Öö hääkutsussa kehotus tuoksuttomuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän hajuton pitää olla? Dödö tuoksuu, vaatteiden pesuaineet, shampoot, hiuslakat ja kampausnesteet...

On tuoksuttomia vaihtoehtoja. Me käytämme hajusteettomia tuotteita tai hyvin mietotuoksuisia, koska minulle iskee tuoksuista migreeni. Haasteellista esim. töissä, kun jotkut työtoverit käyttää kunnon "migreenituoksuja", vaikka meillä sotealalla ohjeena, että "tulethan tuoksutta".

Niin, mutta mitä jos minä haluan kotonani käyttää tuoksuvia tuotteita? Minä henkilökohtaisesti rakastan tuoksuja, yritetäänkö multa nyt kieltää yksi mun elämäni tärkeimmistä nautinnoista sen takia että kaupassa tai toimistolla saattaa ehkä ollu joku tuoksuherkkä samaan aikaan kun minä? En siis laita hajuvettä toimistolle, mutta kyllä mun hiuksissa hoitoaineen tuoksukemikaaleja on, samoin vaatteissa pyykinpesuaineesta.

Et rakasta Kukaan ei rakasta tuoksuja. Tykätä voi kyllä. Rakkaus tarkoittaa ihan erilaisia asioita.

Ahaa. Aiemmin kerrottiin etten saa asua kenenkään kanssa, nyt kerrotaan lisäksi mitä minä tunnen. Seuraavaksi lienee vuorossa se, että minulle kerrotaan mitä minä ajattelen?

En kyllä välitä yhtään siitä mitä mieltä sinä olet, minä rakastan monia asioita. Rakastan pakkasen ja lumisateen tuoksua, vastaleikatun nurmikon tuoksua, kukkasten tuoksua. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja, rakastan vakiolenkkipolkuani kesäisin..

Tykkäät, mutta en rakasta.

Ei, kyllä mä rakastan. En oikein ymmärrä sinun määritelmääsi rakkaudesta, jos elämän tärkeimpiä asioita ei voi rakastaa, niistä voi vain tykätä. Mahtaa olla synkeä elämä jos rakkaus on varattu vain hyvin, hyvin rajoitetulle joukolle asioita.

Kun sinä et todellakaan voi sanella mulle mitä mä tunnen tai en tunne, ja ihmettelen röyhkeyttäsi kun edes yrität.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän hajuton pitää olla? Dödö tuoksuu, vaatteiden pesuaineet, shampoot, hiuslakat ja kampausnesteet...

On tuoksuttomia vaihtoehtoja. Me käytämme hajusteettomia tuotteita tai hyvin mietotuoksuisia, koska minulle iskee tuoksuista migreeni. Haasteellista esim. töissä, kun jotkut työtoverit käyttää kunnon "migreenituoksuja", vaikka meillä sotealalla ohjeena, että "tulethan tuoksutta".

Niin, mutta mitä jos minä haluan kotonani käyttää tuoksuvia tuotteita? Minä henkilökohtaisesti rakastan tuoksuja, yritetäänkö multa nyt kieltää yksi mun elämäni tärkeimmistä nautinnoista sen takia että kaupassa tai toimistolla saattaa ehkä ollu joku tuoksuherkkä samaan aikaan kun minä? En siis laita hajuvettä toimistolle, mutta kyllä mun hiuksissa hoitoaineen tuoksukemikaaleja on, samoin vaatteissa pyykinpesuaineesta.

Et rakasta Kukaan ei rakasta tuoksuja. Tykätä voi kyllä. Rakkaus tarkoittaa ihan erilaisia asioita.

Ahaa. Aiemmin kerrottiin etten saa asua kenenkään kanssa, nyt kerrotaan lisäksi mitä minä tunnen. Seuraavaksi lienee vuorossa se, että minulle kerrotaan mitä minä ajattelen?

En kyllä välitä yhtään siitä mitä mieltä sinä olet, minä rakastan monia asioita. Rakastan pakkasen ja lumisateen tuoksua, vastaleikatun nurmikon tuoksua, kukkasten tuoksua. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja, rakastan vakiolenkkipolkuani kesäisin..

Tykkäät, mutta en rakasta.

Ei, kyllä mä rakastan. En oikein ymmärrä sinun määritelmääsi rakkaudesta, jos elämän tärkeimpiä asioita ei voi rakastaa, niistä voi vain tykätä. Mahtaa olla synkeä elämä jos rakkaus on varattu vain hyvin, hyvin rajoitetulle joukolle asioita.

Kun sinä et todellakaan voi sanella mulle mitä mä tunnen tai en tunne, ja ihmettelen röyhkeyttäsi kun edes yrität.

Sinä et ymmärrä mitä rakkaus tarkoittaa. Ihan erityinen tunne. Kiintymystä ja hellyyttä. Eläviä olentoja rakastetaan. Läheisiä ihmisiä, puolisoa, lapsia, lemmikkieläimiä. Tykkään ja ihailen kauniita maisemia, kukkia, kauniita vaatteita, mutta ne tunteet eivät ole rakkautta.

Vierailija kirjoitti:

Mä otan huomioon ne, jotka mulle kauniisti kertovat, että jokin asia on heille ongelmallinen. Sen sijaan ne, jotka tulevat määräilemään ja kertomaan miten mun kuuluu olla ja elää, mitä saan tehdä ja mitä en, heitä en huomioi lainkaan, ihan periaatteesta. Saatan jopa ihan kiusallani tehdä enemmän sitä heitä haittaavaa asiaa.

Kannattaa vähän miettiä sitä omaakin asennetta miten puhutte ja suhtaudutte muihin silloin kun haluatte heidän tekevän jotain teidän eteenne.

