Rescue eläintoiminta arveluttaa eläinystävää
Olen ehdottomasti eläinten ystävä. Itsekkin omistan lemmikin ja pidän ylipäätään eläimista. Autan aina kun on tarve luonnon eläintäkin ja eläinten kaltoin kohtelu saa itseni vihaiseksi.
Mutta minua silti arveluttaa tämä kasvava rescue toiminta.
Kenen parasta siinä ajatellaan. Eläimen vai ihmisen ? Onko tämä enemmänkin ihmisten halua hankkia jonkinlaista sädekehää.
Varsinkin ulkomailta tuodut rescue eläimet ?
Itse olen sitä mieltä että eläimelle olisi aivan hyvä vaihtoehto sen päästäminen eläimen taivaaseen monessa tapauksessa.
Kuljetukset ja paikan vaihdokset on usein eläimelle raskasta. Lisäksi sairaudet kulkeutuvat näiden mukana rajojen yli jne..
Samoin kun kerran kävin eläinsuojeluyhdistuksen tiloissa katsomassa kissoja. Toki joidenkin kohdalla varmasti asia on ok. Saavat pian uuden kodin ja niin päin pois. Mutta jotkut odottavat kauan ja kauan pienessä häkissään että joku huolisi- Eikö olisi eläimelle paljon parempi päästää se pois kärsimästä.
Onko eläinten suojelu mennyt jo liian pitkälle jolloin eläimet kärsivät siitä monesti.
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Minä adoptoin kaksi kissaa SEY:stä.
Toinen oli Helsingistä ja toinen Porvoosta ja molemmat oli olleet kotihoidossa ennen minulle tuloa. Kävin molempien kotihoitopaikkojen luona tutustumassa kissoihin useaan kertaan.
Eli ei pieniä häkkejä eikä ulkomaan tuontia, vaan kaksi koditonta, aikuista, suomalaista kissaa sai rakastavan kodin ❤
Jokainen tyylillään ja tää lähiadoptointi sopi minulle.
Esimerkiksi Vaasassa on satoja kodittomia kissoja (Suomen pahin löytökissatilanne), mutta suomalaisia kotia etsiviä koiria ei ollut yhtään silloin kuin kaverini etsi koiraa. Hän otti sitten Kulkurin kautta venäläisen koiran, ja on ollut tyytyväinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä adoptoin kaksi kissaa SEY:stä.
Toinen oli Helsingistä ja toinen Porvoosta ja molemmat oli olleet kotihoidossa ennen minulle tuloa. Kävin molempien kotihoitopaikkojen luona tutustumassa kissoihin useaan kertaan.
Eli ei pieniä häkkejä eikä ulkomaan tuontia, vaan kaksi koditonta, aikuista, suomalaista kissaa sai rakastavan kodin ❤
Jokainen tyylillään ja tää lähiadoptointi sopi minulle.
No miten hyvin arvelet kissan soveltuvan ihmiselle, joka haluaa koiran? Suomeen ei tuoda kissoja pilvin pimein, koska täällä on saatavilla kissoja vaikka kuinka paljon eläinsuojeluyhdistyksiltä. Jos tilanne olisi sama koirien kanssa, tarve ulkomaantuonteihin katoaisi ja jäisi marginaaliseksi toiminnaksi.
Kirjoittaja jakoi vaan oman adoptio kokemuksensa eikä suinkaan tuputtanut ketään hankkimaan koiran sijasta kissaa... valitettavan tottahan se on että meillä on ihan koto suomessa valtavasti työsarkaa kissojen kanssa päästäksemme samaan tilanteeseen kun koirien kanssa on päästy. Lainsäädäntö laahaa jossain kivikauden tuntumassa niin aika turhauttavan hidasta on taistelu hylkäämisiä ja leikkaamatta jättämisiä vastaan kun ketään ei saada ikinä mistään vastuuseen :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä adoptoin kaksi kissaa SEY:stä.
Toinen oli Helsingistä ja toinen Porvoosta ja molemmat oli olleet kotihoidossa ennen minulle tuloa. Kävin molempien kotihoitopaikkojen luona tutustumassa kissoihin useaan kertaan.
