Lue keskustelun säännöt.
Eläkeläisten varallisuus kasvaa koko ajan verrattuna nuorempiin sukupolviin
08.06.2018 |
https://www.hs.fi/talous/art-2000005710785.html
Ei tuo ole mikään yllätys vaan odotuksenmukainen tilanne. Hyvinvointivaltion kaikki herkut saaneet sukupolvet saivat myös kaikista suurimmat työeläkkeet ja varallisuutta on kiinteistöinä, joiden arvo on noussut 1970-luvulta nelinkertaiseksi. Miten nuoret sukupolvet tulevat rahoittamaan kymnenien vuosien eläkeajan pätkätöiden ja työttömyyden keskellä? Maksumiehinä on jo nyt nuoremmat sukupolvet heikommilla eläkkeillä ja yhä kasvavana eläkeikänä. Varmasti sote-kuluja täytyy maksattaa eläkeläisten omalla varallisuudella, muuten kustannukset kasvavat liian suureksi veronmaksajille.
Kommentit (164)
No onko mikään ihme. Nykyiset eläkeläiset, erityisesti suuret ikäluokat, eivät maksaneet omia eläkkeitään vaan ne revitään nykyisten palkansaajien selkänahasta.
Koko pitkä työura maksettiin 3-4 % palkasta eläkemaksua (työntekijän osa), jos sitäkään. Sitten reiluna 50-vuotiaana jouduttiin maksamaan "jopa" 5 %. Nykyiset nuoret maksavat 6,35 % eläkemaksua ja vuosi vuodelta tätä maksua vain korotetaan, reilut 50-vuotiaat maksavat jo melkein 8 %. Ja tämä vain työntekijän maksama osa. 1980-1990-luvulla työnantajan tilittämä työeläkemaksu oli n. 10 %, nykyään jo 25 %.
Suuri osa eläkevarallisuudesta on kertynyt viimeisen 10 vuoden sisällä. Tänne kirstuun himoitsee nyt koko poliittinen vasemmisto kun totuus on että tätä pottia kun lähdetään jakamaan niin se loppuu kesken. Nyt pitäisi tehdä juuri päinvastoin eli keventää nykynuorten maksamaa eläketaakkaa, jotta että nuorille kotitalouksille jäisi enemmän rahaa käteen ja kuluttamiseen.
Totuus, jota suuret ikäluokat eivät suostu hyväksymään, on se, että he eivät ole maksaneet omista eläkkeistään kuin murto-osan. Tämän jos sanoo ääneen niin alkaa parku siitä että miten joskus kauan sitten 20-vuotiaana ei palkasta kertynyt eläkettä (No mitäs sitten, vaikka olisi kertynyt, eivät eläkeläiset silti olisi maksaneet puoliakaan omista eläkkeistään...) ja miten ei ollut nykyisiä tukijärjestelmiä (No ei kai, kun töitä sai vain menemällä töihin!).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Sinun isäsi on sitten ollut hyvätuloinen. Joko äitisi on eläkkeellä, minkä suuruinen se on?
Myös oma äiti oli kotona hoitamassa lapsia siihen asti, että nuorempi meni kouluun, koska hoitopaikkoja ei ollut. Kyllä se kituuttaminen kävi lapsellekin selväksi, kun isän palkalla piti perhe elättää ja maksaa asuntolaina. Asuntona oli huoneen ja kamarin käsittänyt huonokuntoinen talo, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Lomamatkojakin me tosin tehtiin, ajettiin autolla sukulaisiin, jossa yövyttiin olohuoneen lattialla pari yötä. Ensimmäisen kerran söin maksullista ruokaa kodin ulkopuolella parikymppisenä.
Vanhemmille on varmasti kertynyt säästöjä, vaikka pienipalkkaisina heillä on pienet eläkkeet. Mutta ne säästöt on hirvittävän nuukailun tulosta. Olen itsekin tarkka rahasta, mutta en vain sellaiseen kykene. Mieluummin majoitun hotellissa mitä ohuella patjalla sukulaisten lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan maksama leskeneläke loppuu, kun leski täyttää 65 vuotta. Lesken saama työeläke on korkeintaan puolet siitä eläkkeestä, mitä vainaja olisi saanut, jos olisi elänyt eläkeikään asti. Lesken omat tulot vaikuttavat työeläkkeen määrään eli jos oma eläke on hyvä ja vainajan eläke olisi siihen verrattuna ollut huono, leski ei saa yhtään leskeneläkettä.