Kuulostatpa ikävältä ihmiseltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän hajuton pitää olla? Dödö tuoksuu, vaatteiden pesuaineet, shampoot, hiuslakat ja kampausnesteet...

On tuoksuttomia vaihtoehtoja. Me käytämme hajusteettomia tuotteita tai hyvin mietotuoksuisia, koska minulle iskee tuoksuista migreeni. Haasteellista esim. töissä, kun jotkut työtoverit käyttää kunnon "migreenituoksuja", vaikka meillä sotealalla ohjeena, että "tulethan tuoksutta".

Niin, mutta mitä jos minä haluan kotonani käyttää tuoksuvia tuotteita? Minä henkilökohtaisesti rakastan tuoksuja, yritetäänkö multa nyt kieltää yksi mun elämäni tärkeimmistä nautinnoista sen takia että kaupassa tai toimistolla saattaa ehkä ollu joku tuoksuherkkä samaan aikaan kun minä? En siis laita hajuvettä toimistolle, mutta kyllä mun hiuksissa hoitoaineen tuoksukemikaaleja on, samoin vaatteissa pyykinpesuaineesta.

Et rakasta Kukaan ei rakasta tuoksuja. Tykätä voi kyllä. Rakkaus tarkoittaa ihan erilaisia asioita.

Ahaa. Aiemmin kerrottiin etten saa asua kenenkään kanssa, nyt kerrotaan lisäksi mitä minä tunnen. Seuraavaksi lienee vuorossa se, että minulle kerrotaan mitä minä ajattelen?

En kyllä välitä yhtään siitä mitä mieltä sinä olet, minä rakastan monia asioita. Rakastan pakkasen ja lumisateen tuoksua, vastaleikatun nurmikon tuoksua, kukkasten tuoksua. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja, rakastan vakiolenkkipolkuani kesäisin..

Tykkäät, mutta en rakasta.

Se taitaa olla amerikkalainen. Varmaan puolisosta ja lapsista kuulostaa kivalle, että äiti rakastaa heitä yhtä paljon mitä nurmikon tuoksua tai pakkasaamuja.

Siis mitä? Onko täällä oikeasti ihmisiä joiden mielestä rakkautta on vain yhtä ainoaa lajia? Että jos rakastaa kahta asiaa, niin ne jotenkin kilpailevat keskenään?

Lähdetään nyt siitä, että rakastan puolisoani eri tavalla kuin lapsiani. Rakastan koiraani eri tavalla kuin puolisoani tai lapsiani. Rakastan isääni ja sisartani eri tavalla kuin puolisoani, lapsiani, tai koiraani. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja eri tavalla kuin puolisoani, lapsiani, koiraani, isääni, tai sisartani. Eikä mikään näistä rakkauksista ole mitenkään niiltä toisilta rakkauden kohteilta pois.

Melko köyhä tunne-elämä osalla täällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän hajuton pitää olla? Dödö tuoksuu, vaatteiden pesuaineet, shampoot, hiuslakat ja kampausnesteet...

On tuoksuttomia vaihtoehtoja. Me käytämme hajusteettomia tuotteita tai hyvin mietotuoksuisia, koska minulle iskee tuoksuista migreeni. Haasteellista esim. töissä, kun jotkut työtoverit käyttää kunnon "migreenituoksuja", vaikka meillä sotealalla ohjeena, että "tulethan tuoksutta".

Niin, mutta mitä jos minä haluan kotonani käyttää tuoksuvia tuotteita? Minä henkilökohtaisesti rakastan tuoksuja, yritetäänkö multa nyt kieltää yksi mun elämäni tärkeimmistä nautinnoista sen takia että kaupassa tai toimistolla saattaa ehkä ollu joku tuoksuherkkä samaan aikaan kun minä? En siis laita hajuvettä toimistolle, mutta kyllä mun hiuksissa hoitoaineen tuoksukemikaaleja on, samoin vaatteissa pyykinpesuaineesta.

Et rakasta Kukaan ei rakasta tuoksuja. Tykätä voi kyllä. Rakkaus tarkoittaa ihan erilaisia asioita.

Ahaa. Aiemmin kerrottiin etten saa asua kenenkään kanssa, nyt kerrotaan lisäksi mitä minä tunnen. Seuraavaksi lienee vuorossa se, että minulle kerrotaan mitä minä ajattelen?

En kyllä välitä yhtään siitä mitä mieltä sinä olet, minä rakastan monia asioita. Rakastan pakkasen ja lumisateen tuoksua, vastaleikatun nurmikon tuoksua, kukkasten tuoksua. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja, rakastan vakiolenkkipolkuani kesäisin..

Tykkäät, mutta en rakasta.

Se taitaa olla amerikkalainen. Varmaan puolisosta ja lapsista kuulostaa kivalle, että äiti rakastaa heitä yhtä paljon mitä nurmikon tuoksua tai pakkasaamuja.

Siis mitä? Onko täällä oikeasti ihmisiä joiden mielestä rakkautta on vain yhtä ainoaa lajia? Että jos rakastaa kahta asiaa, niin ne jotenkin kilpailevat keskenään?

Lähdetään nyt siitä, että rakastan puolisoani eri tavalla kuin lapsiani. Rakastan koiraani eri tavalla kuin puolisoani tai lapsiani. Rakastan isääni ja sisartani eri tavalla kuin puolisoani, lapsiani, tai koiraani. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja eri tavalla kuin puolisoani, lapsiani, koiraani, isääni, tai sisartani. Eikä mikään näistä rakkauksista ole mitenkään niiltä toisilta rakkauden kohteilta pois.

