Lue keskustelun säännöt.
Eläkeläisten varallisuus kasvaa koko ajan verrattuna nuorempiin sukupolviin
08.06.2018 |
https://www.hs.fi/talous/art-2000005710785.html
Ei tuo ole mikään yllätys vaan odotuksenmukainen tilanne. Hyvinvointivaltion kaikki herkut saaneet sukupolvet saivat myös kaikista suurimmat työeläkkeet ja varallisuutta on kiinteistöinä, joiden arvo on noussut 1970-luvulta nelinkertaiseksi. Miten nuoret sukupolvet tulevat rahoittamaan kymnenien vuosien eläkeajan pätkätöiden ja työttömyyden keskellä? Maksumiehinä on jo nyt nuoremmat sukupolvet heikommilla eläkkeillä ja yhä kasvavana eläkeikänä. Varmasti sote-kuluja täytyy maksattaa eläkeläisten omalla varallisuudella, muuten kustannukset kasvavat liian suureksi veronmaksajille.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
Minä olen juuri sellainen eläkeläinen, joka asui lapsena huoneen ja keittiön asunnossa, jossa ei ollut sisävessaa eikä mitään muitakaan mukavuuksia. Vanhemmat olivat pienituloisia tehdastyöläisiä, eikä yhden palkalla olisi mitenkään tullut toimeen.
Minun pelastukseni oli se, että pääsin aikoinaan oppikouluun, kun olin ainokainen, ja edelleen hankkimaan yliopistokoulutuksen. Omat lapseni saivat jo melko vauraan lapsuuden puhumattakaan lastenlapsistani, joiden varsin yltäkylläinen elintaso on jo valovuoden päässä omasta lapsuudestani (ja hyvä niin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta kai eläkeläisten varallisuus kasvaa, koska he kuluttavat hyvin maltillisesti! Samalla tavalla nuorten aikuisten varallisuus kasvaisi, jos he lopettaisivat juhlimisen ja matkustelun ja laittaisivat jokaisen liikenevän euron säästöön.
MInusta on outoa syyllistää vanhuksia siitä, että he eivät tuhlaa kuten nuoremmat. Nuoret ovat itse valinneet sen, että edullisen ruuan sijaan pitää olla riistokasvatettua avocadoa ja ananasta, prosessoitua soijamaitoa ja härkistä ja vaatteita, jotka on tehty toisella puolella maapalloa.
Luet liikaa naistenlehtiä ja humpuukipalstoja! Tarjousjauhelihaa ostetaan ja katsotaan muutenkin kulutus tarkkaan. Onneksi nykyään on kirppareita ja kierrätyskeskuksia, joista saa hyvää tavaraa halvalla. Ennenhän niitä pidettiin juoppojen lumppuloina mutta nykyään niissä käy kaikki. Netin myyntipalstoilla voi saada omista tavaroistaankin edes jotain takaisin.
Käyn kaupassa ja vaikka en varsinaisesti kyylää muiden ostoksia, niin vanhukset punnitsevat lanttua ja perunaa (89 snt/kg) ja nuoret avocadoa (6.95e/kg), Mummo ei osta edes tarjousjauhelihaa vaan luita ja keittää makoisan sopan.
Kun olen käynyt kaupoissa, niin eläkeikäiset ostavat kyllä ihan samaa kuin muutkin. Ennen isoja juhlapyhiä kukkurakärryjä sukupäivällisille ostavat juuri vanhemmat ihmiset. Hyvä sinänsä, että on mistä tarjota.
sori kirj virheet se on tuo huono näkö ja tiimarilasit....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
En nyt oikeastaan muuten ota kantaa koko juttuun, mutta mun äiti on 67v. ja ainakin hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa talossa, jossa ei ollut sisävessaa ja ulkosaunassa käytiin max. 2krt/viikko. Tämän jälkeen hän on asunutkin samassa vuokra-asunnossa jo yli 40 vuotta ja mitään varallisuutta hänellä ei ole. Työeläke on himpun verran yli 1000e n. 40 vuoden siivoojan työstä.
Päälle eläkeläisen asumistuki, eläkeläisalennukset kaikissa mahdollisissa puljuissa, ilmainen terveydenhoito jne. Ei kovin huonosti.
Taisi mennä sinulta yli. Missä eläkeläiset saavat ilmaisen terveydenhoidon? En ole kuullut. Itse joudun maksamaan saman hinnan kuin muutkin kun käyn lääkärillä tai olen hoidettavana sairaalassa.