Tämän hetken eläkeläisillä on usein se tilanne, että leski on nainen ja ollut aina pienituloisempi kuin miesvainaansa. Tämä tulee muuttumaan, koska yhä useammin tulotaso on molemmilla samaa suuruusluokkaa ja joskus jo nainenkin tienaa enemmän kuin mies.
Eläkeläisten varallisuuteen vaikuttaa sekin, että aiemmille sukupolville säästäminen ja sijoittaminen on ollut nuoresta lähtien tärkeämpää kuin rahan hassaaminen tarpeettomiin kulutustavaroihin (kuten pikkulasten merkkivaatteisiin). Nk pahan päivän varalle säästämistä on pidetty tärkeänä. Kun pahaa päivää ei ole vielä tullut, on varallisuus tietenkin kasvanut.
Nykyisin on jo käytössä nk käänteinen asuntolaina eli pankit myöntävät ikäihmisille lainaa heidän asuntoaan vastaan. Tällä rahalla eläkeläiset voivat kompensoida mahdollisesti pientä eläkettään sekä käyttää rahojaan erilaisiin palveluihin kuten esim juuri terveydenhuoltopalvelut, kotipalvelut jne. Kun sitten lainanottaja kuolee, pankki saa asunnon. Mulla on eläkeikään vielä muutama vuosi, mutta aion käyttää hyödyksi tuon käänteisen asuntolainan. Ensimmäiset 20 vuotta kun työskentelin matalapalkka-alalla ja olen myös käyttänyt hoitovapaat aikana, jolloin niistä ei vielä kertynyt eläkettä. Vaikka nyt tienaankin ihan hyvin, eläkkeeni tulee jäämään pienemmäksi kuin mitä toivoisin. Olen myös eronnut, joten leskeneläkettäkään ei ole tiedossa. Minusta on ihan selvää, että "paha päivä" koittaa, kun jään eläkkeelle ja silloin mun kuuluukin käyttää varallisuuttani omaan hyvinvointiini ja elämiseeni.
Työeläkejärjestöjen maksama leskeneläke ei lopu kun täyttää 65 ja se näistä on merkittävämpi muutenkin. Nainen (yleensä) lienee usein perinyt miehensä myös. Testamentilla tai sitten jos ei ole lapsia tms. Ja yleensä vanhempansakin Ihmiset ovat varakkaimmillaan 65-74-vuotiaina muutenkin. Tämä tiedetään hyvin. Tuota joukkoa sitten tuetaan leskeneläkkeillä.
No niinhän minä juuri tuossa aiemmassa kommentissani kirjoitinkin. Kelan maksama eläke loppuu ja työeläkkeen maksamiseen vaikuttaa lesken oma eläke.
Työeläkettä on kertynyt 0€ näillä kotiäideillä, joten kovaa leskeneläkettä vetävät.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Omat vanhemmat ovat syntyneet 30-luvun loppupuolella eli juuri ennen sotia. Kyllä se lapsuusvuosien pula ruuasta ja kaikesta muustakin kuten kunnon vaatteista teki isot kuprut terveyteen, ja se näkyy vanhemmiten. Lapsena sairastetuista kulkutaudeista jäi monelle pysyviä seurauksia, kun lääkkeitä ei ollut eikä lääkäriin päässyt. Nyt niitä lääkärikäyntejä heille tulee ihan tuon vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työeläkkeellä on aloivanhemmat olleet molemmat jo 60-vuotiaina: velaton keskusta-asunto maakunnan keskuskaupungissa, velaton kesämökki, uudehko auto ja aiemmin myös nuorempina eläkeläisinä matkustivat Kiinaa ja Intiaa myöten. En ole kateellinen, koska molemmat lähteneet pienistä maataloista töihin jo 16-vuotiaina eikä tosiaankaan kumpikaan saaneet mitäön kotoaan. Itselläni ei ole tuohon kaikkeen vielä varaa, mutta pääasia, että on töitä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Työssäkäyvillä on yleensä työterveyshuolto. Nyt on työttömillekin järjestetty terveystarkastuksia. Terveyskeskuksiin voi hakeutua jokainen ja lähetteen erikoissairaanhoitoon saa jokainen, jonka sairaus sen vaatii. Vai oletko sinä kateellinen syöpäpotilaiden saamista hoidoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Sinun isäsi on sitten ollut hyvätuloinen. Joko äitisi on eläkkeellä, minkä suuruinen se on?