Melko köyhä tunne-elämä osalla täällä.

Tunne- elämä on köyhä sillä, joka väittää rakastavansa pakkasaamuja.

Tuohon voi sentään varautua. Sen sijaan joskus mietin toimipaikkojen ulko-ovilla "tulethan tuoksutta"-lappusista, että mitähän siinä kohtaa voisi asialle tehdä.

Huvittavaa tämä joittenkin uhriutuminen ja draamailu jos toivotaan että tiettyihin paikkoihin tai tilaisuuksiin tultaisiin tuoksuttomina, koska tiedossa on että jotkut saavat tuoksuista oireita. Miten voi olla niin vaikeaa joko vältellä tämmöisiä tilanteita tai hommata tuoksuttomat aineet näitä tilanteita varten. Mietoja tuoksuja voi kuitenkin tuoksurakastaja suurimmassa osassa paikkoja käyttää, sellainen metrien päähän haiseminen on toki epäkohteliasta missä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän hajuton pitää olla? Dödö tuoksuu, vaatteiden pesuaineet, shampoot, hiuslakat ja kampausnesteet...

On tuoksuttomia vaihtoehtoja. Me käytämme hajusteettomia tuotteita tai hyvin mietotuoksuisia, koska minulle iskee tuoksuista migreeni. Haasteellista esim. töissä, kun jotkut työtoverit käyttää kunnon "migreenituoksuja", vaikka meillä sotealalla ohjeena, että "tulethan tuoksutta".

Niin, mutta mitä jos minä haluan kotonani käyttää tuoksuvia tuotteita? Minä henkilökohtaisesti rakastan tuoksuja, yritetäänkö multa nyt kieltää yksi mun elämäni tärkeimmistä nautinnoista sen takia että kaupassa tai toimistolla saattaa ehkä ollu joku tuoksuherkkä samaan aikaan kun minä? En siis laita hajuvettä toimistolle, mutta kyllä mun hiuksissa hoitoaineen tuoksukemikaaleja on, samoin vaatteissa pyykinpesuaineesta.

Et rakasta Kukaan ei rakasta tuoksuja. Tykätä voi kyllä. Rakkaus tarkoittaa ihan erilaisia asioita.

Ahaa. Aiemmin kerrottiin etten saa asua kenenkään kanssa, nyt kerrotaan lisäksi mitä minä tunnen. Seuraavaksi lienee vuorossa se, että minulle kerrotaan mitä minä ajattelen?

En kyllä välitä yhtään siitä mitä mieltä sinä olet, minä rakastan monia asioita. Rakastan pakkasen ja lumisateen tuoksua, vastaleikatun nurmikon tuoksua, kukkasten tuoksua. Rakastan kirpeitä pakkasaamuja, rakastan vakiolenkkipolkuani kesäisin..

Tykkäät, mutta en rakasta.

Ei, kyllä mä rakastan. En oikein ymmärrä sinun määritelmääsi rakkaudesta, jos elämän tärkeimpiä asioita ei voi rakastaa, niistä voi vain tykätä. Mahtaa olla synkeä elämä jos rakkaus on varattu vain hyvin, hyvin rajoitetulle joukolle asioita.

Kun sinä et todellakaan voi sanella mulle mitä mä tunnen tai en tunne, ja ihmettelen röyhkeyttäsi kun edes yrität.

Sinä et ymmärrä mitä rakkaus tarkoittaa. Ihan erityinen tunne. Kiintymystä ja hellyyttä. Eläviä olentoja rakastetaan. Läheisiä ihmisiä, puolisoa, lapsia, lemmikkieläimiä. Tykkään ja ihailen kauniita maisemia, kukkia, kauniita vaatteita, mutta ne tunteet eivät ole rakkautta.

Mun mielestä sä taas et ymmärrä mitä rakkaus tarkoittaa. Se todellakin on ihan erityinen tunne. Se on tunne joka pysähdyttää, saa sulkemaan silmät, vetämään syvään henkeä. Se tuo hymyn kasvoille ja ilon olemukseen. Minä rakastan elävien olentojen lisäksi kauneutta. Kauneus voi olla monessa muodossa. Se voi olla jotakin mitä näet, haistat, tai kuulet. Myös jotakin mitä tunnet. Rakkaus on paljon, paljon laajempi ja syvempi, monisyisempi asia kuin pelkkä kiintymys ja hellyys.

Yksinkertaistat tunteita aivan liikaa. Tai ehkä ne ovat sinulle niin yksinkertaisia. Kaikille muille ne eivät todellakaan ole.

On täällä outoja ihmisiä kommentoimassa ihan järkevää aloitusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Tulee surua ja mielipahaa siitä, että joudun luopumaan asioista jotka tuovat minulle nautintoa. Kärsimystä se on henkinen kärsimyskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Tulee surua ja mielipahaa siitä, että joudun luopumaan asioista jotka tuovat minulle nautintoa. Kärsimystä se on henkinen kärsimyskin.

No jos on noin hirvittävä kärsimys olla muutama tunti ilman hajusteita niin kannattaa tosiaan pysyä kotona. Siellä saa haista niin paljon kuin tykkää.

Ihana sana tuo hajuvesi ihan 50luvulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Tulee surua ja mielipahaa siitä, että joudun luopumaan asioista jotka tuovat minulle nautintoa. Kärsimystä se on henkinen kärsimyskin.