Eli ei pieniä häkkejä eikä ulkomaan tuontia, vaan kaksi koditonta, aikuista, suomalaista kissaa sai rakastavan kodin ❤
Jokainen tyylillään ja tää lähiadoptointi sopi minulle.
No miten hyvin arvelet kissan soveltuvan ihmiselle, joka haluaa koiran? Suomeen ei tuoda kissoja pilvin pimein, koska täällä on saatavilla kissoja vaikka kuinka paljon eläinsuojeluyhdistyksiltä. Jos tilanne olisi sama koirien kanssa, tarve ulkomaantuonteihin katoaisi ja jäisi marginaaliseksi toiminnaksi.
Kirjoittaja jakoi vaan oman adoptio kokemuksensa eikä suinkaan tuputtanut ketään hankkimaan koiran sijasta kissaa... valitettavan tottahan se on että meillä on ihan koto suomessa valtavasti työsarkaa kissojen kanssa päästäksemme samaan tilanteeseen kun koirien kanssa on päästy. Lainsäädäntö laahaa jossain kivikauden tuntumassa niin aika turhauttavan hidasta on taistelu hylkäämisiä ja leikkaamatta jättämisiä vastaan kun ketään ei saada ikinä mistään vastuuseen :/
Suomen kissaongelma on sama kuin rescue-maiden koiraongelma (toki niissä on myös kissaongelma), kyse ei ole lainsäädännöstä esim. Espanjassa on osin tiukempi lainsäädäntö koirien suhteen kuin Suomessa vaan ensisijaisesti ihmisten asenteista ko. eläinlajia kohtaan.
semmmmmosta kirjoitti:
Kettutytötkin aikoinaan päästeli minkkejä vapauteen luullen hirveesti auttavansa eläimiä. Aiheuttivat suuret tuhot luonnolle sekä vapautetuille elukoille koska eiät pärjänneet ja joko kärsien kuolivat tai sitten tuhosivat muuta luontoa.
Muuten hyvä mutta kyseiset lajit eivät edes kuulu suomen luontoon, vaan turkistarhaajat ne on tänne tuoneet alunperinkin sairasta bisnestään varten, joten aika turha itkeä tarkoituksellisesti vapautetuista yksilöistä kun ”tarhakarkureita” on ensiksi levinnyt luontoon kymmenien vuosien ajan ihan tarhaajien omaa syytään :D
Niino tuovat tauteja maahan, säilyttävät sairaita rakkeja jonkin aikaa ja sitten ne lopetetaan.
Toiminta on täysin moraalitonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä adoptoin kaksi kissaa SEY:stä.
Toinen oli Helsingistä ja toinen Porvoosta ja molemmat oli olleet kotihoidossa ennen minulle tuloa. Kävin molempien kotihoitopaikkojen luona tutustumassa kissoihin useaan kertaan.
Eli ei pieniä häkkejä eikä ulkomaan tuontia, vaan kaksi koditonta, aikuista, suomalaista kissaa sai rakastavan kodin ❤
Jokainen tyylillään ja tää lähiadoptointi sopi minulle.
No miten hyvin arvelet kissan soveltuvan ihmiselle, joka haluaa koiran? Suomeen ei tuoda kissoja pilvin pimein, koska täällä on saatavilla kissoja vaikka kuinka paljon eläinsuojeluyhdistyksiltä. Jos tilanne olisi sama koirien kanssa, tarve ulkomaantuonteihin katoaisi ja jäisi marginaaliseksi toiminnaksi.
Kirjoittaja jakoi vaan oman adoptio kokemuksensa eikä suinkaan tuputtanut ketään hankkimaan koiran sijasta kissaa... valitettavan tottahan se on että meillä on ihan koto suomessa valtavasti työsarkaa kissojen kanssa päästäksemme samaan tilanteeseen kun koirien kanssa on päästy. Lainsäädäntö laahaa jossain kivikauden tuntumassa niin aika turhauttavan hidasta on taistelu hylkäämisiä ja leikkaamatta jättämisiä vastaan kun ketään ei saada ikinä mistään vastuuseen :/
Suomen kissaongelma on sama kuin rescue-maiden koiraongelma (toki niissä on myös kissaongelma), kyse ei ole lainsäädännöstä esim. Espanjassa on osin tiukempi lainsäädäntö koirien suhteen kuin Suomessa vaan ensisijaisesti ihmisten asenteista ko. eläinlajia kohtaan.
