Lue keskustelun säännöt.
Mikä miehessä on sinulle turn on (ei ulkonäöllinen seikka)?
09.06.2018 |
Kaikkihan me tiedetään nämä pitkät ja ruskeat silmät omaavat, mutta esim. saako kokkaava mies jalkasi veteläksi?
Mulla oli nuorempana se, kun mies teki fyysistä työtä (raksaukot oli niiiiiin suuri heikkous) mutta nykyään kun on oma lapsi, niin miehet jotka on aidosti hyviä isiä, saa sydämen lepattamaan. Miehet ketkä keskustelee vaikka kaupassa lapselleen ja selittää mikä jokin on jne, halailee ja syleilee.
Onneks mun pienellä tyttärellä on myös juuri sellainen isä, kyllä tekis mieli joskus repiä ukko makkariin kesken leikkien :)
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Pikkuriikkinen (alle 18cm) makrilli penis.
"Makrilli kasvaa noin 30-50 cm pitkäksi." kertoo Wikipedia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ennen isäni vuoksi itsestäänselvyys, nykyään tajunnut että suurelta osaa miehiä ei onnistu; semmonen vähän "täähän nyt ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenne. Esim. se, että jos huoneessa on vauva jolle pitää vaihtaa vaipat ja joukko kokemattomia miehiä, niin isäni läksyttäisi niitä jotka ykskantaan toteaa ettei osaa, että mitä helkkarin osaamista on pitää ihminen puhtaana? Tosi moni mies osaa vaikka vaihtaa renkaat, remontoida talon ja rakentaa sillan, mutta on ihan vauvoja heti kun pitää tehdä jotain aika yksinkertaista kuten vaikka ruokaa tai ommella reikä vaatteesta. Ihmeellinen taantuminen ja omassa lapsuudessani en ole tosiaan tottunut, kun oma isäni teki ihan kaiken talon rakentamisesta siihen ompeluun just semmosella "täähän ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenteella :D. Vaikea selittää mut lopahtaa ihan just mielenkiinto aina kun miehestä kuoriutuu mieslapsi, en siedä sitä yhtään.
Jep, ihan sama juttu mullakin, ja oman isäni vuoksi sekin.
Iskä osaa kaikenlaista, korjaa ja rakentaa, tekee kaikenlaiset paskahommatkin (tyyliin huussin tyhjennys tai koiran lopettaminen) pää kylmänä. Moni nykymies kieltäytyy nyyhkien, ettei vauvan vaippaa vaihtamaan pysty. Isä oli myöskin lempeä ja kannustavainen isä ja jaksoi olla mun kanssani eikä ikinä sanonut EVVK. Opetti tyttärensä vaihtamaan autoonkin polttimot ym.Oma mieheni vinkuu, että lasten jutut on tylsiä eikä osaa perinteisiä ”miesten hommia”. Se tuntuu omituiselta, koska pidin sitä itsestäänselvyytenä oman isäni esimerkin vuoksi. Ehkä se, että hänet kasvatti pelkkä äiti, vaikuttaa. Joskus vain ärsyttää olla meidän talouden ”mies”.
Itseltä onnistuu kaikenlaiset normaalit hommat, lasten hoito, vaatteiden parsimiset ym, mutta paskahuussin tyhjennys ja koiran lopettaminen eivät. Tottakai teen nekin, jos mitään muita vaihtoehtoa ei ole, mutta kyllä ne puistattaa aivan hemmetisti silloinkin.
Ootko mies? Mun mielestä tollaset asiat on ihan inhimillisiä enkä koskaan laittaisi ketään tilille tuosta. Kyse on enemmän sellasesta kokonaisvaltaisesta asenteesta, kuka luikkii nurkkaan kun paskahuussi tulvii yli ja kuka sitten ottaa sen asenteen että ei helvetti vaikka laatta lentää niin tälle vaan pitää tehdä jotain. Se, että luistaa kaikesta mitä ei ole tehnyt koskaan, koska "ei osaa" vaikka se on jotain ihan yritettävää ja normaalijärjellä selvitettävää, on rasittavaa. Jos pitää esim. tehdä joku ruoka, niin jokainen meistä tietää että netistä löytyy ohjeita ja videoita, ja jokainen pystyy lähteä hyvällä asenteella ainakin yrittämään. Jos on kasvanut normaaliksi aikuiseksi mieheksi jolla on normaalit taidot, niin ei ole mitään syytä etteikö osaisi reseptiä seurata tai videota, jos vaan viitsii. Tai sitten ottaa sen asenteen, että minä teen nyt jotain mitä voi syödä. Jos on vaikka joku hätätilanne ja porukkaa sairaana, niin osaa ottaa sen vastuun eikä itke että voi voi kun en osaa. (samalla kun joku makaa kuolemankielissä samassa huushollissa, tämäkin on nimittäin nähty)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät usko, että tie naisen sydämeen käy vatsan kautta. Kokkaava mies on seksikäs ja vielä parempaa, jos mies siivoaa itse jälkensä. Ja kun naisporukassa mainitsee, että oma mies laittaa ruokaa, niin siitä seuraa joukkohuokaus "voi jos meilläkin".