Tää on taas tätä. Minäminäminä ja minun henkinen kärsimys siitä etten saa käyttää aina kaikkialla ja joka paikassa niin paljon hajusteita kuin tykkääm, viis muista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että kyse ei ole siitä sipaisusta Nivean dödöä tai hoitoaineesta. Ongelma on ihmiset, jotka vetelee kaikkea päällekäin ja paljon! Vaatteet HAISEE vahvalta pesuaineen ja huuhteluaineen sekoitukselta ja päälle vielä suihkittu runsaasti sitä ah niin ihanaa YSL Black Opiumia. Näitä ihmisiä on valitettavasti paljon. Yleensä sellaisia +50v. rouvashenkilöitä.

Black Opium on paras. Ja siitä hyvä, että hajusteyliherkät työkaveritkin pitävät siitä eivätkä saa oireita.

Pitävät siitä? Sinä ihan tosissasi pistät HAJUVETTÄ työpaikalle? Miksi?

Varmaan siksi, että se on hänellä tapana.

Kuten monilla muillakin.

On siis ihan yleinen tapa Suomessa.

-eri

Yleisyys ei tee tavasta yhtään vähemmän tyhmää.

Tyhmyys on tässä tapauksessa subjektiista, ei se että sinä et jostain tykkää tai sitä ymmärrä tee siitä tyhmää.

Kyllä se on tyhmää jos teet jotain vain tavasta ja muut kärsivät siitä.

Kaikki kärsivät jostain, mutta maailma ei pyöri niiden poistamisen ympärillä.

Ajatelkaas liikuntavammaisia ihmisiä.

Kuinka monesta paikkaa kuitenkin puuttuu esteettömät tilat tai edes helpotettu heidän liikkumistaan?

Asunnotkin on suureksi osaksi suunniteltu niin, että liikuntaesteinen joutuu omaan alkuun tekemään muutokset, ainakin omistusasunnon ostaessaan.

Eikä liikuntaesteiset voi määrätä millään niin, että kaikki paikat ovat sopivia heille.

Heidän on vain siihen sopeuduttava.

Näkövammaiset, lyhytkasvuiset jne.

Paniikkihäiriöiset eivät voi vaatia kauppoja tyhjäksi ennen heidän sinne menoaan.

Jokainen yksilö joka kärsii jostain henkilökohtaisesta asiasta niin yleensä joutuu siihen sopeutumaan, ei niin, että muut sopeuttavat elämäänsä hänen kärsimykseensä.

Minä esimerkiksi kärsin ja olen stressaantunut, ellen jo traumatisoitunut vähätuloisuudestani.

En minäkään voi vaatia muita yksityisiä ihmisiä antamaan minulle rahaa. Tai käymään puolestani ruokakaupassa heidän rahoillaan.

Toki saan pienen asumistuen, kiitos siitä, mutta arki stressaa koko ajan silti.

Oletko tosissasi ettei liikuntaesteisiä ole otettu huomioon? Käytännössä kaikissa julkisissa paikoissa on rakennettu esteettömät reitit. Viimeisen 20 vuoden aikana rakennetuissa taloissa on kylpyhuone johon mahtuu pyörätuolilla. Leffateattereissa ja junissa on omat paikat liikuntaesteisille. Omat parkkipaikat parhailla paikoilla, yleensä vielä ilmaisina. Ja kaiken maksavat myös liikuntaesteettömät.

Jos tuoksuyliherkät otettaisiin edes murto-osan verran tuosta huomioon niin hyppisin riemusta.

On hieman eri asia turvata kaikille fyysinen mahdollisuus päästä julkisiin tiloihin, kuin turvata esimerkiksi kaikille allergikoille pääsy julkisiin tiloihin ilman pienintäkään riskiä joutua kosketuksiin allergiaa aiheuttavan asian kanssa.

Et ilmeisesti käsitä, että tuoksuyliherkälle saattaa olla tuoksujen takia fyysinen mahdottomuus mennä joihinkin tiloihin? Allergikolle se on mahdollista allergialääkkeen avulla. Jopa hajusteettomina mainostettuihin teatteriesityksiin tunkee joku, joka kokee oikeudekseen kylpeä hajusteissa. Surkuhupaisin esimerkki oli lentokentän vanhassa turvatarkastuksessa hajusteeton linja, joka päättyi parfymeriaan.

Miten sä ajattelet vaikka kala-allergikon joka saa oireita jo hajustakin kulkevan missään julkisissa tiloissa turvallisesti? Siihen ei mikään allergialääke auta yhtään enempää kuin jollain pähkinäallergikolla. Tai tutun koira-allergikon jolla alkaa kurkkukin turvota umpeen (ei anafylaksia)? Elämä vaan ei ole reilua eikä kaikkien elämä ole yhtä helppoa kuin muiden. Jotta voimme turvata KAIKILLE yhtäläiset mahdollisuudet kulkea kaikissa julkisissa tiloissa huolimatta heidän henkilökohtaisista haasteistaan, aika paljon asioita pitää ihan kokonaan kieltää.

Näillä käsittääkseni on se epipeni mukana ja kyse erittäin marginaalisesta ryhmästä ihmisiä. Kuinka hiton vaikeaa on ymmärtää, että tuoksuyliherkkyyteen ei ole toimivaa lääkettä ja siitä kärsii pahasti n. 1% väestöstä, 40-60% saa tuoksuista oireita.

Sensijaan hajusteiden osalta esteettömyyden toteuttaminen on erittäin helppoa, ei vain lotrata niillä hajusteilla. Tai huolehditaan niinkin yksinkertaisesta asiasta, että vessassa käsisaippuassa ei ole hajusteita, mutta sekin tuntuu olevan täysin ylivoimaista useimmille yrityksille.