Ja asennehan ei korjaannu sillä että tapetaan löytöeläimet, anteeksi, siis "lähetetään taivaaseen". Ihmisille pitää saada perille, että eläimillä on arvo, ne eivät ole metsästyskauden ajaksi otettava hyödyke (tämä on yleistä Espanjassa).
Rescue koirien tuominen ulkomailta on idiotismia. Tuohan on koirien välitäjille pelkkää bisnestä, eikä paranna lainkaan koirien tilannetta lähtömaassa. Koirista perittävää hintaa perustellaan rokotuksilla ja eläinlääkärikuluilla, mutta kuten julkisuudessakin on kerrottu, niin yllättäen laboratoriokokeilla on voitu todeta että väitettyjä rokotuksia ei ole annettu. Koirissahan voi olla vaikka mitä tartuntatauteja ja uusi omistaja luulee että kaikki on kunnossa. Toinen juttu on sitten se että näillä koirilla on usein käytöshäiriöitä. Itse lopetin koirapuistossa käymisen näiden rescue koirien vuoksi, koska ne olivat arvaamattomia.
Vierailija kirjoitti:
Rescue koirien tuominen ulkomailta on idiotismia. Tuohan on koirien välitäjille pelkkää bisnestä, eikä paranna lainkaan koirien tilannetta lähtömaassa. Koirista perittävää hintaa perustellaan rokotuksilla ja eläinlääkärikuluilla, mutta kuten julkisuudessakin on kerrottu, niin yllättäen laboratoriokokeilla on voitu todeta että väitettyjä rokotuksia ei ole annettu. Koirissahan voi olla vaikka mitä tartuntatauteja ja uusi omistaja luulee että kaikki on kunnossa. Toinen juttu on sitten se että näillä koirilla on usein käytöshäiriöitä. Itse lopetin koirapuistossa käymisen näiden rescue koirien vuoksi, koska ne olivat arvaamattomia.
Esim. Espanjassa on koiratarhoja. Osa kunnallisia, osa yksityisiä ja osa yhdistysten. Siellä on tapana, että koiraa pidetään niin kauan kuin jaksetaan, siihen ei asenteellisesti sitouduta koko iäksi ja moni pitää vanhaa koiraa riesana. Sinne tarhalle siis omistajat vievät koiria, joista he luopuvat sekä sinne joutuvat löytökoirat (sirutuspakko, joten ne yritetään ensisijaisesti palauttaa omaan kotiinsa).
Ongelma ei siis ole koirien pentutehtailu vaan lemmikinomistajien huono ja välinpitämätön asenne "maskottiaan" (espanjaksi lemmikki) kohtaan. Se on avannut joidenkin silmiä, että hullut ulkomaalaiset ottavat näitä heidän silmissään vähäarvoisia koiria loppuiän kotiin. Eivät suomalaiset ole ainoita adpotoijia. Asenteiden muuttaminen on hidasta ja vaatii usein sukupolvia, onhan Suomessakin järjetöntä kissavihaa ja piittaamattomuutta kissojen suhteen, mutta nuorempi polvi suhtautuu aina isommalta ja isommalta osalta vastuullisemmin kissoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä adoptoin kaksi kissaa SEY:stä.
Toinen oli Helsingistä ja toinen Porvoosta ja molemmat oli olleet kotihoidossa ennen minulle tuloa. Kävin molempien kotihoitopaikkojen luona tutustumassa kissoihin useaan kertaan.
Eli ei pieniä häkkejä eikä ulkomaan tuontia, vaan kaksi koditonta, aikuista, suomalaista kissaa sai rakastavan kodin ❤
Jokainen tyylillään ja tää lähiadoptointi sopi minulle.
No miten hyvin arvelet kissan soveltuvan ihmiselle, joka haluaa koiran? Suomeen ei tuoda kissoja pilvin pimein, koska täällä on saatavilla kissoja vaikka kuinka paljon eläinsuojeluyhdistyksiltä. Jos tilanne olisi sama koirien kanssa, tarve ulkomaantuonteihin katoaisi ja jäisi marginaaliseksi toiminnaksi.