Matkoissa on etuja mutta suurimmat alennukset ovat pitkillä bussilinjoilla kaikille, eli nettiliput ja hinta on tosiaan sama oli eläkkeellä tai ei. Esim 300- 400 km matkan saa 4-5 eurolla ja sitä onkin käytetty ahkeraan. Kilpailu on laskenut hintoja niin että ns normaalihinta on puolet siitä mitä oli n 5v sitten.
Terveisin: eläkeläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
Minä olen syntynyt 60-luvun alkupuolella ja teini-ikäiseksi asti asuin talossa, jossa oli ulkovessa ja kantovesi sisään ja ulos. Lapsuuden kavereilla oli kaikilla sama tilanne. Ja ne naiset oli kotona lähinnä olosuhteiden pakosta, koska hoitopaikkoja ei joka paikassa ollut. Moni nainen teki iltaisin siivoustöitä miehen työpäivän päätyttyä. Pitkiä asuntolainoja ei myönnetty, se 10 vuoden laina oli tavallinen. Laina maksettiin pois mahdollisimman nopeasti, koska korot olivat korkeat. En usko, että sinä pärjäisit sillä elintasolla mitä omassa lapsuudenperheessä oltiin. Vai miten usein teillä syödään makaronivelliä, leipäpuuroa, näkkileipämaitoa, grahamjauhopuuroa tai perunaa ja pelkkää ruskeaa kastiketta?
Mietin että en edes vastaisi tähän, mutta taidansa silti todeta, että kun ei osata argumentoida niin sorrutaan henkilökohtaisuuksiin.
Koskaan en kieltänyt naisten työntekoa, mutta totuus oli se, että töitä molempien ei tarvinnut tehdä töitä elääkseen. Kyllä naisten työlle taloudellinen tarve tuli vasta 1970-1980-luvun taitteessa. Sitä ennen töitä tehtiin naisten oman (taloudellisen) itsenäisyyden, koulutuksen ja oman toteuttamisen vuoksi. Tietysti hyvä niin, mutta kyllä nykyiset eläkeläiset olivat usein lapsena kotona äidin kanssa kun isä kävi töissä, ja varsinaista pulaa ei ollut vaikka ei leveästi välttämättä elettykään. Silti oli yhden ihmisen palkalla varaa asua omakotitalossa ja ruokkia monta suuta. Poikkeuksia on tietysti aina suuntaan ja toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
Missä kuplassa mahdat elää? Esim. suuret ikäluokat syntyivät 1940-luvun puolivälin jälkeen ja kun tutkit tilastoa Helsingin asumisesta 1960-luvulla, niin huomaat kummastuksesesi, että sisävessa ei ollut läheskään kaikkien asuntojen varusteena, nekin yleistyivät vasta 70-luvulla lähiöbuumin myötä.
Ja uudestaan: suuret ikäluokat eivät ensitöikseen rakentaneet taloa, he asuivat 2 lapsen kanssa kaksiossa ja vasta lasten kasvaessa muutettiin isompaan, siis äidin jo mentyä töihin.
Opettele lukemaan, en missään vaiheessa puhunut suurista ikäluokista. Puhuin eläkeläisistä. Ihan niin kuin ensimmäinen kommentoijakin puhui eläkeläisistä. Sinä tässä aloit puhua suurista ikäluokista.
Toiseksi, olen puhunut taloista. En asunnoista. Suomi on muuta kuin Helsinki. Täysin loogista että jo valmiiksi oleviin kerrostaloihin ei ole noin vain rakennettu vessaa. Mutta käsittääkseni rintamamiestalo-buumin alettua alkoivat pikkuhiljaa sisävessatkin ilmestyä. Suihku/saunoja ei ollut ja ne onkin monesti jälkikäteen lisätty kellariin.
Tuossa olen samaa mieltä, että ennen vanhaan ostettiin pieni asunto/talo ja vaihdettiin isompaa sitten kun tarvittiin. Nykyään moni tekisi samoin jos se olisi mahdollista, mutta asuntoja/taloja on monilla seuduilla yksinkertainen liikaa (pl. pk-seutu ja kasvukeskukset) niin ei sitä voida ostaa ensin kaksiota ja sitten kolmiota ja sitten omakotitaloa, kun ensimmäistäkään ei saa myytyä.
