Kuinka usein lapsenne sanoo sinulle rakastavansa sinua?
Kommentit (33)
Minulle on suuri ero sanotaanko "olet rakas" vai "minä rakastan sinua".
Jälkimmäinen on pateettinen ja paremmin miehen ja naisen väliin sopiva ( ja tietysti myös homosuhteisiin).
Näin minun kielikorvallani ja emootioillani.
Olet tosi rakas, sanon lapsilleni silloin tällöin. He sanovat takaisin, niin sinäkin. Eivät kyllä oma-aloitteisesti sano, mutta en odotakaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle on suuri ero sanotaanko "olet rakas" vai "minä rakastan sinua".
Jälkimmäinen on pateettinen ja paremmin miehen ja naisen väliin sopiva ( ja tietysti myös homosuhteisiin).
Näin minun kielikorvallani ja emootioillani.
Olet tosi rakas, sanon lapsilleni silloin tällöin. He sanovat takaisin, niin sinäkin. Eivät kyllä oma-aloitteisesti sano, mutta en odotakaan.
Nämä asiat häiritsevät sinua. Haluatko keskustella.
Sinkkumies
Minä halailen ja pussailen joka päivä pientä lastani ja iltaisin nukkumaan mennessä sanon että rakastan. Minusta se on tosi tärkeää. Itselleni ei sitä vanhemmat koskaan sanoneet eikä myöskään mies ole oppinut tai saanutkaan ilmaista kotonaan tunteitaan. Myös koskettaminen ja aito läsnäolo on yhtä tärkeää mielestäni kuin se että sanoo ääneen toisen olevan tosi rakas.
Ei mun mielestä se, ettei kirjaimellisesti sanota "Mä rakastan sua" tai "olet rakas", tarkoita sitä, että perheessä ollaan kylmiä, eikä osoiteta tunteita lainkaan. Mun vanhemmat ei ole ikinä sanoneet mulle tai sisaruksille kumpaakaan noista, mutta silti oli erittäin selvää, että me lapset oltiin niille maailman tärkein ja rakkain asia.
Kahdeksan vuotias sanoo joka ilta nukkumaan mennessä vähintään. Pienempi ei osaa puhua, vastaa joo kun sille kertoo rakastavansa.
Kannattaa vaan sanoa - sillä miettikää, jos läheinen kuoleekin yllättäen, jopa oma lapsi - ettekä koskaan sanoneet hänelle ääneen, että rakastatte...
Kannattaa olla tietoinen siitä, että jokainen hetkellinen erokin voi olla se viimeinen kerta, kun näkee toisen - siksi kannattaa sopia riidatkin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivittäin sanoo 3,5-vuotias. Ärsyyntyneenä sanoo "olet rakas ja tyhmä".
Hmm.. lienette molemmat vähemmän älykkäitä.
Sinkkumies
Sinkkumies taitaa olla tosikko! Nauroin tälle, koska lapset ovat niin älykkäitä. He eivät ehkä välttämättä sano suoraan rakastavansa, vaan kiertelee sanomaansa.
Mun 14-vuotias poikani harvemmin sanoo, mutta eiköhän tuo sitä viesti, kun on pitkän työviikon jälkeen paistanut minulle lettuja, käynyt ostamassa omista rahoista herkkuani, lakkahilloa ja ei anna muiden ottaa lettuja ennen minua.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se tuolla tavoin päivittäin hoettuna menetä merkityksensä?
Mitä sitten sanotaan, kun joskus tulvahtaa aivan ihana onnentunne lapsista ihan erityisesti?
Meillä on lause varattu elämän tähtihetkiin tai toisaalta hyvin vaikeisiin hetkiin.
Silloin siinä on aito tunne. Jos huikkaisin lapselle joka kerta suunnilleen kun kouluun lähtee, niin eihän siinä enää olisi mitään sisältöä.
Yhdysvalloissa siitä on tullut lähes moikkaamista vastaava fraasi vain. En minä sellaista perheeseeni halua.
Jos osaa myös muilla tavoin kuin sanoilla osoittaa tunteitaan ei ne sanatkaan menetä merkitystä.
Teinit eivät koskaan. Vastaanottavat kyllä mielellään minulta minärakastansinua ja oletrakas sanomisen. Ei haittaa, tiedän heidän teoistaan, että he rakastavat myös minua.
Parasta on kun he tulevat iltaisin sohvalla syliin/viereen kiehnäämään tai päälleni makaamaan kun katsellaan telkkaria tai vaan hengaillaan ja jutellaan. Se on parempaa kuin sanat.
Vierailija kirjoitti:
Joo, jenkithän nyt rakastaa puheissaan ihan kaikkea, naapuria, työkaveria ja uutta telkkaria :D Ei tuo oikein istu tänne, meillä on paremmatkin tavat osoittaa välittämistä.
Tuo tapa on tullut Suomeenkin, ärsyttää, kun missit ja muut heikkolahjaiset tollot hokee rakastavansa huulipunaa, vaatetta tai jotain muuta paskaa.
Vierailija kirjoitti:
?
Ei ikinä. En ole myöskään saanut äitienpäivälahjoja muulloin kuin silloin kun lapsi pakotettiin tarhassa tekemään sellainen.
Hmm.. lienette molemmat vähemmän älykkäitä.
Sinkkumies