En uskokaan. Monesti tein ruokaa, joka kelpasi naisille paremmin kuin hyvin. Silti he kiinnostuivat aina frendistäni, joka osasi nipinnapin tehdä ranskalaisia ja kalapuikkoja uunissa
Sama havainto ja kokemus.
Tein parillekin naisille tosi onnistuneet ruoat, toinen oli 4.treffit ja toinen oli 3.treffit.
Lohta toiselle ja toiselle hirven sisäfileepihvit. Kumpikaan ei halunnut enää tavata noiden treffien jälkeen.
Kyllä ne kaikki pinnalliset asiat ratkaisee miehen parisuhdemenestyksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ennen isäni vuoksi itsestäänselvyys, nykyään tajunnut että suurelta osaa miehiä ei onnistu; semmonen vähän "täähän nyt ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenne. Esim. se, että jos huoneessa on vauva jolle pitää vaihtaa vaipat ja joukko kokemattomia miehiä, niin isäni läksyttäisi niitä jotka ykskantaan toteaa ettei osaa, että mitä helkkarin osaamista on pitää ihminen puhtaana? Tosi moni mies osaa vaikka vaihtaa renkaat, remontoida talon ja rakentaa sillan, mutta on ihan vauvoja heti kun pitää tehdä jotain aika yksinkertaista kuten vaikka ruokaa tai ommella reikä vaatteesta. Ihmeellinen taantuminen ja omassa lapsuudessani en ole tosiaan tottunut, kun oma isäni teki ihan kaiken talon rakentamisesta siihen ompeluun just semmosella "täähän ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenteella :D. Vaikea selittää mut lopahtaa ihan just mielenkiinto aina kun miehestä kuoriutuu mieslapsi, en siedä sitä yhtään.
Jep, ihan sama juttu mullakin, ja oman isäni vuoksi sekin.
Iskä osaa kaikenlaista, korjaa ja rakentaa, tekee kaikenlaiset paskahommatkin (tyyliin huussin tyhjennys tai koiran lopettaminen) pää kylmänä. Moni nykymies kieltäytyy nyyhkien, ettei vauvan vaippaa vaihtamaan pysty. Isä oli myöskin lempeä ja kannustavainen isä ja jaksoi olla mun kanssani eikä ikinä sanonut EVVK. Opetti tyttärensä vaihtamaan autoonkin polttimot ym.Oma mieheni vinkuu, että lasten jutut on tylsiä eikä osaa perinteisiä ”miesten hommia”. Se tuntuu omituiselta, koska pidin sitä itsestäänselvyytenä oman isäni esimerkin vuoksi. Ehkä se, että hänet kasvatti pelkkä äiti, vaikuttaa. Joskus vain ärsyttää olla meidän talouden ”mies”.
Itseltä onnistuu kaikenlaiset normaalit hommat, lasten hoito, vaatteiden parsimiset ym, mutta paskahuussin tyhjennys ja koiran lopettaminen eivät. Tottakai teen nekin, jos mitään muita vaihtoehtoa ei ole, mutta kyllä ne puistattaa aivan hemmetisti silloinkin.