Epipen on anafylaksiaan, ei sellaisille jotka ei saa anafylaktista reaktiota, ja tarkoitettu hengen pelastamiseen. Mun mielestä joka tapauksessa aika jännä ajatusmaailma, että anafylaktinen reaktio nyt on ihan se ja sama kun kerran on epipen. Mitä väliä vaikka toinen meinaa kuolla, kun MULLA ALKAA PÄÄTÄ SÄRKEÄ JA YSKITTÄÄ. Kertoo aika paljon sun omastakin empatiakyvystä, minä minä minä minä.

Itse olen homealtistunut ja aktiivisesti mukana kaikenlaisessa toiminnassa, ja usko pois, yllättävän paljon on ihmisiä jotka ei voi kulkea vapaasti julkisissa tiloissa kaikenlaisten allergioiden takia. Mutta sun mielestä ei se haittaa kun allergialääkettä voi ottaa. Koska onhan se niin kiva että joutuu käyttämään 7 eri lääkettä voidakseen käydä ruokakaupassa. Ihan tosi helppoa ja yksinkertaista.

Voi luoja että mua ärsyttää tuollaiset oman navan ympärillä pyörivät ihmiset joiden ongelmat on aina ne maailman pahimmat ja kaikkien muiden pitää muokata elämänsä heidän ongelmiensa ympärille.

Ja minua ärsyttää ihmiset, jotka kuvittelevat ettei asialle A pidä tehdä mitään, koska minäminäminä ja minunkaan asialle B ei voi tehdä mitään. Myöskin maininta 7 eri lääkkeestä kertoo hyvin ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Itse en voi mennä koirakotiin vierailemaan ilman antihistamiinia. Sen kanssa vierailu onnistuukin erinomaisesti ja se on yksi ainoa tabletti pari tuntia ennen.

No se on hyvä sulle että antihistamiini auttaa. Meidän koirakodissa vierailee säännöllisesti ihminen, joka joutuu kotonaan vaihtamaan vaatteensa ulkona meillä käytyään, ettei vaimonsa oireile. Vaimo ei voi edes antihistamiinin avulla vierailla meillä. Että etpä sinäkään paljoa tiedä siitä miten allergiat voivat muihin kuin sinuun vaikuttaa. Koska sinä voit, niin kaikki muutkin voivat, niinkö?

Valtaosalla eläinallergikoista se antihistamiini on kuitenkin merkittävä apu. Todella harva siitepölyallerginenkaan joutuu eristäytymään ulkoilmasta kokonaan keväällä vaan lääkkeet auttaa.

Valtaosalla antihistamiini auttaa, mutta sulla ei selkeästi ole hajuakaan kuinka paljon on ruoka-aine ja eläinallergikkoja jotka saavat oireita niin paljon vähemmästä, ettei siinä enää pelkkä antihistamiini auta. Niitä on yllättävän paljon, pelkästään mun työpaikalla noin 30 ihmisen joukossa on 5 ihmistä jotka ei pysty olemaan lähiympäristössä tietyistä allergeeneistä. Osalla toki se on tuoksu, mutta ei hajuvedet tai vastaavat, vaan ruoka-aineen tuoksu. Yksi on aina koko koivun siitepölyajan sairaslomalla koska ei voi poistua kotoaan, oireet ovat aiheuttaneet jo sivuääniä sydämessä ja joutuu käyttämään happitankkia. Ei ne vakavat allergiat ole ollenkaan niin harvinaisia kuin luulet.

Tällä taas ei ole mitään merkitystä tuoksuyliherkkyyden huomioimisessa. Eikä se muuta mitenkään sitä faktaa, ettei tuoksuyliherkkyyden hoitamiseen ole olemassa lääkkeitä vaikka antihistamiini voi joillakin oireita hieman lievittääkkin. Yleensä ainoa toimiva vaihtoehto on oireita aiheuttavien tuoksujen välttäminen. Pitkällä aikavälillä siedättyminen tietty saattaa olla vaihtoehto, mutta senkin pitäisi olla hyvin hallittua toimiakseen.

Sillä on se merkitys, että kun yhteiskunnassa kaikki kansalaisia pitäisi kohdella tasavertaisesti, niin miksi vain tuoksuherkät pitäisi huomioida? On melko itsekästä sanoa, ettei noilla muilla allergikoilla ole väliä, mutta minun herkkyyteni kyllä tulee huomioida. Jos yksi ryhmä huomioidaan, tulee muutkin huomioida.

Jokaisella yksityispuolen yrityksellähän on oikeus itse valita mitä toiveita he asiakaskunnalleen esittävät. Julkisella puolella sen sijaan yritetään parhaan mukaan yleensä huomioida tasavertaisuus, ja vähentää altistumisia haitallisille asioille. Tämä on ihan julkisen toimijan velvollisuus. Samanlaista velvollisuutta ei kuitenkaan ykistyisellä puolella, saati yksityishenkilöillä ole. Raja on aika häilyvä tässä, missä kohtaa puututaan ihmisen perusoikeuksiin elää haluamallaan tavalla? Sellaista lainsäädäntöä on hyvin, hyvin vaikea kehittää missä kontrolloitaisiin yksityishenkilöiden oikeutta käyttää hajusteita, valita harrastuksia, tai lemmikkejä, puuttumatta perusoikeuksiin. Näin ollen tuoksuttomuuden pitää perustua vapaaehtoisuuteen, samalla tavalla kuin esim. veganismin. Ja kaikki tietää kuinka paljon hyvää kaikenlainen mäkättäminen ja vaatiminen sen kohdalla on saanut aikaan. Asenteet muuttuvat asiallisella keskustelulla ja valistamisella, mutta silti aina tulee olemaan ihmisiä joita ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta, eikä heitä saa kiinnostumaan millään taikatempulla.