Minusta on naurettavaa esitellä täällä lapsuusmuistojaan, kuka kävi riulla pissalla ja kuka söi pettuleipää lapsena. Ei kukaan kiistä nykyisten vanhusten lapsuuden aikaista materiaalista niukkuutta verrattuna nykypäivän lapsiin. Kysymys on rakenteellinen. Nykyiset nuoremmat ikäluokat eivät tule koskaan saavuttamaan sitä elintasoa elinaikanaan kuin mitä heidän nyt eläkkeellä olevat edeltäjänsä ovat saavuttaneet. Syitä on useita. Elinikäiset työpaikat ovat hävinneet. Jokaisella nuoremmalla työelämä on tilkkutäkki, jossa on pätkätöitä, työttömyysaikoja, uudelleenkoulutusaikoja jne jne. Näistä ei kerry vastaavaa omaisuutta kuin mitä nykyiset eläkeläiset ovat kerryttäneet. Myöskään koulutus ei tuo tähän ratkaisua. Säätykierto on pysähtynyt. Siinä missä 70 -luvulla duunarin lapsesta saattoi tulla lääkäri, näin ei enää tapahdu. Huono-osaisuus on suvuttaista ja siitä syklistä ei pääse irti. Ja kirsikkana kakussa, eläke on täysi mahdottomuus jo nykyisille nelikymppisille. Omaa eläkeikääni ei ole edes laissa ja olne nyt 45.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
En nyt oikeastaan muuten ota kantaa koko juttuun, mutta mun äiti on 67v. ja ainakin hän asui lapsuutensa ja nuoruutensa talossa, jossa ei ollut sisävessaa ja ulkosaunassa käytiin max. 2krt/viikko. Tämän jälkeen hän on asunutkin samassa vuokra-asunnossa jo yli 40 vuotta ja mitään varallisuutta hänellä ei ole. Työeläke on himpun verran yli 1000e n. 40 vuoden siivoojan työstä.
Päälle eläkeläisen asumistuki, eläkeläisalennukset kaikissa mahdollisissa puljuissa, ilmainen terveydenhoito jne. Ei kovin huonosti.
Mikä ihmeen ilmainen terveydenhoito? Ei sellaista eläkeläiset saa. Eläkeläisten asumistuki ei ole sen kaksisempi kuin asumistuki muutenkaan, jos on säästöjä.
Siis on säästöjä 1000 e eläkkeen päälle? Katsokaapa Kelan asumistuen kriteerit. En usko, että säästöt estävät asumistuen saannin!
Katsopa sieltä asumistukikriteerejä ja muista, että tässä ketjussa keskustellaan eläkeläisten varallisuudesta. HUomaat, että jos on aikanaan säästänyt ja nyt on sitä paheksuttua omaisuutta, niin ei saa asumistukea eläkkeellä ollessaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa eläkeläisalennusta? Olen ollut eläkkeellä 5 v, yhtään alennusta en ole saanut, saisi kuulemma bussissa mutta kun en niitä käytä. Ja jos jostain kirjastosta ? saisikin, alennus
on euron tasoa, millä ei kukaan pääse rikastumaan. Eikös se nyt ole itsestään selvää, että ihmiset on nuorempana köyhempiä!
Ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla eläkeläiset, pelkkää kansaneläkettä saavia lukuunottamatta, eivät saa alennusta enää bussilippuunkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kauhiast ihmettelen, missä se minun varallisuuteni luuraa, sillä paise ei pankissa kasva, ei ole maita eikä metsiä, ei myöskään kiinteistöjä, mitä nyt asuntona käyttämän ja omistamani kaksio. 35 virkavuotta eivät loppujen lopuksi mitään päätähuimaavan suurta eläkettä tuottaneet. Joinakin kuukausina rahaa jää jonkin verran säästöön, mutta joissakin menee kaikki, mikä tulee, kun maksuun tulee vakuutukset jne.
