Lapsia haluaville huomiotavaa.
34 vuotiaana löysin lopulta löysin elämäni naisen ja sellaisen jonka kanssa lopulta lisäännyttiin ja vieläkin on uutta tulossa. Nainen kyllä vannotti että halutessani saan ja pääsen harrastamaankin.
No entäpä sitten käytännössä näin muutaman vuoden kokemuksella. Seksiä maksimissaan kerran kuussa ja harrastuksia harvemmin. Ottakaa miehet huomioon että nämä touhut käytännössä loppuu!! Myös moni muu tekeminen vaikeutuu lapsen myötä.
En silti valita, lapset on sen arvoisia.
Ennen kuin tuomitsette että kerron että pyykinpesu ja ruoan lämmitys on naiseni ainoat kotityöt. Muuten meillä vain minä siivoon, moppaan, imuroin, leikkaan nurtsit, maksan asumisen, hoidan naisen koiran jne.
Kommentit (48)
Lapsen elämä on lapsen elämää, eikä sen vanhemman. Henkisesti köyhän kuuloista tuollainen lapsen elämän mukana "muka eläminen".
Esimerkki: "Missä sä oot hyvä?" -"No mä oon hyvä katselemaan kun lapsi elää ja pitää hauskaa. Sit mä oon hyvä palvelemaan lasta aina kun se vaan ehtii elämisen ja hauskanpidon keskeltä palveltavaksi".
Uuh, onpa nastaa elämää tuo "muka eläminen". Sanoisitte vaan suoraan, että elän kuin orja ja palvelija. Harrastatte ehkä jotain omaa kivaa, mutta vain ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllähän se niin on että jos kokee harrastukset tärkeämmäksi kuin lapset, niin eihän sitä kannata lisääntyä. Meillä on kolme lasta ja ihan hyvin ehditään myös harrastaa kun sovitellaan menomme.
Ehdittäs meilläkin. Nainenhan käy harrastuksissaan mutta en minä pääse. Päivisin olen töissä ja naiselleni ei käy se että kävisin joku ilta vaikka kalassa ja hän joutus olemaan koko päivän lapsen kanssa. Ap
Ja mitä hän sitten tekee, jos lähdet kalaan?
Eipä voi oikein kalaankaan lähteä kun siitä tulis mykkäkoulu jn. Mutta jos lähtisin niin hän joutus olemaan yksin lapsen kanssa ja se on hänen mielestään liikaa kun on ollut päivällä hänen kanssaan. Nainen on siis hoitovapaalla ja minä päivät töissä. Ap
Kun olette keskustelleet näistä harrastusasioista, mitä hän on sanonut siihen, että sinäkin haluaisit harrastaa? Ja ymmärrätkö sinä vastavuoroisesti, että kun vaimosi on kotona, hän tekee koko ajan kotityötä, eli lasten vahtimista?
En minäkään ymmärrä sitä, että omaa elämää ei olisi. Ihan alussahan se siltä tuntui, mutta nyt kun lapsi lähestyy vuoden ikää, ei kyllä minunkaan äitinä tarvitse kieltäytyä esim. illanviettokutsuista. Voin myös harrastaa eli käydä lenkillä. Toki eri asia, jos ainoaa oikeaa elämää mielestäni olisi joka ilta käydä illanvietoissa ja harrastuksissa. Mutta minulle riittää ihan hyvin satunnaiset illanvietot ja lenkkeily silloin kun pari kertaa viikossa jaksan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsen elämä on lapsen elämää, eikä sen vanhemman. Henkisesti köyhän kuuloista tuollainen lapsen elämän mukana "muka eläminen".
Esimerkki: "Missä sä oot hyvä?" -"No mä oon hyvä katselemaan kun lapsi elää ja pitää hauskaa. Sit mä oon hyvä palvelemaan lasta aina kun se vaan ehtii elämisen ja hauskanpidon keskeltä palveltavaksi".
Uuh, onpa nastaa elämää tuo "muka eläminen". Sanoisitte vaan suoraan, että elän kuin orja ja palvelija. Harrastatte ehkä jotain omaa kivaa, mutta vain ehkä.
Eli sinun mielestäsi lapset eivät millään tavalla liity vanhemman omaan elämään? Että ne lapset tehdään ja sillä siunaaman hetkellä, kun ne pullahtaa ulos, tehdään aamukampa ja aletaan laskea päiviä, koska niistä pääsee eroon? Että lasten kanssa vietetty aika ei yksinkertaisesti ole omaa elämää, vaan jonkun muun?