Kirjoittaja jakoi vaan oman adoptio kokemuksensa eikä suinkaan tuputtanut ketään hankkimaan koiran sijasta kissaa... valitettavan tottahan se on että meillä on ihan koto suomessa valtavasti työsarkaa kissojen kanssa päästäksemme samaan tilanteeseen kun koirien kanssa on päästy. Lainsäädäntö laahaa jossain kivikauden tuntumassa niin aika turhauttavan hidasta on taistelu hylkäämisiä ja leikkaamatta jättämisiä vastaan kun ketään ei saada ikinä mistään vastuuseen :/
Suomen kissaongelma on sama kuin rescue-maiden koiraongelma (toki niissä on myös kissaongelma), kyse ei ole lainsäädännöstä esim. Espanjassa on osin tiukempi lainsäädäntö koirien suhteen kuin Suomessa vaan ensisijaisesti ihmisten asenteista ko. eläinlajia kohtaan.
Ensisijaisesti Asenteista? Ihanko totta? Kohta varmasti väität myös että maanantain jälkeen tulee tiistai? Kyllä sillä lainsäädännölläkin pitäisi pyrkiä vähän vauhdittamaan tätä asenteiden muuttumista kun on selvää että kissojen kärsimykset sen kun jatkuvat vuodesta toiseen vastuuttomien pölvästien toimesta. Kummasti se koiriinkin on tepsinyt mm. Irtipitolain muodossa. Kissojen kohdalla tehokkain olisi lienee sirutuspakko (ja löytötaloihin sirunlukijat pakolliseksi) tulis joku järki tähän kissanomistajien villiin länteen.
Katselin juuri että kulkureissa maksaa 480€-520€/ koira. Ne tuo koiria ainakin romaniasta ja siellä eläinlääkäri ei voi millään maksaa noin paljon että maksais kaikki rokotukset,testit ja steriloinnit tuon verran? Taitaa olla bisnestä. Sitäpaitsi ihmettelen kun leikkaamaton koira maksaa vähemmän kun leikattu. Mikä juttu toi oikein on? meinaan luulis että olisi toistepäin.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin nuo ulkomailta raahatut rescuekoirat on puhdasta bisnestä ja suomalaisille omistajilleen puhdasta sädekehän kiillotusta. Huomaa netissä kun tuovat aivan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa esiin että koira on muuten Espanjan/Romanian/Venäjän/etc rescue vaikka koiran lähtökohdat eivät mitenkään liittyisi aiheeseen.
Suomessakin riittää kodittomia koiria, jopa ihan samoja rotumixejä mitä ulkomailta tänne tuodaan.
Millä tavoin ulkomaiset rescuet on bisnestä? Ne tahot mitkä minä tiedän, perii maksun, jolla katetaan koiran rokotukset, paperityöt koiran muuttoon liittyen sekä itse matka. Siitä on bisnekset kaukana.
Suomessa kodittomia koiria on suhteellisen vähän, ja nyt tarkoitan siis koiria jotka ovat täysin kodittomia jonkun eläinsuojeluyhdistyksen hoivissa odottamassa omaa kotia. Usemmiten nämä ovat isoja seropeja, joissa on saksanpaimenkoiraa ja/tai jotakin ajokoiraa. Rotuja, jotka ei kaikille sovi/kaikki ei niitä halua. Suomessa kodittomissa koirissa ole mitään rotukirjoa, josta pääsisi valitsemaan juuri mieleisensä.
Rescue-koira pelasti isäntänsä ja palkitaan sankarikoirana :) https://yle.fi/uutiset/3-10550201
Hansi kirjoitti:
Katselin juuri että kulkureissa maksaa 480€-520€/ koira. Ne tuo koiria ainakin romaniasta ja siellä eläinlääkäri ei voi millään maksaa noin paljon että maksais kaikki rokotukset,testit ja steriloinnit tuon verran? Taitaa olla bisnestä. Sitäpaitsi ihmettelen kun leikkaamaton koira maksaa vähemmän kun leikattu. Mikä juttu toi oikein on? meinaan luulis että olisi toistepäin.