Me suuret ikäluokat, jos olemme käyneet muutakin koulua kuin kansakoulun, olemme oppikoulun ensimmäisestä luokasta lähtien olleet maksullisessa koulussa. Lukukausimaksut oli maksettava, kirjat ja muut opiskeluvälineet jokaista lyijykynää ja konseptipaperia myöten oli itse kustannettava. Jotkut oikein vähävaraisista suurperheistä tulevat saivat alennusta lukukausimaksuista, jotkut jopa vapaaoppilaspaikan. Monelle tuli lisäksi vielä asuminen koulupaikkakunnalla sekä ruokailu. Meillä ei oppikoulussa ollut joka vuosi lainkaan lämmintä ruokaa tarjolla, vaan kuljimme kaikki eväät matkassa, tai jos asuimme koulun lähellä, saatoimme käydä kotona syömässä, jos sattui ns. pitkä ruokatunti. Eli aika pienestä olemme useimmat ponnistelleet ja velaksi ammattiin opiskelleet.
Vähemmän koulua käyneet olivat hankkineet jo talot ja tavarat siihen mennessä, kun me vasta olimme hakemassa ensimmäistä työpaikka ja aloittelimme opintovelan lyhennystä. Aikanaan perinnötkin olivat varsin pieniä. Yhdellä sain ostettua ompelukoneen, toinen riitti melkein välirahaksi auton vaihtoon ja sitä rataa. Ei pitäisi yleistää eikä uskoa kaikkea, mitä iltapäivälehdet kirjoittelevat. siellä pannaan mutkat suoriksi. Harvat ovat saaneet suuria perintöjä tai kultaisia kädenpuristuksia ja suuria eläkkeitä, että heitä voisi mainita varakkaiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä saa eläkeläisalennusta? Olen ollut eläkkeellä 5 v, yhtään alennusta en ole saanut, saisi kuulemma bussissa mutta kun en niitä käytä. Ja jos jostain kirjastosta ? saisikin, alennus
on euron tasoa, millä ei kukaan pääse rikastumaan. Eikös se nyt ole itsestään selvää, että ihmiset on nuorempana köyhempiä!Ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla eläkeläiset, pelkkää kansaneläkettä saavia lukuunottamatta, eivät saa alennusta enää bussilippuunkaan.
Kuopiossa on eläkeläisen bussikortilla alennus klo 9-14 eli matkasta veloitetaan vain 1,50e. Lienee samantapaisia alennuksia muissakin kaupungeissa? Vai onko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi varsin korkea syy eläkeläisten varakkuuden on se että heidän vanhempansa ovat kuolleet pääsääntöisesti ja he ovat saaneet perintöä.
Mutta heidän perintänsä jäivät pieniksi seuraaviin sukupolviin verrattuna. Suuret ikäluokat tarkoittivat sitä että perheessä oli paljon lapsia ja perintö jakautui moneen osaan. He itse henkkivat vain yhden tai kaksi lasta, jotka perivät aikanaan koko potin yksin tai ainakin puolet siitä. Minä olen 9-lapsisesta perheestä, mikä oli tuohon aikaan maaseudulla hyvin tavallista. Siinä ei vaatimattomasta mummonmökistä jäänyt paljon jaettavaa, mutta eipä toisaalta tarvinnut maksaa perintöveroa.
Jokaiselle asiasta valittavalle nuorempien sukupolvien edustajalle yksi kysymys: äänestätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun isovanhempani ovat jo edesmenneitä, syntyivät 1930-luvulla ja asuivat 1950-1990-luvulla ainakin kerrostaloasunnossa, jossa oli sisävessa. Samoin 1950-luvulla syntyneet vanhempani ovat aina asuneet kerrostalossa, asunnoissa, joissa on sisävessa. Molemmat vanhempani ovat nyt eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle asiasta valittavalle nuorempien sukupolvien edustajalle yksi kysymys: äänestätkö?
Äänestin. Ikäisiäni on harmi vain aika paljon vähemmän kuin eläkeläisiä. Koko ajan pienempi työssäkäyvien joukko elättää kuitenkin koko ajan kauemmin eläviä ja lukumäärältään kasvavaa eläkeläislaumaa. Palkkamme ovat kuitenkin pienemmät kuin heidän eläkkeensä.
Vierailija kirjoitti:
Jokaiselle asiasta valittavalle nuorempien sukupolvien edustajalle yksi kysymys: äänestätkö?
