Miten kemiaa voi olla toisen mielestä, mutta toisen ei?
Minun on todella vaikea ymmärtää tätä asiaa. Kemiahan tulee käytännössä siitä, että lajin uros ja naaras kokevat jonkinlaista alitajuista geenien yhteensopivuutta keskenään. Joko molemmat kokevat sitä, tai sitten ei kumpikaan.
Yksipuolista ihastusta ei voi olla olemassakaan. Jos joku kertoo ihastuneensa yksipuolisesti, niin todellisuudessa hän ei sitä ole. Silloin hän vain tulkitsee itseään väärin tai kehittelee subjektiivisia harhaluuloja päässään.
Kommentit (24)
Kyllä vain yksipuolista ihastusta on huomattavan paljonkin. Ihmissuhteet ovat niin paljon muutakin kuin geenit.
Geenien puolesta sopivia kumppaneita on paljonkin ja esim. hormoonit vaikuttavat kaikkeen myös, esim. e-pillereitä käyttävät tekevät vääriä valintoja juuri geenien näkökulmasta.
Mitä ihmettä sä ap löpiset? Ei ihastumiseen tarvita vastareaktiota. Ihminen voi olla tulisen rakastunutkin niin, ettei kohde edes tiedä mitään asiasta.
Höpöhöpö. Kemiaa on paljonkin, vaikka harvoin kohtaavat. Joskus hyvällä onnella näinkin sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.
Sillä kai kuvataan sitä, kuinka joku ihminen voi jo ensitaapamisella kolahtaa rajusti, tehdä siis suuren vaikutuksen ja ihastuskin voi alkaa - ja kaiken lisäksi tyypin ei tarvitse olla mitenkään ulkoisesti viehättäväkään, mutta silti omaa välitöntä vetovoimaa...
- kyllä siinä jotain kemiaa tai sielujen sympatiaa silloin on...
Joihinkin ei sitten ihastu millään, vaikka olisi kuinka hyvännäköinenkin ja itse kumppania vailla...
- tosi miehet ihastuvat useammin pelkkään ulkonäköönkin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.
Sillä kai kuvataan sitä, kuinka joku ihminen voi jo ensitaapamisella kolahtaa rajusti, tehdä siis suuren vaikutuksen ja ihastuskin voi alkaa - ja kaiken lisäksi tyypin ei tarvitse olla mitenkään ulkoisesti viehättäväkään, mutta silti omaa välitöntä vetovoimaa...
- kyllä siinä jotain kemiaa tai sielujen sympatiaa silloin on...
Joihinkin ei sitten ihastu millään, vaikka olisi kuinka hyvännäköinenkin ja itse kumppania vailla...
- tosi miehet ihastuvat useammin pelkkään ulkonäköönkin..
Tosimiehet joo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.
Sillä kai kuvataan sitä, kuinka joku ihminen voi jo ensitaapamisella kolahtaa rajusti, tehdä siis suuren vaikutuksen ja ihastuskin voi alkaa - ja kaiken lisäksi tyypin ei tarvitse olla mitenkään ulkoisesti viehättäväkään, mutta silti omaa välitöntä vetovoimaa...
- kyllä siinä jotain kemiaa tai sielujen sympatiaa silloin on...
Joihinkin ei sitten ihastu millään, vaikka olisi kuinka hyvännäköinenkin ja itse kumppania vailla...
- tosi miehet ihastuvat useammin pelkkään ulkonäköönkin..
Tosimiehet joo
TOSIN miehet - piti kirjoittamani...
Itse paljon treffeillä käymistä harrastavana miehenä olen huomannut että "kemia" on lähes aina yksipuolista.
Olen tehnyt havainnon että "kemia" liittyy vahvasti ulkonäkötasoon.
Jos pidän naista viehättävänä niin en pääse jatkoon.
Jos pidän naista epäviehättävänä niin pääsen jatkoon.
Olen lähes samaa mieltä, paitsi mielestäni se menee niin että ihastuahan voi ilman vasta kaikua mutta todellinen rakkaus ei voi olla yksipuolista. Tätä mieltä olen ollut aina.
Tosin ainahan voi kuvitella rakastavansa yksipuolisesti, mutta silloin mielestäni ollaan rakastuttu itse toisesta luomiinsa mielikuviin ja se ei ole rakkautta. Rakkaus on kahden kauppa.
Vierailija kirjoitti:
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.
No kyllä sitä kemiaa todellakin on, vaikka tämän kommentin kirjoittaja ei sitä nähtävästi ole koskaan kokenut.
