Voiko tämä olla tottakaan? Miehen vanhemmat ja poikalasten suosiminen
Mies on perheensä ainoa lapsi ja äitinsä oli tunnustanut että "jos olisit ollut tyttö, olisi sinut jätetty sairaalaan!"
Meillä on kaksi tytärtä ja appivanhempien suhtautuminen on todella nihkeää, jatkuvasti kysellään milloin tehdään se poika?
Kommentit (25)
Toisaalta appivanhemmat ovat muutenkin pelottavan vanhollisia, anoppi juo kahvinsa ja syö ruokansa seisten vaikka pöytään mahtuu ja miehen mukaan jonkinlaista väkivaltaakin on ollut joskus, mutta äidillään on tähän asenne että ei se ole niin vakavaa ja pitäähän akka pistää ojennukseen. Ihan järkyttävää :(
Ja tuonne 50-luvulle jämähtäneeseen taloon pitäisi mennä vierailemaan tyttöjen kanssa!
a.p
Noin oli meillä. Ei kylläkään isä, me tytöt oltiin isälle tärkeitä, mutta äiti.
Meitä on seitsemän sisarusta, neljä tyttöä ja kolme poikaa.
Pienestä pitäen pojat oli jalustalla ja puolusteltiin (äiti) mitä tahansa he tekivätkään.
Tytöt eivät saneet opiskella, heti vaan työelämään kun vain kynnelle kyettiin, sen sijaan kaksi pojista koulutettiin pitkälle. Jopa niin, että toinen joka oli jo naimisissa ja kaksi lasta, sai kotoa tukea kun ei voinut käydä työssä kuin lomilla kolmeen vuoteen. Opiskelun takia. Toinen asui kotona täydellä ylläpidolla 30-vuotiaaksi jolloin valmistui yliopistosta korkeaan virkaan ja meni naimisiin.
Kolmas veli asui kotona, kotitalos yläkertaan tehtiin hänelle oma huusholli. Saähkölaskun maksamiseen osallistui, mihinkään muuhun ei. Ja joi itsensä kuoliaaksi.
Me tyttäret olemme omilla ansioillamme edenneet elämässä, opiskeltu aikuisena jne.
Näistä kahdesta pojasta sitten ylpeiltiin pitkin kyliä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole provo, niin onpa hirveitä ihmisiä. Toivottavasti miehesi ei ole vanhempiensa kaltainen. Sinuna olisin aika herkällä siitä, että miten isovanhemmat käyttäytyvät teidän lapsia kohtaan. Rajoittaisin heidän yhdessäoloaikaansa, mikäli yhtään asiatonta käytöstä ilmenee.
En ole provo, olisinkin ! Luulisi että tuollainen poikalasten suosiminen on jäänyt järjestettyjen avioliittojen aikaan.. Mies onneksi ei , ihme kyllä ,ole tullut isäänsä
a.p
Onhan tuota asennoitumista viel(kin) ihan yleisesti :( Meille syntyi poika yli 10v tytön syntymästä ja ihmiset tulivat ihan uskomattomasti onNittelemaan ex-miestäni (lapsen isää) että nyt syntyi se lapsi kun on poika. Kuvottavaa :( Samoin esim. Italiassa,Espanjassa...... odotetaan monesti kiihkeästi,että esikoinen olisi poika.Kuten sanottua ,minua kuvottaa!!
Suoraan sanoen appivanhemmat ovat sen oloisia ihmisiä, että kas kun eivät hoitaneet anopin synnytystä kotona ja olleet valmiudessa hankkiutua tyttövauvasta eroon... Oikeasti! Millainen äiti tunnustaa pojalleen , että tämä olisi jätetty "väärän sukupuolen" omaavana sairaalaan? Että et olisi kelvannut tyttönä?
a.p
Miniä-anoppi -provoja tulee päivittäin, hidasta tahtia niin voi mennäkkin läpi.
On kyllä vaikea uskoa tuota sairaala-juttua.
Provot kannattaa laatia hieman hillitymmiksi. Sinänsä tietysti vielä on olemassa poikien suosimista varsinkin esikoisena vanhemman polven keskuudessa.
Ihan kaikkea ei tarvitse ottaa kirjaimellisesti.
Jotain tuollaisiakin asenteita olen nähnyt, mutta yleensä ottaen isille tyttäret ovat selkeästi rakkaampia ja äideille taas pojat.
Mun appiukolle ulkomailta adoptoitu poikapuolinen lapsenlapsi on parempi kuin biologiset tyttöpuoliset lapsenlapset, koska kuulemma se poika on ainoa oikea "nimen jatkaja". Nimi on tietysti nen-loppuista savolaisaatelistoa.
Ihan sama mitä sorttia lapset on.
