Lukio on kallista. Ja ruoka.
Laskin, että lapseni juuri päättynyt lukion ensimmäinen vuosi kustansi 1850€.
Kannettava, kirjat eli joka jaksolle 4-6 uutta kirjaa, vihkot, laskin, matkakulut, ooppera/teatteri/museo-liput jne.
Eipä tarvitse miettiä lomamatkoja ja vielä kun kikyilivät 30% pois lomarahoista.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olisin jättänyt noin teatteri ja opperakäynnit väliin. Olisin vain kylmästi ilmoittanut ettei meidän taloudessa ole reesursseja näille käynneille, joten lapsijoutuu jäämnään pois tunneilta. Ei ketään voi pakottaa kirkossakaan käymään. Jos opettaja käy vastahankaan, niin ehdita korvaavia tehtäviä joita lapsi voisi sillä aikaa tehdä koululla (tai kotona) kun muut käyvät teatterissa.
Sitten se käymättömyys alentaa arvosanaa. Kun lukio ei ole peruskoulu.
Minä olisin...lapsi...korvaavia tehtäviä... Mitä ihmettä, ei ymmärrä, mikä on lukio.
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Ennen mentiin töijin esim lattian lakaisijaksi tehtaalle ja tienattiin opiskelurahat säästöön ja opiskeltiin vasta sitten kun rahat olivat kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Ennen mentiin töijin esim lattian lakaisijaksi tehtaalle ja tienattiin opiskelurahat säästöön ja opiskeltiin vasta sitten kun rahat olivat kasassa.
Ai niinku ennen sotia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Ennen mentiin töijin esim lattian lakaisijaksi tehtaalle ja tienattiin opiskelurahat säästöön ja opiskeltiin vasta sitten kun rahat olivat kasassa.
Ai niinku ennen sotia?
Näin oli vielä 50- ja 60-luvuilla. Sitten tuli koulu-uudistus joka otettiin käyttöön 70-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Ennen mentiin töijin esim lattian lakaisijaksi tehtaalle ja tienattiin opiskelurahat säästöön ja opiskeltiin vasta sitten kun rahat olivat kasassa.
Ai niinku ennen sotia?
Näin oli vielä 50- ja 60-luvuilla. Sitten tuli koulu-uudistus joka otettiin käyttöön 70-luvulla.
Oikeasti oli silloinkin tosi harvinaista, että opiskelija keräsi rahat töitä tekemällä etukäteen. Omat vanhempani ja appivanhempani opiskelivat 1940- ja 50-luvuilla. En tiedä heidän tuttavapiiristään kuin yhden, joka keräsi opiskelurahoja toimimalla vuoden kansakoulunopettajana ennen kuin lähti opiskelemaan. Muilla opinnot maksoivat joko vanhemmat tai sitten ne kustannettiin opintolainalla, johon piti löytyä takaajat. Toki siihenkin aikaan opiskelija saattoi myös itse kerätä rahaa tekemällä töitä opintojen ohella. Esimerkiksi yksityistuntien antaminen koululaisille oli aika yleinen tapa saada vähän ylimääräistä.
Tuohon aikaa paljon harvemmilla nuorilla oli mahdollisuus lähteä opiskelemaan ihan taloudellisista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt ole lmaista ole opiskella vaikka sitten ammattikoulussakaan. - Mutta mitteliääksi tuo silti vetää. Esimerkiksi, jos teatteri, ooppera tai museo käynnit niin ovatko ne todella olleet välttättömiä? - Entä onko jokainen oppikirja tarvinnut ostaa aina uutena? - Ja ruoka lapsenne tarvinnee opiskeli tai ei.
Pakollisia, koska kuuluneet kursseihin jotka pakollisia. Ja kirjoja ei oikein ole vanhoina nyt saanut, kun ops muuttui. Plus joissakin aineissa ollut sekä kirja että digiversion hankinta. Ruoka olikin tarkoitettu irralliseksi tuosta lukioaiheesta, tyhmästi sen vain totesin samassa aloituksessa.
Ap
Ja väliin jättäminen ei aina ole mahdollista, koska silloin saa kurssista hylätyn ja se siirtyy myöhempään ajankohtaan. Eikä nuo kys menot se pointtini ollut saati mikään ongelma, mutta lisänä kuitenkin kuluerissä.
Ap
Jos on täysin uusi opetussuunnitelma niin varmaan on pakko ostaa uudet kirjat, mutta älkää hyvät ihmiset kuunnelko opettajia kun ne väittää että pakko ostaa uusi kirja, koska siitä on tehty uusi painos. Ne tekee jatkuvasti uusia painoksia, että saavat lisää rahaa, mutta lähes aina muutokset on niin pieniä, että vanhalla painoksella pärjää ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Laskin, että lapseni juuri päättynyt lukion ensimmäinen vuosi kustansi 1850€.
Kannettava, kirjat eli joka jaksolle 4-6 uutta kirjaa, vihkot, laskin, matkakulut, ooppera/teatteri/museo-liput jne.
Eipä tarvitse miettiä lomamatkoja ja vielä kun kikyilivät 30% pois lomarahoista.
Sinulla sentään on edelleen vielä suuremmat lomarahat kuin suurimmalla osalla vanhempia, jotka ovat yksityisellä töissä eli lomaraha muodostuu 4vk kesälomasta ja viikon talvilomasta.
Mistä sinun lomarahasi muodostuu? Vaikka jaksat valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No odotas kun koittaa yliopistovuodet (noin 5 vuotta) ja lapsesi muuttaa kotoa pois. Kirjat ne on sielläkin ja asuminen maksaa paljon ellei halua soluasunnossa olla
Normaali yliopisto-opiskelija huolehtii menoistaan itse opintotuen ja -lainan sekä kesätyöansioiden avulla. Minulla on kolme opiskelevaa lasta, ja vaikka autankin heitä joissakin satunnaisissa menoissa (esim. silmälasit tai hammaslääkärit), niin minulla kuluu kuukaudessa heihin yhteensä vähemmän rahaa kuin yhteen lukiolaiseen silloin, kun lapset asuivat vielä kotona.
Ja jos nuorelle ei soluasunto kelpaa, niin se on nuoren oma valinta eikä vanhemmalla ole mitään velvollisuutta kustantaa yksiötä. Asuin itsekin koko opiskeluajan soluasunnossa.
Ennen mentiin töijin esim lattian lakaisijaksi tehtaalle ja tienattiin opiskelurahat säästöön ja opiskeltiin vasta sitten kun rahat olivat kasassa.
Ai niinku ennen sotia?
Näin oli vielä 50- ja 60-luvuilla. Sitten tuli koulu-uudistus joka otettiin käyttöön 70-luvulla.
Ja silloin yliopistoon pääsi suunnilleen saapastelemalla sisään ja sen suoritti kahdessa vuodessa. Ja sitten olikin kunnollinen virka.
Kannettava ja laskin onkin investointeja tulevaisuuteen. Hyvin pidettynä ne palvelevat vielä yliopistossakin.
Kirjat kannattaa ostaa käytettynä, säästää pitkänä pennin.
Joopa. Esikoinen on ens syksyn abi ja keskimmäinen on menossa ekalle. Tietää todellakin, miksi käyn töissä.
Ei se kuitenkaa maailmaa kaada vaikka siitä lapsesta ei käymättömän teatterikäynnin takia tule sitä lääkäriä tai lakimiestä.