Millä logiiikalla leikkaamaton koira maksaisi enemmän kuin leikattu?
Kuluista tuollahan lukee, että:
Romaniasta tulevat koirat
– Steriloidut/kastroidut koirat 480 €
– Steriloimattomat/kastroimattomat koirat 520 €
– Seniorikoirat 380 €
– Erityistä hoitoa vaativilla koirilla kulukorvaus sovitaan erikseen
Romaniasta tulevat koirat ovat pääsääntöisesti steriloituja/kastroituja. Ainoa poikkeus tehdään alle 6 kk ikäisten pentujen kohdalla, jotka tuodaan Suomeen steriloimattomina/kastroimattomina nuoren ikänsä vuoksi. Yhdistys edellyttää eläimen sterilointia/kastrointia 4 kuukauden sisällä Suomeen tulosta ja osallistuu sterilointi/kastrointikuluihin 70 eurolla eläinlääkärin kuittia vastaan.
Romaniasta tuleville koirille kulukorvaus kattaa seuraavat:
– rabiesrokote
– viitosrokote (parvo, penikkatauti, tarttuva maksatulehdus, kennelyskä ja leptospiroosi)
– ulkoloishäätö kahdesti
– heisimadotus kahdesti (ekinokokki)
– mikrosiru
– EU-lemmikkieläinpassi
– pääsääntöisesti sterilointi/kastrointi
– lento Bukarest-Helsinki-Vantaa
– testit seitsemän eri sairauden varalta: amerikkalainen sydänmato, anaplasmoosi, babesioosi, borrelioosi, ehrlichioosi, giardia ja leishmanioosi.
Että tosi bisnestä joo. Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin alkaa avautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tautiriski on täysin sama, kuin jos esim. suomalainen rotukoira viettää aikaansa jossain ulkomailla ja palaa sitten taas Suomeen. Ei niistäkään voi päällepäin sanoa mitä bakteeria kantaa.
Jep. Luin tapauksesta, jossa suomalainen koira oli ollut Italiassa näyttelyssä ja saanut siellä sydänmatotartunnan.
Samaa mieltä. Joissain tilanteissa "eläintensuojelu" menee liian pitkälle. Hyvänä esimerkkinä juurikin nämä ulkomailta pitkien karanteenien kautta isolla rahalla Suomeen rahdatut rescuekoirat. Rakki raasu on elänyt koko elämänsä kadulla tai suuressa tarhassa kymmenien muiden koirien kanssa. Se ei luota ihmisiin ja on traumatisoitunut sydänjuuriaan myöten. Koko sen loppuelämä on melko suurella todennäköisyydellä täynnä stressiä, epäluuloa ja hylkäämisenpelkoa. Rakkauden teko olisi päästää koira rekkujen taivaaseen.
Mutta ei. Ihmisen itsekkyys menee tässäkin asiassa eläimen hyvinvoinnin edelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tautiriski on täysin sama, kuin jos esim. suomalainen rotukoira viettää aikaansa jossain ulkomailla ja palaa sitten taas Suomeen. Ei niistäkään voi päällepäin sanoa mitä bakteeria kantaa.
Jep. Luin tapauksesta, jossa suomalainen koira oli ollut Italiassa näyttelyssä ja saanut siellä sydänmatotartunnan.
Naapuri toi colliensa mukana Moskovan näyttelymatkalta giardia-loisen tuliaisiksi. Minun venäläinen rescue sen sijaan oli ihan tautipuhdas :D
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Joissain tilanteissa "eläintensuojelu" menee liian pitkälle. Hyvänä esimerkkinä juurikin nämä ulkomailta pitkien karanteenien kautta isolla rahalla Suomeen rahdatut rescuekoirat. Rakki raasu on elänyt koko elämänsä kadulla tai suuressa tarhassa kymmenien muiden koirien kanssa. Se ei luota ihmisiin ja on traumatisoitunut sydänjuuriaan myöten. Koko sen loppuelämä on melko suurella todennäköisyydellä täynnä stressiä, epäluuloa ja hylkäämisenpelkoa. Rakkauden teko olisi päästää koira rekkujen taivaaseen.