Ne lähtee kuitenkin omilleen ja pojat tuovat tyttöjä ja tytöt poikia mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta appivanhemmat ovat muutenkin pelottavan vanhollisia, anoppi juo kahvinsa ja syö ruokansa seisten vaikka pöytään mahtuu ja miehen mukaan jonkinlaista väkivaltaakin on ollut joskus, mutta äidillään on tähän asenne että ei se ole niin vakavaa ja pitäähän akka pistää ojennukseen. Ihan järkyttävää :(
Ja tuonne 50-luvulle jämähtäneeseen taloon pitäisi mennä vierailemaan tyttöjen kanssa!
a.p
Älä jaksa, ei tuollaista ole enää nykyaikana missään päin Suomea. Typerä trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta appivanhemmat ovat muutenkin pelottavan vanhollisia, anoppi juo kahvinsa ja syö ruokansa seisten vaikka pöytään mahtuu ja miehen mukaan jonkinlaista väkivaltaakin on ollut joskus, mutta äidillään on tähän asenne että ei se ole niin vakavaa ja pitäähän akka pistää ojennukseen. Ihan järkyttävää :(
Ja tuonne 50-luvulle jämähtäneeseen taloon pitäisi mennä vierailemaan tyttöjen kanssa!
a.p
Älä jaksa, ei tuollaista ole enää nykyaikana missään päin Suomea. Typerä trolli.
Itse asiassa on , pohjanmaalla lapsuuskodissani. En ole niiden hullujen junttien kanssa enää missään tekemisissä.
Kyllä meilläkin lapsen isänisän isä totes esikoisen oltua poika että onnistuttiin sitten kerralla.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta appivanhemmat ovat muutenkin pelottavan vanhollisia, anoppi juo kahvinsa ja syö ruokansa seisten vaikka pöytään mahtuu ja miehen mukaan jonkinlaista väkivaltaakin on ollut joskus, mutta äidillään on tähän asenne että ei se ole niin vakavaa ja pitäähän akka pistää ojennukseen. Ihan järkyttävää :(
Ja tuonne 50-luvulle jämähtäneeseen taloon pitäisi mennä vierailemaan tyttöjen kanssa!
a.p
Ehkä se olisi ollut palvelus jättää se tyttölapsi sairaalaan..
Minä taas halusin aina neljä tyttöä -vähän kuin pikkunaisissa - ja neljä tyttöä kuin ihmeen kaupalla sain :).
Entäs sitten se, kun tälläkin palstalla on muutamaan kertaan esiintynyt tarinoita ”ultrassa näkyi, että tulossa on poika, en voi lakata itkemästä”. S8täkö sitten pidetään ihan luonnollisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta appivanhemmat ovat muutenkin pelottavan vanhollisia, anoppi juo kahvinsa ja syö ruokansa seisten vaikka pöytään mahtuu ja miehen mukaan jonkinlaista väkivaltaakin on ollut joskus, mutta äidillään on tähän asenne että ei se ole niin vakavaa ja pitäähän akka pistää ojennukseen. Ihan järkyttävää :(
Ja tuonne 50-luvulle jämähtäneeseen taloon pitäisi mennä vierailemaan tyttöjen kanssa!
a.p
Älä jaksa, ei tuollaista ole enää nykyaikana missään päin Suomea. Typerä trolli.
Kyllä on. Jopa fiksuna pitämäni ystävättäreni, akateeminen, sanoi saatuaan pojan esikoiseksi, että hän ja ”Pekka” olivat niin innoissaan lapsen synnyttyä ja kun oli vielä poika!
Itse olin juuri saanut tytön.
Vierailija kirjoitti:
Mun appiukolle ulkomailta adoptoitu poikapuolinen lapsenlapsi on parempi kuin biologiset tyttöpuoliset lapsenlapset, koska kuulemma se poika on ainoa oikea "nimen jatkaja". Nimi on tietysti nen-loppuista savolaisaatelistoa.
No juuri tästä se poikien suosiminen on aikoinaan johtunut, kun ajateltiin, että poika jatkaa suvun nimeä, maatilaa, firmaa tms. Ne ovat niitä nykypäivän anoppeja ja isovanhempia, mutta tähän on kyllä tulossa / on jo tullut muutosta tuoreemman sukupolven ikääntyessä.
Poikien suosiminen ei ole aina ollut pojillekaan niin helppoa. Muistan muutaman kaverin nuoruudesta, jotka tunsivat olevansa velvollisia jatkamaan maataloutta, vaikka mieummin olisivat tehneet jotain muuta. Toisaalta, ne pojat jotka oikeasti haluavat jatkaa maataloutta tai iskän firmaa, pääsevät ikäänkuin valmiiksi katettuun pöytään.
Jos ei ole provo, niin onpa hirveitä ihmisiä. Toivottavasti miehesi ei ole vanhempiensa kaltainen. Sinuna olisin aika herkällä siitä, että miten isovanhemmat käyttäytyvät teidän lapsia kohtaan. Rajoittaisin heidän yhdessäoloaikaansa, mikäli yhtään asiatonta käytöstä ilmenee.