Asiaa!! Lukekaapa ajatuksella ja sisäistäkää teksti yhdenvertaisuudesta. Hyvä kirjoitus! Kaikkia ei nyt vaan voi miellyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Tulee surua ja mielipahaa siitä, että joudun luopumaan asioista jotka tuovat minulle nautintoa. Kärsimystä se on henkinen kärsimyskin.

Et joudu luopumaan, ne hajuvedet ovat kotona tallessa ja voit suihkutella niitä häiden jälkeen. Toiset joutuvat oikeasti luopumaan elokuvissa ja konserteissa käymisestä ja välttämään tavaratalojen kosmetiikkaosastoja. Kun kerran näkee rakkaan ihmisen yskimässä limaa kaksin kerroin, ei voi enää suhtautua kevyesti tähän asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän hyvin mietoja hajusteita, joiden ei ole tarkoituskaan tuoksua monen metrin päähän, vain ainoastaan ihmiselle jolla on naama kiinni minun paljaassa ihossani. Enkä ajatellut kyllä lopettaa käyttöä, sori siitä.

Sama. On ihana kuulla toisen sanovan, että tuoksut hyvälle. Joskus joku on sanonut, että tuoksut aina niin puhtaalle.

Myös kotonani on hyvä tuoksu. Siivoan säännöllisesti, tuuletan matot ja ryijyt, pesen tekstiilit, vaihdan lakanat 2 kertaa kuukaudessa, ikkunani on auki ja sisällä tuoksuu puhtaalta ja raikkaalta, aavistukselta ruusua.

En käytä kemikaaleja, pesen pyykit hajusteettomalla pesuaineella ja ruusun tuoksuisella pyykkietikalla. Siivoamiseen käytän vain tolua ja fairyä.

Muuten hyvä, mut mulla on Mielen pyykkikone ja kuivausrumpu. Valmistaja ei suosittele pyykkietikkaa, koska se syövyttää putkia.

Käytännössä etikka ei syövytä mitään vahingollisesti koneen elinkaaren aikana. Sitäpaitsi se ehkäisee kalkkisaostumia koneessa. Paljon vahvempia happoja käytetään koneenpuhdistusaineissa. Automaattiannostelijoissa ongelman voisi aiheuttaa se, että etikka pitkiä aikoja annostelijassa seisoessaan haihtuu ja saattaa pienissä määrissä päätyä automaattiannostelijan piirilevylle, jota se sitten hapettaisi vuosien saatossa. Jos tuosta on huolissaan niin ongelmaa ei ole kun lisää etikan manuaalisesti huuhteluainelokeroon jos sellainen koneesta löytyy.

Pyykkietikka on ihan turha kemikaali ihan yhtä lailla kuin joku huuhteluaine. Kuivausrumpu ajaa saman asian ilman turhia kemikaaleja tai hajuja.

Kaikkia vaatteita vaan ei saa kuivata rummussa. Jotta vaatteet kestävät oikean elinkaarensa ajan, on viisainta olla uhmaamatta ohjetta. Esim. fleecestä valmistettuja vaatteita on laitettu rumpuun huonolla menestyksellä eli tulipalo on seurauksena, joka voi viedä koko kodin.

No siis nykyäänhän mitään ei oikeastaan saa kuivata rummussa. Mulla on ihan tavallisia puuvillafroteepyyhkeitä ja puuvillaisia lakanoita ja kaikissa niissäkin on kielto kuivata rummussa.

Mulla ainakin on rummussa ihan omat ohjelmansa eri tyyppiselle pyykille mikä sitten säätää esim. lämpötilaa. Ei ole tarkoituskaan kuivata keinokuituja samassa lämpötilassa kuin vaikka niitä puuvillaisia liinavaatteita.

Jaahas ja rumpukuivaus kielletty fleece menee sitten samassa. Odota vaan, milloin leimahtaa ja mitään et voi muuta kuin juosta ulos ja soittaa hätänumeroon. Hyvästi koti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älytön pyyntö.

Mieto laadukas tuoksu kuuluu juhlapukeutumiseen.

Tämä on taas tätä että joku ei siedä niin kaikki muut saa kärsiä.

Miten sinä kärsit siitä ettet saa laittaa hajuvettä? Tuleeko näppyjä? Hengenahdistusta?

Tulee surua ja mielipahaa siitä, että joudun luopumaan asioista jotka tuovat minulle nautintoa. Kärsimystä se on henkinen kärsimyskin.

Noo, laita vaan. Minä olen jo tottunut, että en pysty menemään juuri minnekään minne on kutsuttu. Siihen tottuu, kun tarpeeksi usein pettyy. Suutun vain silloin, jos lääkärille tai labraan mennessä joku haisee odotushuoneessa, silloin en enää sano nätisti.

Tutustuttuani ihmisiin, jotka oikeasti saavat oireita erilaisista tuoksuista, ymmärrän tuollaisen pyynnön aivan täysin. Jos haluan paikalle minulle tärkeän ihmisen, niin en halua, että hän joutuu ottamaan astmalääkettä ja silti poistumaan paikalta ennen aikojaan hyvin huonovointisena, pahimmillaan kärsimään tulostaan vielä seuraavinakin päivinä. Tuoksuyliherkkyyttä ei oikeasti ymmärrä ennen kuin näkee toisessa ihmisessä tai omissa nahoissaan, mitä se tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulenpa, että kyse ei ole siitä sipaisusta Nivean dödöä tai hoitoaineesta. Ongelma on ihmiset, jotka vetelee kaikkea päällekäin ja paljon! Vaatteet HAISEE vahvalta pesuaineen ja huuhteluaineen sekoitukselta ja päälle vielä suihkittu runsaasti sitä ah niin ihanaa YSL Black Opiumia. Näitä ihmisiä on valitettavasti paljon. Yleensä sellaisia +50v. rouvashenkilöitä.

