalo tai täydelliset kasvot. :)
Vierailija kirjoitti:
Itse peitin läskini erittäin kiitettävästi. En riisua miehen edessä kun olisi ollut näytön paikka, ja lopetin suhteen siihen. Kaduin sitä jälkeenpäin, kadun vieläkin, ja tulen luultavasti katumaan vielä pitkään. Hyvä mies oli.
Voi ei :(.
En tiedä onko tuo sama asia että on lihava, koska sen kyllä näkee ulospäin, vai mitä viestilläsi tarkoitat?
Kun taas epämuodostuneen vartalon voi peittää liehuvilla vaatteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: miehelläkään ei ole täydellinen vartalo tai täydelliset kasvot. :)
Tiedän, tosin hänellä on suht täydellinen eikä ole peitellyt sitä mitenkään. Ja sitten kun vielä hän on kiinnostunut naisten takapuolista erityisesti, niin tuntuu että valehtelen hänelle koko ajan omani peittäessa.
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: miehelläkään ei ole täydellinen vartalo tai täydelliset kasvot. :)
Olen nainen, ja mielestäni miehellä ei vaatteiden alla voi olla kovin paljon mihin pettyä. Joistakin pieni kalu ehkä, mutta mulle sillä ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan on vaikea uskoa, että jollekin miehelle olisi ok, kun huomaa että maatessani selällään näyttää, ettei rintoja ole yhtään (kirjaimellisesti).
Osta tosi seksikkäät alusvaatteet. Käy salilla, käy lenkillä. Ja vaik rasvaa kroppasi ja kuori. Niin fiilis muuttuu. Itekin joskus kun tuntuu paskalta, ni uudet ja oikeenkokoset alusvaatteetkin muuttaa aika paljon.
Mä tykkään olla toisen kanssa alasti/sängyssä vain jos on kivan hämärää. Joku kai haukkuisi mua tän takia nössölapseksi. Mutta mun mielestä suhde on itse asiassa kaikista kivoin jos ei tulla "kavereiksi" sillä lailla että yhtä aikaa kylpyhuoneessa alasti harjataan hampaita... on tosi mälsää jos kumppanista tulee nakukaveri... eli vaikka vuosia oltaisiin yhdessä niin yhdessä ollaan alasti vain hämärässä... pysyy romanssi yllä. Ja siis, tämä "hämärä pitää romanssin yllä" periaate myös pelastaa luonnollisesti tuolta ongelmalta että eipähän tarvitse häpeillä omaa kroppaa.
Jos pimeässäkin kroppaasi häpeilet, niin pidä vaatteita päällä kun menette yhdessä sänkyyn. Sekin on itseasiassa ihan kiva juttu - ainakin mun mielestä - jos kumppanilla on vaatteita.
Ja jos sä häpeät kroppaasi sängyssä jopa vaatteet päällä niin ehkä on paras että et vain mene sen kumppanin kanssa sänkyyn, ainakaan vielä. Mitä pidempään toisen ensin tuntee, sitä helpommin kaikki sitten sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinkki: miehelläkään ei ole täydellinen vartalo tai täydelliset kasvot. :)
Olen nainen, ja mielestäni miehellä ei vaatteiden alla voi olla kovin paljon mihin pettyä. Joistakin pieni kalu ehkä, mutta mulle sillä ei ole mitään merkitystä. Sen sijaan on vaikea uskoa, että jollekin miehelle olisi ok, kun huomaa että maatessani selällään näyttää, ettei rintoja ole yhtään (kirjaimellisesti).
Voi olla. Luomia, ihottumaa, lipoomia, sisäänpäin kasvaneita karvoja, NÄPPYLÄINEN PYLLY tms. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse peitin läskini erittäin kiitettävästi. En riisua miehen edessä kun olisi ollut näytön paikka, ja lopetin suhteen siihen. Kaduin sitä jälkeenpäin, kadun vieläkin, ja tulen luultavasti katumaan vielä pitkään. Hyvä mies oli.
Voi ei :(.
En tiedä onko tuo sama asia että on lihava, koska sen kyllä näkee ulospäin, vai mitä viestilläsi tarkoitat?
Kun taas epämuodostuneen vartalon voi peittää liehuvilla vaatteilla.
Itse asiassa sitä ei näe ulospäin. Pahimmat läskini löytyvät keskivartalolta, joten korsetti on tullut tutuksi. Sen lisäksi kokoa suuremmat vaatteet saavat muut ongelmakohdat piiloon. Kaksaria ei ole, joten en usko, että kukaan arvaisi ylipainoiseksi. Vaikka en nyt ole mikään sairaalloisen lihava ihminen, niin en kestänyt ajatusta, että mies näkisi läskini, ja että olisin huijannut häntä jotenkin peittelemällä niitä.
Kerrottakoon nyt ap:lle ja muillekin naisille salaisuus: Me miehet olemme aika hyviä arvioimaan naisten oikeat muodot!
Tosiaankin, jos vaan mies on elämänsä aikana nähnyt edes muutamankin naisen alasti, niin ei siinä enää löysillä vaatteilla takapuolen piilottaminen tai push-upeilla tissien korostaminen yms. juurikaan auta. Miehet kyllä osaavat arvioida ne oikeat muodot, me kun katselemme teitä naisia "sillä silmällä" koko ajan ja joka päivä.. =)
M43
Vierailija kirjoitti:
Mä tykkään olla toisen kanssa alasti/sängyssä vain jos on kivan hämärää. Joku kai haukkuisi mua tän takia nössölapseksi. Mutta mun mielestä suhde on itse asiassa kaikista kivoin jos ei tulla "kavereiksi" sillä lailla että yhtä aikaa kylpyhuoneessa alasti harjataan hampaita... on tosi mälsää jos kumppanista tulee nakukaveri... eli vaikka vuosia oltaisiin yhdessä niin yhdessä ollaan alasti vain hämärässä... pysyy romanssi yllä. Ja siis, tämä "hämärä pitää romanssin yllä" periaate myös pelastaa luonnollisesti tuolta ongelmalta että eipähän tarvitse häpeillä omaa kroppaa.
Jos pimeässäkin kroppaasi häpeilet, niin pidä vaatteita päällä kun menette yhdessä sänkyyn. Sekin on itseasiassa ihan kiva juttu - ainakin mun mielestä - jos kumppanilla on vaatteita.
Ja jos sä häpeät kroppaasi sängyssä jopa vaatteet päällä niin ehkä on paras että et vain mene sen kumppanin kanssa sänkyyn, ainakaan vielä. Mitä pidempään toisen ensin tuntee, sitä helpommin kaikki sitten sujuu.
Ei taida olla ns. rakkaussuhteesta kyse? Jos lomaromanssista on kyse, niin tuo voi olla hyvä tapa pitää kipinä yllä, mutta en osaisi yhdistää tuota arkeen.
Täällä myös yksi vartaloaan peittävä. Olen normaalipainoinen, mutta mielestäni vartaloni on jotenkin ruma. Treffailen miehiä, ja joskus tulee varmaan se hetki, kun pitäisi riisua alasti.
Olen miettinyt, voisiko silti seksiä harrastaa melko pukeutuneena tai sitten pimeässä? Jos totuttaisi toisen vähitellen näkemään vartaloni?
Laita alaston kuva niin katsotaan onko sanoissasi mitää perää.