Ootko mies? Mun mielestä tollaset asiat on ihan inhimillisiä enkä koskaan laittaisi ketään tilille tuosta. Kyse on enemmän sellasesta kokonaisvaltaisesta asenteesta, kuka luikkii nurkkaan kun paskahuussi tulvii yli ja kuka sitten ottaa sen asenteen että ei helvetti vaikka laatta lentää niin tälle vaan pitää tehdä jotain. Se, että luistaa kaikesta mitä ei ole tehnyt koskaan, koska "ei osaa" vaikka se on jotain ihan yritettävää ja normaalijärjellä selvitettävää, on rasittavaa. Jos pitää esim. tehdä joku ruoka, niin jokainen meistä tietää että netistä löytyy ohjeita ja videoita, ja jokainen pystyy lähteä hyvällä asenteella ainakin yrittämään. Jos on kasvanut normaaliksi aikuiseksi mieheksi jolla on normaalit taidot, niin ei ole mitään syytä etteikö osaisi reseptiä seurata tai videota, jos vaan viitsii. Tai sitten ottaa sen asenteen, että minä teen nyt jotain mitä voi syödä. Jos on vaikka joku hätätilanne ja porukkaa sairaana, niin osaa ottaa sen vastuun eikä itke että voi voi kun en osaa. (samalla kun joku makaa kuolemankielissä samassa huushollissa, tämäkin on nimittäin nähty)
Olen mies. Juuri sitä inhimillisyyttä tarkoitin, etten ole mikään "äijä", joka tekee kaikki paskahommat automaattisesti silmääkään räpäyttämättä. Kuitenkin heittäytymättä avuttomaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät usko, että tie naisen sydämeen käy vatsan kautta. Kokkaava mies on seksikäs ja vielä parempaa, jos mies siivoaa itse jälkensä. Ja kun naisporukassa mainitsee, että oma mies laittaa ruokaa, niin siitä seuraa joukkohuokaus "voi jos meilläkin".
En uskokaan. Monesti tein ruokaa, joka kelpasi naisille paremmin kuin hyvin. Silti he kiinnostuivat aina frendistäni, joka osasi nipinnapin tehdä ranskalaisia ja kalapuikkoja uunissa
Sama havainto ja kokemus.
Tein parillekin naisille tosi onnistuneet ruoat, toinen oli 4.treffit ja toinen oli 3.treffit.
Lohta toiselle ja toiselle hirven sisäfileepihvit. Kumpikaan ei halunnut enää tavata noiden treffien jälkeen.
Kyllä ne kaikki pinnalliset asiat ratkaisee miehen parisuhdemenestyksen.
Hyviä havaintoja. Kokkaustaito on vaan plussaa siinä vaiheessa kun pitää valita kahdesta ulkoisesti yhtä kiinnostavasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ennen isäni vuoksi itsestäänselvyys, nykyään tajunnut että suurelta osaa miehiä ei onnistu; semmonen vähän "täähän nyt ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenne. Esim. se, että jos huoneessa on vauva jolle pitää vaihtaa vaipat ja joukko kokemattomia miehiä, niin isäni läksyttäisi niitä jotka ykskantaan toteaa ettei osaa, että mitä helkkarin osaamista on pitää ihminen puhtaana? Tosi moni mies osaa vaikka vaihtaa renkaat, remontoida talon ja rakentaa sillan, mutta on ihan vauvoja heti kun pitää tehdä jotain aika yksinkertaista kuten vaikka ruokaa tai ommella reikä vaatteesta. Ihmeellinen taantuminen ja omassa lapsuudessani en ole tosiaan tottunut, kun oma isäni teki ihan kaiken talon rakentamisesta siihen ompeluun just semmosella "täähän ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenteella :D. Vaikea selittää mut lopahtaa ihan just mielenkiinto aina kun miehestä kuoriutuu mieslapsi, en siedä sitä yhtään.
Isäsi kuulostaa rasittavalta besservisseriltä ja aggressiiviselta mulkulta. Juuri semmoinen joka haukkuu jos ei heti tee tai osaa ja vastaavasti haukkuu jos tekee väärin, ihminen jonka pelkkä läsnäolo saa muut pelkäämään virheitä. Opettaa ja kannustaakin voi jos toinen on epävarma. Kyllä isäsikin on varmaan aikoinaan ensimmäistä vaipanvaihtoa jännittänyt. Henkilökohtaisesti en voi sietää tuollaisia liian hallitsevia ja korostuneen itsetunnon omaavia tyyppejä. Juuri tuo lause, "ei se mitään ydinfysiikkaa/rakettitiedettä ole", saa vereni kiehumaan. Ei asioiden tarvitse ydinfysiikkaa ollakaan, mutta usein pieni neuvonta tai edes kannustus hieman eri äänensävyllä uuden asian edessä saa ihmeitä aikaan. Tuollainen öykkäröinti vain jähmettää muut ja isäsi saa jälleen toimia tilanteessa sankarina.