Oliko sinun lapsuudenkodissasi sitten niin, että vanhempasi odottivat koko ajan pääseväsi sinusta eroon, mutta kuitenkin passasivat sinulle kaiken sinä aikana, jonka asuit kotona? Ei taida olla kovin yleistä tuollainen malli.
Vierailija kirjoitti:
-- pyykinpesu ja ruoan lämmitys on naiseni ainoat kotityöt. Muuten meillä vain minä siivoon, moppaan, imuroin, leikkaan nurtsit, maksan asumisen, hoidan naisen koiran jne.
Syödäänkö teillä vain valmisruokaa? = "ruuan lämmitys". Pyykki: lajittelu, pesu, ripustus, silitys. Kokonaan lapsen hoito ja kasvatus, vaate ym ostot on siis vaimosi heiniä?
Sinä: kodin siivous (kerran viikossa + ylläpitosiivoukset), nurtsi kerran viikossa max (ei kyllä näin kuivana kesänä paljon nurtsi kasva), asuminen maksetaan automaattisesti, koiran hoito on kiva harraste. Mitä valitat? Sulla on tuossa vielä 5 päivää aikaa harrastaakin. Montako vaimollasi?
Lapseton ei tajuu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-- pyykinpesu ja ruoan lämmitys on naiseni ainoat kotityöt. Muuten meillä vain minä siivoon, moppaan, imuroin, leikkaan nurtsit, maksan asumisen, hoidan naisen koiran jne.
Syödäänkö teillä vain valmisruokaa? = "ruuan lämmitys". Pyykki: lajittelu, pesu, ripustus, silitys. Kokonaan lapsen hoito ja kasvatus, vaate ym ostot on siis vaimosi heiniä?
Sinä: kodin siivous (kerran viikossa + ylläpitosiivoukset), nurtsi kerran viikossa max (ei kyllä näin kuivana kesänä paljon nurtsi kasva), asuminen maksetaan automaattisesti, koiran hoito on kiva harraste. Mitä valitat? Sulla on tuossa vielä 5 päivää aikaa harrastaakin. Montako vaimollasi?
Joo vaateostoksiinhan sitä menee viikko tolkulla aikaa, valitettavasti minä joudun siinäkin olemaan mukana ja myös maksamaan. Hoidan myös tiskit, ne on päivittäisiä. Pyykkikone pyörii ehkä joka kolmas päivä, enkä ole milloinkaan nähnyt naiseni silittävän. Entäs ne sinun Sanomat viisi päivää harrastuksiin, ei niitä ole kun ei naisesta ole vahtimaan koko päivää lasta. Hänenhän pitää päästä omiin juttuihinsa. Minä olen valitettavasti päivät töissä. Mietippä sitä naiseni käy kavereidensa kanssa jopa baarikahveillakin. Mutta ehei, en minä, minunhan pitää sen aikaa leikkiä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
34 vuotiaana löysin lopulta löysin elämäni naisen ja sellaisen jonka kanssa lopulta lisäännyttiin ja vieläkin on uutta tulossa. Nainen kyllä vannotti että halutessani saan ja pääsen harrastamaankin.
No entäpä sitten käytännössä näin muutaman vuoden kokemuksella. Seksiä maksimissaan kerran kuussa ja harrastuksia harvemmin. Ottakaa miehet huomioon että nämä touhut käytännössä loppuu!! Myös moni muu tekeminen vaikeutuu lapsen myötä.
En silti valita, lapset on sen arvoisia.
Ennen kuin tuomitsette että kerron että pyykinpesu ja ruoan lämmitys on naiseni ainoat kotityöt. Muuten meillä vain minä siivoon, moppaan, imuroin, leikkaan nurtsit, maksan asumisen, hoidan naisen koiran jne.Meillä tämä toimii, molemmat harrastaa ja saa lisäksi omaa laatuaikaa lapsen kanssa.
Miten laatuaika eroaa ajasta? Mihin aikaan päivästä aika on laadukkaimmillaan vai onko vuodenajalla enemmän merkitystä ajan laatuun?
Laatuajalla tarkoitin sellaista vanhemman ja lapsen kahdenkeskistä aikaa, että lapsi saa huomiota ja jutellaan hänen asioistaan, pelataan, tehdään ruokaa tms yhdessä. Vanhemmalla on halua ja energiaa panostaa tällaiseen, kun saa myös omaa aikaa paljon.
Eipä voi oikein kalaankaan lähteä kun siitä tulis mykkäkoulu jn. Mutta jos lähtisin niin hän joutus olemaan yksin lapsen kanssa ja se on hänen mielestään liikaa kun on ollut päivällä hänen kanssaan. Nainen on siis hoitovapaalla ja minä päivät töissä. Ap