Niin voimakasta sähköä toisen lähellä, että sitä ei mikään mahti maailmassa estä. Pari kertaa sattunut kohdalle ja sillä ei ole mitään tekemistä järjen eikä rakkauden kanssa. Puhdasta fyysistä, voimakasta ja vastustamatonta vetovoimaa.
Kyllä n.s kemiaa voi olla täysin yksipuolisesti. Minusta yksipuolinen ihastus on yleisempää kuin se, että menisi yhteen tämä kiinnostus.
P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.
No kyllä sitä kemiaa todellakin on, vaikka tämän kommentin kirjoittaja ei sitä nähtävästi ole koskaan kokenut.
Niin voimakasta sähköä toisen lähellä, että sitä ei mikään mahti maailmassa estä. Pari kertaa sattunut kohdalle ja sillä ei ole mitään tekemistä järjen eikä rakkauden kanssa. Puhdasta fyysistä, voimakasta ja vastustamatonta vetovoimaa.
No voiko sitten olla kemiaa siten että kumpikaan ei sitä tietoisella tasolla tiedosta tai tunnusta. Molemmat vaistoavat kemian, mutta kumpikaan ei myönnä sitä edes itselleen, eikä tee mitään asian suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Itse paljon treffeillä käymistä harrastavana miehenä olen huomannut että "kemia" on lähes aina yksipuolista.
Olen tehnyt havainnon että "kemia" liittyy vahvasti ulkonäkötasoon.
Jos pidän naista viehättävänä niin en pääse jatkoon.
Jos pidän naista epäviehättävänä niin pääsen jatkoon.
Että ne rumat naisetko on sitten aina pitäneet sua hemaisevan komeana?
Mitäs jos vaan unohtaa kaikki kemiat, feromonit ym abstraktit uskomukset. Jos molemmat kokevat toisen viehättävänä ja pitävät toistensa seurasta, niin homma on sillä selvä. Ei se sen kummempaa ole.
Tuo kemia tarkoittaa minusta sitä, että ihastuu toisessa sekä luonteeseen, että kokee toisen seksuaalisesti puoleensavetävänä.
Voi siis tykätä jonkun.luonteesta, mutta ei koe muuten kiinnostusta taikka toinen voi jollakin tasolla olla seksuaalisesti haluttava, mutta luonne hirveä. Eli ei.
Jos siis ihmisessä yhdistyy kumpikin puoli on sitä kutsutaan, että on kemiaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse paljon treffeillä käymistä harrastavana miehenä olen huomannut että "kemia" on lähes aina yksipuolista.
Olen tehnyt havainnon että "kemia" liittyy vahvasti ulkonäkötasoon.
Jos pidän naista viehättävänä niin en pääse jatkoon.
Jos pidän naista epäviehättävänä niin pääsen jatkoon.
Sinä et tajua koko sanaa, ja siksi jatkat epätoivoista sarjadeittaamista. Jos kiinnostut jostakusta, toimit niin että sitä toista alkaa ahdistamaan. Jos et tee mitään, et saa pakkeja ihan niin nopeasti, mutta pakit tulevat kun todellinen luonteesi tulee esiin. Eihän muuten tarvitsisi sarjadeitata.
Ei ihmisillä ole samoja toimintoja kuin eläimillä. Liian moni sitä ei tunnu ymmärtävän.
Toisessa keskustelussa ei meinattu uskoa, kun sanoin että jotkut miehet eivät tunnista kemian olemassaoloa. Minua kiinnostaisi, että kun tällainen mies joka ei usko minkään kemian olemassaoloon, on lumoavana pitämänsä naisen seurassa, niin miltä tuo tilanne tuntuu sen miehen mielessä?
Vierailija kirjoitti:
Toisessa keskustelussa ei meinattu uskoa, kun sanoin että jotkut miehet eivät tunnista kemian olemassaoloa. Minua kiinnostaisi, että kun tällainen mies joka ei usko minkään kemian olemassaoloon, on lumoavana pitämänsä naisen seurassa, niin miltä tuo tilanne tuntuu sen miehen mielessä?
Ei miltään, mutta tuntuu pakottavana tunteena kasseissa.
Vierailija kirjoitti:
Toisessa keskustelussa ei meinattu uskoa, kun sanoin että jotkut miehet eivät tunnista kemian olemassaoloa. Minua kiinnostaisi, että kun tällainen mies joka ei usko minkään kemian olemassaoloon, on lumoavana pitämänsä naisen seurassa, niin miltä tuo tilanne tuntuu sen miehen mielessä?
Todennäköisesti pitävät sitä panetuksena.
Koska mitään ”kemiaa” ei ole olemassakaan.