Puhuin ihmisistä, joilla ei ole epävarmuutta vaan asenne, että kun en osaa niin ei tarvii. Ja silloin voidaan tosiaan keskustella siitä, että onkohan nyt ihan ydinfysiikasta sitten kyse. Oon nähnyt aika monen ihmisen heräävän siihen omaan lusmuasenteeseensa isäni lähellä, eikä hän ketään ole aidosta osaamattomuudesta läksyttänyt. Selkärangattomuus, se että on päässyt aina kuin koira veräjästä paistaa ihan eri tavalla kuin se, että on epävarma. Ja omalla kohdalla on ollu näitä miehiä jotka on on että "emmä osaa tee sä" (tiskaamisesta, sitten on tiskattu niin että ruuanjämiä jää lautasiin ja oltu että "Noku emmä huomaa kun en osaa* ja myöhemmin mulle valitettu niistä samoista ruuanjämistä. Ompa kumma kun nyt huomasit, emmä oo tehny sitä niin paljoo (imurointi, jälleen tehdään ite päin helkkaria ja sitten kuitenkin huomautellaan likaisuudesta jne) Eli ei vaan itse haluta tehdä asioita mutta osataan kyllä vaatia muita niitä tekemään.
Mitäpä siitäkin nyt tulisi jos joukko naisia seisoisi kakkavaippaisen vauvan ympärillä ja olisi että ei me osata. Oijoi.
Miehissä yleisesti heikompien puolustaminen, älykkyys, rauhallisuus.
Omassa miehessä samanlainen kieroutunut huumorintaju, kuin itselläni. Muun muassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vastuuntuntoisuus, rehellisyys, tekemisen meininki, suora toiminta, rohkeus ja sisu.
Tuollaista kai opitaan armeijassa?
Lisäksi minuun puree miehen fyysinen vahvuus ja sellainen tilanteen ottaminen haltuun, josta jo aiemmin kirjoitettiinkin. En kestä mitään herkästi itkevää, ujoa mimosaa, koska minä olen sellainen ja tarvitsen vahvan vastaparin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ennen isäni vuoksi itsestäänselvyys, nykyään tajunnut että suurelta osaa miehiä ei onnistu; semmonen vähän "täähän nyt ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenne. Esim. se, että jos huoneessa on vauva jolle pitää vaihtaa vaipat ja joukko kokemattomia miehiä, niin isäni läksyttäisi niitä jotka ykskantaan toteaa ettei osaa, että mitä helkkarin osaamista on pitää ihminen puhtaana? Tosi moni mies osaa vaikka vaihtaa renkaat, remontoida talon ja rakentaa sillan, mutta on ihan vauvoja heti kun pitää tehdä jotain aika yksinkertaista kuten vaikka ruokaa tai ommella reikä vaatteesta. Ihmeellinen taantuminen ja omassa lapsuudessani en ole tosiaan tottunut, kun oma isäni teki ihan kaiken talon rakentamisesta siihen ompeluun just semmosella "täähän ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenteella :D. Vaikea selittää mut lopahtaa ihan just mielenkiinto aina kun miehestä kuoriutuu mieslapsi, en siedä sitä yhtään.
Jep, ihan sama juttu mullakin, ja oman isäni vuoksi sekin.
Iskä osaa kaikenlaista, korjaa ja rakentaa, tekee kaikenlaiset paskahommatkin (tyyliin huussin tyhjennys tai koiran lopettaminen) pää kylmänä. Moni nykymies kieltäytyy nyyhkien, ettei vauvan vaippaa vaihtamaan pysty. Isä oli myöskin lempeä ja kannustavainen isä ja jaksoi olla mun kanssani eikä ikinä sanonut EVVK. Opetti tyttärensä vaihtamaan autoonkin polttimot ym.Oma mieheni vinkuu, että lasten jutut on tylsiä eikä osaa perinteisiä ”miesten hommia”. Se tuntuu omituiselta, koska pidin sitä itsestäänselvyytenä oman isäni esimerkin vuoksi. Ehkä se, että hänet kasvatti pelkkä äiti, vaikuttaa. Joskus vain ärsyttää olla meidän talouden ”mies”.