Black Opium on paras. Ja siitä hyvä, että hajusteyliherkät työkaveritkin pitävät siitä eivätkä saa oireita.

Pitävät siitä? Sinä ihan tosissasi pistät HAJUVETTÄ työpaikalle? Miksi?

Varmaan siksi, että se on hänellä tapana.

Kuten monilla muillakin.

On siis ihan yleinen tapa Suomessa.

-eri

Yleisyys ei tee tavasta yhtään vähemmän tyhmää.

Tyhmyys on tässä tapauksessa subjektiista, ei se että sinä et jostain tykkää tai sitä ymmärrä tee siitä tyhmää.

Kyllä se on tyhmää jos teet jotain vain tavasta ja muut kärsivät siitä.

Kaikki kärsivät jostain, mutta maailma ei pyöri niiden poistamisen ympärillä.

Ajatelkaas liikuntavammaisia ihmisiä.

Kuinka monesta paikkaa kuitenkin puuttuu esteettömät tilat tai edes helpotettu heidän liikkumistaan?

Asunnotkin on suureksi osaksi suunniteltu niin, että liikuntaesteinen joutuu omaan alkuun tekemään muutokset, ainakin omistusasunnon ostaessaan.

Eikä liikuntaesteiset voi määrätä millään niin, että kaikki paikat ovat sopivia heille.

Heidän on vain siihen sopeuduttava.

Näkövammaiset, lyhytkasvuiset jne.

Paniikkihäiriöiset eivät voi vaatia kauppoja tyhjäksi ennen heidän sinne menoaan.

Jokainen yksilö joka kärsii jostain henkilökohtaisesta asiasta niin yleensä joutuu siihen sopeutumaan, ei niin, että muut sopeuttavat elämäänsä hänen kärsimykseensä.

Minä esimerkiksi kärsin ja olen stressaantunut, ellen jo traumatisoitunut vähätuloisuudestani.

En minäkään voi vaatia muita yksityisiä ihmisiä antamaan minulle rahaa. Tai käymään puolestani ruokakaupassa heidän rahoillaan.

Toki saan pienen asumistuen, kiitos siitä, mutta arki stressaa koko ajan silti.

Oletko tosissasi ettei liikuntaesteisiä ole otettu huomioon? Käytännössä kaikissa julkisissa paikoissa on rakennettu esteettömät reitit. Viimeisen 20 vuoden aikana rakennetuissa taloissa on kylpyhuone johon mahtuu pyörätuolilla. Leffateattereissa ja junissa on omat paikat liikuntaesteisille. Omat parkkipaikat parhailla paikoilla, yleensä vielä ilmaisina. Ja kaiken maksavat myös liikuntaesteettömät.

Jos tuoksuyliherkät otettaisiin edes murto-osan verran tuosta huomioon niin hyppisin riemusta.

On hieman eri asia turvata kaikille fyysinen mahdollisuus päästä julkisiin tiloihin, kuin turvata esimerkiksi kaikille allergikoille pääsy julkisiin tiloihin ilman pienintäkään riskiä joutua kosketuksiin allergiaa aiheuttavan asian kanssa.

Et ilmeisesti käsitä, että tuoksuyliherkälle saattaa olla tuoksujen takia fyysinen mahdottomuus mennä joihinkin tiloihin? Allergikolle se on mahdollista allergialääkkeen avulla. Jopa hajusteettomina mainostettuihin teatteriesityksiin tunkee joku, joka kokee oikeudekseen kylpeä hajusteissa. Surkuhupaisin esimerkki oli lentokentän vanhassa turvatarkastuksessa hajusteeton linja, joka päättyi parfymeriaan.

Miten sä ajattelet vaikka kala-allergikon joka saa oireita jo hajustakin kulkevan missään julkisissa tiloissa turvallisesti? Siihen ei mikään allergialääke auta yhtään enempää kuin jollain pähkinäallergikolla. Tai tutun koira-allergikon jolla alkaa kurkkukin turvota umpeen (ei anafylaksia)? Elämä vaan ei ole reilua eikä kaikkien elämä ole yhtä helppoa kuin muiden. Jotta voimme turvata KAIKILLE yhtäläiset mahdollisuudet kulkea kaikissa julkisissa tiloissa huolimatta heidän henkilökohtaisista haasteistaan, aika paljon asioita pitää ihan kokonaan kieltää.

Näillä käsittääkseni on se epipeni mukana ja kyse erittäin marginaalisesta ryhmästä ihmisiä. Kuinka hiton vaikeaa on ymmärtää, että tuoksuyliherkkyyteen ei ole toimivaa lääkettä ja siitä kärsii pahasti n. 1% väestöstä, 40-60% saa tuoksuista oireita.

Sensijaan hajusteiden osalta esteettömyyden toteuttaminen on erittäin helppoa, ei vain lotrata niillä hajusteilla. Tai huolehditaan niinkin yksinkertaisesta asiasta, että vessassa käsisaippuassa ei ole hajusteita, mutta sekin tuntuu olevan täysin ylivoimaista useimmille yrityksille.

Epipen on anafylaksiaan, ei sellaisille jotka ei saa anafylaktista reaktiota, ja tarkoitettu hengen pelastamiseen. Mun mielestä joka tapauksessa aika jännä ajatusmaailma, että anafylaktinen reaktio nyt on ihan se ja sama kun kerran on epipen. Mitä väliä vaikka toinen meinaa kuolla, kun MULLA ALKAA PÄÄTÄ SÄRKEÄ JA YSKITTÄÄ. Kertoo aika paljon sun omastakin empatiakyvystä, minä minä minä minä.