Kyllä. Olen äänestänyt kaikissa vaaleissa viimeisen 16 vuoden ajan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa esitellä täällä lapsuusmuistojaan, kuka kävi riulla pissalla ja kuka söi pettuleipää lapsena. Ei kukaan kiistä nykyisten vanhusten lapsuuden aikaista materiaalista niukkuutta verrattuna nykypäivän lapsiin. Kysymys on rakenteellinen. Nykyiset nuoremmat ikäluokat eivät tule koskaan saavuttamaan sitä elintasoa elinaikanaan kuin mitä heidän nyt eläkkeellä olevat edeltäjänsä ovat saavuttaneet. Syitä on useita. Elinikäiset työpaikat ovat hävinneet. Jokaisella nuoremmalla työelämä on tilkkutäkki, jossa on pätkätöitä, työttömyysaikoja, uudelleenkoulutusaikoja jne jne. Näistä ei kerry vastaavaa omaisuutta kuin mitä nykyiset eläkeläiset ovat kerryttäneet. Myöskään koulutus ei tuo tähän ratkaisua. Säätykierto on pysähtynyt. Siinä missä 70 -luvulla duunarin lapsesta saattoi tulla lääkäri, näin ei enää tapahdu. Huono-osaisuus on suvuttaista ja siitä syklistä ei pääse irti. Ja kirsikkana kakussa, eläke on täysi mahdottomuus jo nykyisille nelikymppisille. Omaa eläkeikääni ei ole edes laissa ja olne nyt 45.
Olen nyt 55-vuotias ja oma työura on ollut tilkkutäkki. Työpaikka meni ensimmäisen kerran 90-luvun alussa laman alkaessa ja muutaman kerran myöhemminkin. Olen ollut työttömänä, pätkätöissä, osa-aikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa ja olen kouluttautunut uudestaan. Tunnen useita kuusikymppisiä, joilla on ollut ja on sama tilanne. Osa ei koskaan saanut enää vakipaikkaa 90-luvun alun jälkeen.
Ainakin omassa tuttava- ja sukulaispiireissä lapset ovat hankkineet paremman koulutuksen mitä me vanhemmat olemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa esitellä täällä lapsuusmuistojaan, kuka kävi riulla pissalla ja kuka söi pettuleipää lapsena. Ei kukaan kiistä nykyisten vanhusten lapsuuden aikaista materiaalista niukkuutta verrattuna nykypäivän lapsiin. Kysymys on rakenteellinen. Nykyiset nuoremmat ikäluokat eivät tule koskaan saavuttamaan sitä elintasoa elinaikanaan kuin mitä heidän nyt eläkkeellä olevat edeltäjänsä ovat saavuttaneet. Syitä on useita. Elinikäiset työpaikat ovat hävinneet. Jokaisella nuoremmalla työelämä on tilkkutäkki, jossa on pätkätöitä, työttömyysaikoja, uudelleenkoulutusaikoja jne jne. Näistä ei kerry vastaavaa omaisuutta kuin mitä nykyiset eläkeläiset ovat kerryttäneet. Myöskään koulutus ei tuo tähän ratkaisua. Säätykierto on pysähtynyt. Siinä missä 70 -luvulla duunarin lapsesta saattoi tulla lääkäri, näin ei enää tapahdu. Huono-osaisuus on suvuttaista ja siitä syklistä ei pääse irti. Ja kirsikkana kakussa, eläke on täysi mahdottomuus jo nykyisille nelikymppisille. Omaa eläkeikääni ei ole edes laissa ja olne nyt 45.
Olen nyt 55-vuotias ja oma työura on ollut tilkkutäkki. Työpaikka meni ensimmäisen kerran 90-luvun alussa laman alkaessa ja muutaman kerran myöhemminkin. Olen ollut työttömänä, pätkätöissä, osa-aikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa ja olen kouluttautunut uudestaan. Tunnen useita kuusikymppisiä, joilla on ollut ja on sama tilanne. Osa ei koskaan saanut enää vakipaikkaa 90-luvun alun jälkeen.
Ainakin omassa tuttava- ja sukulaispiireissä lapset ovat hankkineet paremman koulutuksen mitä me vanhemmat olemme.
Nykyeläkeläiset, etenkin jos oli yhtään koulutusta tekivät työuriaan yhdellä ja samalla työnantajalla pääsääntöisesti. Nykyiset ikätoverini tekevät moni toista ellei kolmattakin tutkintoa ja työurat ovat edelleen yhtä epävarmoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Nykyiset eläkeläiset eivät kyllä todellakaan asuneet missään hökkeleissä ilman sisävessaa tai peseytyneet hellavedellä. Kyllä se ikäpolvi oli nykyisten eläkeläisten vanhemmat, joka taas on ihan eri asia kuin nykyiset eläkeläiset.