Itseltä onnistuu kaikenlaiset normaalit hommat, lasten hoito, vaatteiden parsimiset ym, mutta paskahuussin tyhjennys ja koiran lopettaminen eivät. Tottakai teen nekin, jos mitään muita vaihtoehtoa ei ole, mutta kyllä ne puistattaa aivan hemmetisti silloinkin.
Ootko mies? Mun mielestä tollaset asiat on ihan inhimillisiä enkä koskaan laittaisi ketään tilille tuosta. Kyse on enemmän sellasesta kokonaisvaltaisesta asenteesta, kuka luikkii nurkkaan kun paskahuussi tulvii yli ja kuka sitten ottaa sen asenteen että ei helvetti vaikka laatta lentää niin tälle vaan pitää tehdä jotain. Se, että luistaa kaikesta mitä ei ole tehnyt koskaan, koska "ei osaa" vaikka se on jotain ihan yritettävää ja normaalijärjellä selvitettävää, on rasittavaa. Jos pitää esim. tehdä joku ruoka, niin jokainen meistä tietää että netistä löytyy ohjeita ja videoita, ja jokainen pystyy lähteä hyvällä asenteella ainakin yrittämään. Jos on kasvanut normaaliksi aikuiseksi mieheksi jolla on normaalit taidot, niin ei ole mitään syytä etteikö osaisi reseptiä seurata tai videota, jos vaan viitsii. Tai sitten ottaa sen asenteen, että minä teen nyt jotain mitä voi syödä. Jos on vaikka joku hätätilanne ja porukkaa sairaana, niin osaa ottaa sen vastuun eikä itke että voi voi kun en osaa. (samalla kun joku makaa kuolemankielissä samassa huushollissa, tämäkin on nimittäin nähty)
Olen mies. Juuri sitä inhimillisyyttä tarkoitin, etten ole mikään "äijä", joka tekee kaikki paskahommat automaattisesti silmääkään räpäyttämättä. Kuitenkin heittäytymättä avuttomaksi.
No oot ihan normaali. Mutta kun nykyään on sitten ihmisiä, jotka ei vaan ole. Esimerkkinä viime kesäinen mökkireissu; jokaista erillismökissä asuvaa odotettiin siivoavan omat jälkensä. Pitääkö tästä edes sanoa normaalissa seurassa? Parin miehen porukalle piti, useaan otteeseen kun vaan istuskelivat terassilla. Yksi sanoo että mee sä Jonna tuo meiänki mökki imuroimaan ku sul on se imuri ja oot nopee. No en mene mitä helvettiä. Sitten ne menee ja siivoaa, luikkii autoille. Joku menee kattomaan mökkiä, ja se on "siivottu". Lakaistu liat sängyn alle, roskis täynnä (tölkkejä vielä) jne. Aikuiset miehet ja ihan teinejä. Sit käyttäytyminen on semmosta naureskelua ja "voi ei hhehheh, siis ihan ku kotona.." Siis lähemmäs kolmekymppisiä, säälin heidän tyttöystäviään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ääni!! Tietynlainen ääni saa oikein kihelmöimään.
Huvilan ja huussin Mikko Vesala? Ja se kiherrys päälle..hihhiihhiiiii
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni ennen isäni vuoksi itsestäänselvyys, nykyään tajunnut että suurelta osaa miehiä ei onnistu; semmonen vähän "täähän nyt ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenne. Esim. se, että jos huoneessa on vauva jolle pitää vaihtaa vaipat ja joukko kokemattomia miehiä, niin isäni läksyttäisi niitä jotka ykskantaan toteaa ettei osaa, että mitä helkkarin osaamista on pitää ihminen puhtaana? Tosi moni mies osaa vaikka vaihtaa renkaat, remontoida talon ja rakentaa sillan, mutta on ihan vauvoja heti kun pitää tehdä jotain aika yksinkertaista kuten vaikka ruokaa tai ommella reikä vaatteesta. Ihmeellinen taantuminen ja omassa lapsuudessani en ole tosiaan tottunut, kun oma isäni teki ihan kaiken talon rakentamisesta siihen ompeluun just semmosella "täähän ei perkele mitään ydinfysiikkaa ole" -asenteella :D. Vaikea selittää mut lopahtaa ihan just mielenkiinto aina kun miehestä kuoriutuu mieslapsi, en siedä sitä yhtään.
Jep, ihan sama juttu mullakin, ja oman isäni vuoksi sekin.