Mutta ei. Ihmisen itsekkyys menee tässäkin asiassa eläimen hyvinvoinnin edelle.
Jep. Minä, itsekäs pääsiäinen, otin monta vuotta koiratarhalla eläneen rakkiraasun. Kadulla eläessään oli joutunut eläinrääkkäjien kynsiin, koiraa oli mm. poltettu tupakalla. Tämän jälkeen koira eli neljä vuotta tarhalla, ennen kuin annoin sille kodin. Koskaan ei ole ollut ongelmia, rauhallinen ja kiltti koira, ei eroahdistusta, pelkoaggressiivisuutta, eikä sairastelua. Ja tämä on se tavallinen rescue-tarina.
Ja mitä tulee "isolla rahalla Suomeen rahtaamisesta", on täysin tapauskohtaista. Minulle 400 € ei ole iso raha.
Mutta en tosiaan tajunnut, että olen itsekäs ja parasta eläinsuojelutyötä on eläinten tappaminen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Joissain tilanteissa "eläintensuojelu" menee liian pitkälle. Hyvänä esimerkkinä juurikin nämä ulkomailta pitkien karanteenien kautta isolla rahalla Suomeen rahdatut rescuekoirat. Rakki raasu on elänyt koko elämänsä kadulla tai suuressa tarhassa kymmenien muiden koirien kanssa. Se ei luota ihmisiin ja on traumatisoitunut sydänjuuriaan myöten. Koko sen loppuelämä on melko suurella todennäköisyydellä täynnä stressiä, epäluuloa ja hylkäämisenpelkoa. Rakkauden teko olisi päästää koira rekkujen taivaaseen.
Mutta ei. Ihmisen itsekkyys menee tässäkin asiassa eläimen hyvinvoinnin edelle.
Jep. Minä, itsekäs pääsiäinen, otin monta vuotta koiratarhalla eläneen rakkiraasun. Kadulla eläessään oli joutunut eläinrääkkäjien kynsiin, koiraa oli mm. poltettu tupakalla. Tämän jälkeen koira eli neljä vuotta tarhalla, ennen kuin annoin sille kodin. Koskaan ei ole ollut ongelmia, rauhallinen ja kiltti koira, ei eroahdistusta, pelkoaggressiivisuutta, eikä sairastelua. Ja tämä on se tavallinen rescue-tarina.
Ja mitä tulee "isolla rahalla Suomeen rahtaamisesta", on täysin tapauskohtaista. Minulle 400 € ei ole iso raha.
Mutta en tosiaan tajunnut, että olen itsekäs ja parasta eläinsuojelutyötä on eläinten tappaminen :D
Hieno juttu, että sulla on hyvä kokemus! :) Itse olen törmännyt näissä rescuejutuissa vain niihin tapauksiin, joissa koira on ensin sotkenut koko perheen sosiaaliset suhteet ja taloudenkin pistämällä kodin remonttiin ja pitämällä kaikkia sopivassa pelossa vuorokauden ympäri. Lopulta koira on joko laitettu uudestaan kiertoon tai lopetettu pitovaikeuksien takia.
En myöskään ymmärrä, miksi rescueita täytyy raahata ulkomailta, kun niitä piisaa Suomessakin. Ne kuljetukseen kuluvat ylimääräiset sataset voisi vaikka lahjoittaa eläinsuojeluun, jossa niillä ruokittaisiin monta suuta.
/37
Vierailija kirjoitti:
Hyvänä esimerkkinä juurikin nämä ulkomailta pitkien karanteenien kautta isolla rahalla Suomeen rahdatut rescuekoirat.
Muuten hyvä, mutta Suomeen tuotaessa koirille ei ole karanteenia, vaikka ne tuotaisiin EU:n ulkopuolelta.
No miten hyvin arvelet kissan soveltuvan ihmiselle, joka haluaa koiran? Suomeen ei tuoda kissoja pilvin pimein, koska täällä on saatavilla kissoja vaikka kuinka paljon eläinsuojeluyhdistyksiltä. Jos tilanne olisi sama koirien kanssa, tarve ulkomaantuonteihin katoaisi ja jäisi marginaaliseksi toiminnaksi.