Ystävien "parisuhdepakotus"

Minulla on muutama ystävä, jotka ovat hiljattain perustaneet perheen ja osa heistä vasta ensimmäistä kertaa varsinaisessa, vakavassa parisuhteessa. Itse olen ollut pitkään sinkku enkä voisi vieläkään kuvitella esim.taas asuvani yhdessä jonkun toisen ihmisen kanssa tai muutenkaan sitoutuvan. En ole edes missään vaiheessa etsinyt tai haikaillut vakituisen parisuhteen perään erottuani nuoruuden rakkaudestani, pitkän parisuhteemme päätteeksi. En myöskään ole ikinä halunnut lapsia ja tämän tietää kaikki kaverit, jotka vähänkin enemmän tuntevat minut.

Jostain syystä kuitenkin nämä hiljattain ns. vakiintuneet ystäväni ovat alkaneet pakkosyöttää ajatusta parisuhteesta ja seurustelusta. Nämä ystäväni kyselevät usein mieskuvioistani ja toteavat välillä lähes ylimielisen oloisena tyyliin "sä et oo kyllä pitkään aikaan seurustellut", "noh, kyllä sä vielä sen oikeen tyypin löydät", "ei pitäis olla liian nirso, kaikista löytää vikoja jos liikaa miettii".... Ehkä oudointa oli se, kun eräs ystäväpariskunta oli juuri saanut vauvan ja he molemmat kysyivät minulta erillisinä päivinä "no joko sullekin tulee vauvakuume". No ei tule. En ole koko elämäni aikana halunnut lapsia eikä teidän mukula poikkea millään tavalla muista lapsista että mieleni nyt yhtäkkiä muuttuisi..

Mä en ole missään vaiheessa valittanut kenellekään kaverilleni miesseuran, seksin tai seurustelusuhteen puutetta. Päin vastoin, nämä ystäväni tasan tarkkaan tietävät, että minä en kaipaa tällä hetkellä elämääni vakituista kumppania eikä minulla toisaalta ole myöskään puutetaa seksistä. Taidan saada jopa enemmän ja tyydyttävämpää seksiä kuin nämä vakiintuneet ystäväni (päätellen siitä mitä nämä ystäväni avautuvat omista parisuhteistaan ja seksin ja läheisyydenpuutteesta).

Ystäväpiirini muodostuu myös sinkuista ja lapsettomista. Nämä ystävät eivät ole koskaan kommentoineet tai kyselleet mitään typerää liittyen minun miesystäviin tai seksisuhteisiin. Sinkkujen ja lapsettomien parissa minulle ei pakkosyötetä ajatusta vakiintumisesta, seurustelukumppanin löytämisestä tai varsinkaan lapsen hankkimisesta. Sinkkukaverini eivät utele minun suhdekuvioista eikä minua kiinnosta heidän deittailuasiat yhtään sen enempää kuin mitä he itse oma-aloitteisesti kertovat minulle.

Miksi pariutuneet, perheen perustaneet ihmiset kuvittelevat aina muiden ihmisten haluavan samoja asioita mitä hekin?