Iskä osaa kaikenlaista, korjaa ja rakentaa, tekee kaikenlaiset paskahommatkin (tyyliin huussin tyhjennys tai koiran lopettaminen) pää kylmänä. Moni nykymies kieltäytyy nyyhkien, ettei vauvan vaippaa vaihtamaan pysty. Isä oli myöskin lempeä ja kannustavainen isä ja jaksoi olla mun kanssani eikä ikinä sanonut EVVK. Opetti tyttärensä vaihtamaan autoonkin polttimot ym.Oma mieheni vinkuu, että lasten jutut on tylsiä eikä osaa perinteisiä ”miesten hommia”. Se tuntuu omituiselta, koska pidin sitä itsestäänselvyytenä oman isäni esimerkin vuoksi. Ehkä se, että hänet kasvatti pelkkä äiti, vaikuttaa. Joskus vain ärsyttää olla meidän talouden ”mies”.
Itseltä onnistuu kaikenlaiset normaalit hommat, lasten hoito, vaatteiden parsimiset ym, mutta paskahuussin tyhjennys ja koiran lopettaminen eivät. Tottakai teen nekin, jos mitään muita vaihtoehtoa ei ole, mutta kyllä ne puistattaa aivan hemmetisti silloinkin.
Ootko mies? Mun mielestä tollaset asiat on ihan inhimillisiä enkä koskaan laittaisi ketään tilille tuosta. Kyse on enemmän sellasesta kokonaisvaltaisesta asenteesta, kuka luikkii nurkkaan kun paskahuussi tulvii yli ja kuka sitten ottaa sen asenteen että ei helvetti vaikka laatta lentää niin tälle vaan pitää tehdä jotain. Se, että luistaa kaikesta mitä ei ole tehnyt koskaan, koska "ei osaa" vaikka se on jotain ihan yritettävää ja normaalijärjellä selvitettävää, on rasittavaa. Jos pitää esim. tehdä joku ruoka, niin jokainen meistä tietää että netistä löytyy ohjeita ja videoita, ja jokainen pystyy lähteä hyvällä asenteella ainakin yrittämään. Jos on kasvanut normaaliksi aikuiseksi mieheksi jolla on normaalit taidot, niin ei ole mitään syytä etteikö osaisi reseptiä seurata tai videota, jos vaan viitsii. Tai sitten ottaa sen asenteen, että minä teen nyt jotain mitä voi syödä. Jos on vaikka joku hätätilanne ja porukkaa sairaana, niin osaa ottaa sen vastuun eikä itke että voi voi kun en osaa. (samalla kun joku makaa kuolemankielissä samassa huushollissa, tämäkin on nimittäin nähty)
Olen mies. Juuri sitä inhimillisyyttä tarkoitin, etten ole mikään "äijä", joka tekee kaikki paskahommat automaattisesti silmääkään räpäyttämättä. Kuitenkin heittäytymättä avuttomaksi.
No oot ihan normaali. Mutta kun nykyään on sitten ihmisiä, jotka ei vaan ole. Esimerkkinä viime kesäinen mökkireissu; jokaista erillismökissä asuvaa odotettiin siivoavan omat jälkensä. Pitääkö tästä edes sanoa normaalissa seurassa? Parin miehen porukalle piti, useaan otteeseen kun vaan istuskelivat terassilla. Yksi sanoo että mee sä Jonna tuo meiänki mökki imuroimaan ku sul on se imuri ja oot nopee. No en mene mitä helvettiä. Sitten ne menee ja siivoaa, luikkii autoille. Joku menee kattomaan mökkiä, ja se on "siivottu". Lakaistu liat sängyn alle, roskis täynnä (tölkkejä vielä) jne. Aikuiset miehet ja ihan teinejä. Sit käyttäytyminen on semmosta naureskelua ja "voi ei hhehheh, siis ihan ku kotona.." Siis lähemmäs kolmekymppisiä, säälin heidän tyttöystäviään.
Heillä on ollut joku joka aina menee. Äiti, tyttöystävä. Saa läpi ton lusmuasenteen kun ei vaan ikinä tee ja osaa. Aaaaaaaaaaaaaaaarghhgh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silmän iskeminen! Mulla alkaa pyörimään aina sukat jaloissa vielä 12 vuoden jälkeenkin, kun oma mies vinkkaa silmää semmosessa semiyllättävässä tilanteessa. Se silmänisku pitää olla oikean miehen tekemänä ja oikeanlaisessa tilanteessa, sen pitää vähän yllättää. Hankala selittää. Siitä eleestä vaan huokuu jotenkin semmonen itsevarmuus ja joku.. hyvä seksuaalinen energia.