Terveydenhuoltoa nyt on turha verrata, se nyt on vaan valitettava (tai oikeastaan hyvä) tosiasia että lääketiede kehittyy, niin kuin kaikki muukin tiede ja sitä mukaa teknologia.
Nuo asuntolainojen 10-15 vuoden laina-ajat kiteyttääkin hyvin sen, että työtä tekemällä sitä rahaa oli. Naisetkin olivat monesti kotiäitejä vielä 1960-luvulla kun miehen palkalla tuli hyvin toimeen. Missä nykypäivänä keskituloinen mies (tai miksei nainenkin) voi elättää palkallaan puolison, muutaman lapsen, säästää siinä ohella 30 % taloa varten ja lopulta maksaa talolainan 10 vuodessa. Ei missään, tuollainen yhtälö ei vain ole mahdollinen, ei vaikka onkin luotu kepulaisten aloitteesta erilaisia kotihoidon tukia kompensoimaan.
Minä olen syntynyt 60-luvun alkupuolella ja teini-ikäiseksi asti asuin talossa, jossa oli ulkovessa ja kantovesi sisään ja ulos. Lapsuuden kavereilla oli kaikilla sama tilanne. Ja ne naiset oli kotona lähinnä olosuhteiden pakosta, koska hoitopaikkoja ei joka paikassa ollut. Moni nainen teki iltaisin siivoustöitä miehen työpäivän päätyttyä. Pitkiä asuntolainoja ei myönnetty, se 10 vuoden laina oli tavallinen. Laina maksettiin pois mahdollisimman nopeasti, koska korot olivat korkeat. En usko, että sinä pärjäisit sillä elintasolla mitä omassa lapsuudenperheessä oltiin. Vai miten usein teillä syödään makaronivelliä, leipäpuuroa, näkkileipämaitoa, grahamjauhopuuroa tai perunaa ja pelkkää ruskeaa kastiketta?
Mietin että en edes vastaisi tähän, mutta taidansa silti todeta, että kun ei osata argumentoida niin sorrutaan henkilökohtaisuuksiin.
Koskaan en kieltänyt naisten työntekoa, mutta totuus oli se, että töitä molempien ei tarvinnut tehdä töitä elääkseen. Kyllä naisten työlle taloudellinen tarve tuli vasta 1970-1980-luvun taitteessa. Sitä ennen töitä tehtiin naisten oman (taloudellisen) itsenäisyyden, koulutuksen ja oman toteuttamisen vuoksi. Tietysti hyvä niin, mutta kyllä nykyiset eläkeläiset olivat usein lapsena kotona äidin kanssa kun isä kävi töissä, ja varsinaista pulaa ei ollut vaikka ei leveästi välttämättä elettykään. Silti oli yhden ihmisen palkalla varaa asua omakotitalossa ja ruokkia monta suuta. Poikkeuksia on tietysti aina suuntaan ja toiseen.
Minulla on naisten työnteosta ihan erilainen käsitys. Johtajien rouvien ei tarvinnut tehdä palkkatöitä, mutta he hoitivat sitä kotia, lapsia ja edustamista. Maalla se vaimo ei käynyt palkkatyössä, mutta hoiti monenlaista askaretta maatilan emäntänä.
Oma viitekehykseni on pääkaupunkiseudulta, missä molemmat 1915 syntyneet isoäitini ovat tehneet työuran 30-luvulta 70-luvulle ja kotitalouteen tarvittiin myös heidän taloudellinen panoksensa. Samaa mallia ovat jatkaneet heidän 30- ja 40 -luvuilla syntyneet tyttärensä. Suvun miehissä ei ole johtajia eikä yrittäjiä, vaikka ihan mukavasti on pärjätty muuten.
Missä kuplassa mahdat elää? Esim. suuret ikäluokat syntyivät 1940-luvun puolivälin jälkeen ja kun tutkit tilastoa Helsingin asumisesta 1960-luvulla, niin huomaat kummastuksesesi, että sisävessa ei ollut läheskään kaikkien asuntojen varusteena, nekin yleistyivät vasta 70-luvulla lähiöbuumin myötä.
Ja uudestaan: suuret ikäluokat eivät ensitöikseen rakentaneet taloa, he asuivat 2 lapsen kanssa kaksiossa ja vasta lasten kasvaessa muutettiin isompaan, siis äidin jo mentyä töihin.