Itse olen homealtistunut ja aktiivisesti mukana kaikenlaisessa toiminnassa, ja usko pois, yllättävän paljon on ihmisiä jotka ei voi kulkea vapaasti julkisissa tiloissa kaikenlaisten allergioiden takia. Mutta sun mielestä ei se haittaa kun allergialääkettä voi ottaa. Koska onhan se niin kiva että joutuu käyttämään 7 eri lääkettä voidakseen käydä ruokakaupassa. Ihan tosi helppoa ja yksinkertaista.

Voi luoja että mua ärsyttää tuollaiset oman navan ympärillä pyörivät ihmiset joiden ongelmat on aina ne maailman pahimmat ja kaikkien muiden pitää muokata elämänsä heidän ongelmiensa ympärille.

Ja minua ärsyttää ihmiset, jotka kuvittelevat ettei asialle A pidä tehdä mitään, koska minäminäminä ja minunkaan asialle B ei voi tehdä mitään. Myöskin maininta 7 eri lääkkeestä kertoo hyvin ettet tiedä asiasta yhtään mitään. Itse en voi mennä koirakotiin vierailemaan ilman antihistamiinia. Sen kanssa vierailu onnistuukin erinomaisesti ja se on yksi ainoa tabletti pari tuntia ennen.

No se on hyvä sulle että antihistamiini auttaa. Meidän koirakodissa vierailee säännöllisesti ihminen, joka joutuu kotonaan vaihtamaan vaatteensa ulkona meillä käytyään, ettei vaimonsa oireile. Vaimo ei voi edes antihistamiinin avulla vierailla meillä. Että etpä sinäkään paljoa tiedä siitä miten allergiat voivat muihin kuin sinuun vaikuttaa. Koska sinä voit, niin kaikki muutkin voivat, niinkö?

Valtaosalla eläinallergikoista se antihistamiini on kuitenkin merkittävä apu. Todella harva siitepölyallerginenkaan joutuu eristäytymään ulkoilmasta kokonaan keväällä vaan lääkkeet auttaa.

Valtaosalla antihistamiini auttaa, mutta sulla ei selkeästi ole hajuakaan kuinka paljon on ruoka-aine ja eläinallergikkoja jotka saavat oireita niin paljon vähemmästä, ettei siinä enää pelkkä antihistamiini auta. Niitä on yllättävän paljon, pelkästään mun työpaikalla noin 30 ihmisen joukossa on 5 ihmistä jotka ei pysty olemaan lähiympäristössä tietyistä allergeeneistä. Osalla toki se on tuoksu, mutta ei hajuvedet tai vastaavat, vaan ruoka-aineen tuoksu. Yksi on aina koko koivun siitepölyajan sairaslomalla koska ei voi poistua kotoaan, oireet ovat aiheuttaneet jo sivuääniä sydämessä ja joutuu käyttämään happitankkia. Ei ne vakavat allergiat ole ollenkaan niin harvinaisia kuin luulet.

Tällä taas ei ole mitään merkitystä tuoksuyliherkkyyden huomioimisessa. Eikä se muuta mitenkään sitä faktaa, ettei tuoksuyliherkkyyden hoitamiseen ole olemassa lääkkeitä vaikka antihistamiini voi joillakin oireita hieman lievittääkkin. Yleensä ainoa toimiva vaihtoehto on oireita aiheuttavien tuoksujen välttäminen. Pitkällä aikavälillä siedättyminen tietty saattaa olla vaihtoehto, mutta senkin pitäisi olla hyvin hallittua toimiakseen.

Sillä on se merkitys, että kun yhteiskunnassa kaikki kansalaisia pitäisi kohdella tasavertaisesti, niin miksi vain tuoksuherkät pitäisi huomioida? On melko itsekästä sanoa, ettei noilla muilla allergikoilla ole väliä, mutta minun herkkyyteni kyllä tulee huomioida. Jos yksi ryhmä huomioidaan, tulee muutkin huomioida.

Jokaisella yksityispuolen yrityksellähän on oikeus itse valita mitä toiveita he asiakaskunnalleen esittävät. Julkisella puolella sen sijaan yritetään parhaan mukaan yleensä huomioida tasavertaisuus, ja vähentää altistumisia haitallisille asioille. Tämä on ihan julkisen toimijan velvollisuus. Samanlaista velvollisuutta ei kuitenkaan ykistyisellä puolella, saati yksityishenkilöillä ole. Raja on aika häilyvä tässä, missä kohtaa puututaan ihmisen perusoikeuksiin elää haluamallaan tavalla? Sellaista lainsäädäntöä on hyvin, hyvin vaikea kehittää missä kontrolloitaisiin yksityishenkilöiden oikeutta käyttää hajusteita, valita harrastuksia, tai lemmikkejä, puuttumatta perusoikeuksiin. Näin ollen tuoksuttomuuden pitää perustua vapaaehtoisuuteen, samalla tavalla kuin esim. veganismin. Ja kaikki tietää kuinka paljon hyvää kaikenlainen mäkättäminen ja vaatiminen sen kohdalla on saanut aikaan. Asenteet muuttuvat asiallisella keskustelulla ja valistamisella, mutta silti aina tulee olemaan ihmisiä joita ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta, eikä heitä saa kiinnostumaan millään taikatempulla.

Asiaa!! Lukekaapa ajatuksella ja sisäistäkää teksti yhdenvertaisuudesta. Hyvä kirjoitus! Kaikkia ei nyt vaan voi miellyttää.

Liikuntaesteisten helpotukset pitää siis purkaa tällä perusteella, koska allergisia ja tuoksuherkkiä ei läheskään vastaavalla tavalla huomioida, asia selvä.