Vierailija kirjoitti:
No vastuuntuntoisuus, rehellisyys, tekemisen meininki, suora toiminta, rohkeus ja sisu.
Tuollaista kai opitaan armeijassa?
Lisäksi minuun puree miehen fyysinen vahvuus ja sellainen tilanteen ottaminen haltuun, josta jo aiemmin kirjoitettiinkin. En kestä mitään herkästi itkevää, ujoa mimosaa, koska minä olen sellainen ja tarvitsen vahvan vastaparin.
Just tämmöinen lännenmies minustakin on ihana, sellainen joka tulee ja ottaa hommat haltuun!
Eikä kysele ja inise, että ”pitääksmun sitä ja tätä...” tai ”hyi, siellon ikävä ilma” ”en tykkää parsakaalista ni en syö.” En kestäisi mitään liian neitimäistä miestä, joka ei osaa perata kalaa tai uskalla koskea hämähäkkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet eivät usko, että tie naisen sydämeen käy vatsan kautta. Kokkaava mies on seksikäs ja vielä parempaa, jos mies siivoaa itse jälkensä. Ja kun naisporukassa mainitsee, että oma mies laittaa ruokaa, niin siitä seuraa joukkohuokaus "voi jos meilläkin".
En uskokaan. Monesti tein ruokaa, joka kelpasi naisille paremmin kuin hyvin. Silti he kiinnostuivat aina frendistäni, joka osasi nipinnapin tehdä ranskalaisia ja kalapuikkoja uunissa
Sama havainto ja kokemus.
Tein parillekin naisille tosi onnistuneet ruoat, toinen oli 4.treffit ja toinen oli 3.treffit.
Lohta toiselle ja toiselle hirven sisäfileepihvit. Kumpikaan ei halunnut enää tavata noiden treffien jälkeen.
Kyllä ne kaikki pinnalliset asiat ratkaisee miehen parisuhdemenestyksen.
Jos ne sai niistä kuitenkin ruokamyrkytyksen? :-D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punnerruksia tekevä, ah! :D
Sun pitää tulla mun kotiin katsomaan kun treenaan painoilla. Alkulämmittelyssä on punnerruksia, mutta sen jälkeen teen kunnon painoilla koko kehoa. Miehen tuoksu täyttää asunnon. Treenin jälkeen menen suihkuun ja suihkun jälkeen alan paistamaan kananrintaa alushousuissa.
Ai siis paistat sen kanan pitämällä sitä alushousuissasi? Hyi.
Toisten ilmeisesti pitää työntää broileri housuihin että saa edes vähän sinne täytettä. mitä suurempi mies sitä pienemmät munat - se on korutonta kerrontaa kikkelien..
kansantanhuja harrastava mies saa tämän Imatran immen aivan märäksi sillä kyllähän niitä harrastava mies on täysi mulkku..
Jos nyt olen ihan rehellinen, niin äly ja valta kiehtovat. Älykkyyteen yhdistyvät yleensä hyvä koulutus ja laaja-alainen sivistys, valtaan kunnianhimo, intohimo ja sosiaaliset taidot. Jos niiden lisäksi mies on vielä kiva, hauska, rento ja pitää kunnostaan huolta, minä olen myyty. Ikä ja ulkonäkö ovat sivuseikkoja.
Tykkään siitä, kun mies välittää vaikka eläimistä. Esimerkiksi joskus katsoin jotain Gordon Ramsayn ohjelmaa, jossa hän oli kauhistuneen näköisenä, kun jotain eläintä tapettiin. Ajattelin, että kiva kun on tunteita ja näyttää ne. Toki hän on lihansyöjä, mutta kuitenkin...
Hyvä yleissivistys, musta huumorintaju ja peruskohteliaisuuden taju. Näiden päälle vielä pieni ujous käytöksessä, niin olen ihan myyty.
Ja siniset silmät, ehdottomasti!
Kunnollisuus. Että hoitaa asiansa ja on rehti ja luotettava. Ei nämäkään ole itsestäänselviä asioita kaikille...