Myös oma äiti oli kotona hoitamassa lapsia siihen asti, että nuorempi meni kouluun, koska hoitopaikkoja ei ollut. Kyllä se kituuttaminen kävi lapsellekin selväksi, kun isän palkalla piti perhe elättää ja maksaa asuntolaina. Asuntona oli huoneen ja kamarin käsittänyt huonokuntoinen talo, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Lomamatkojakin me tosin tehtiin, ajettiin autolla sukulaisiin, jossa yövyttiin olohuoneen lattialla pari yötä. Ensimmäisen kerran söin maksullista ruokaa kodin ulkopuolella parikymppisenä.
Vanhemmille on varmasti kertynyt säästöjä, vaikka pienipalkkaisina heillä on pienet eläkkeet. Mutta ne säästöt on hirvittävän nuukailun tulosta. Olen itsekin tarkka rahasta, mutta en vain sellaiseen kykene. Mieluummin majoitun hotellissa mitä ohuella patjalla sukulaisten lattialla.
Isä oli hyvätuloinen kuten muutkin isät sillä ok-alueella. Kenenkään äiti ei tehnyt palkkatyötä. Äiti on perinyt isän ja saa erittäin hyvää leskeneläkettä. Kotoilemalla ikänsä mikä on mielestäni uskomatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Työssäkäyvillä on yleensä työterveyshuolto. Nyt on työttömillekin järjestetty terveystarkastuksia. Terveyskeskuksiin voi hakeutua jokainen ja lähetteen erikoissairaanhoitoon saa jokainen, jonka sairaus sen vaatii. Vai oletko sinä kateellinen syöpäpotilaiden saamista hoidoista?
Ohis, meidän työterveys on paikallisessa terveyskeskuksessa. Samalla tavalla jonotetaan sille yhdelle lääkärille joka on pari päivää viikossa töissä. Pitäisi tietää noin puolta vuotta ennen kuin sairastuu, jotta saisi vastaanotolle ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi koko ajan verrataan nyt 30v ikäistä ja eläkeläistä, miksi ei verrata sitä eläkeläistä 25v iässä ja nyt 30v ikäistä 5 vuotta sitten. Havaittaisiin, että se nuorempi ei asunut alivuokralaisena, ei käyttänyt ulkovessaa, ei saunonut kerran viikossa ja muuten peseytynyt keittiössä hellalla lämmitetyllä vedellä. Yllättäen havaittaisiin, että ei se vanhempikaan aikanaan ollut vakityössä, ei ollut pitkiä kesälomia ja jos oli, niin lomasta iso osa piti hoitaa isovanhempia tai muita sukulaisia tai mennä sukulaisille maalle töihin.
Asunto piti maksaa alle 10 vuodessa ja vaikka inflaatio söi lainaa, niin aika tiukoilla oltiin. Sossusta ei saanut euroakaan, kehotettiin pyytämään omilta vanhemmilta.
Nykyiset 30v ikäiset voi 65 v iässä olla vaikka miten varakkaita, sitä emme tiedä. Mutta se tiedetään, että jos nyt 30v sairastuu syöpään, niin hän saa hoitoa. Vanhempiensa ikäluokan samanikäisinä sairastuneet kuolivat sairauksiin, joita nyt hoidetaan rahasta välittämättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Sinun isäsi on sitten ollut hyvätuloinen. Joko äitisi on eläkkeellä, minkä suuruinen se on?
Myös oma äiti oli kotona hoitamassa lapsia siihen asti, että nuorempi meni kouluun, koska hoitopaikkoja ei ollut. Kyllä se kituuttaminen kävi lapsellekin selväksi, kun isän palkalla piti perhe elättää ja maksaa asuntolaina. Asuntona oli huoneen ja kamarin käsittänyt huonokuntoinen talo, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Lomamatkojakin me tosin tehtiin, ajettiin autolla sukulaisiin, jossa yövyttiin olohuoneen lattialla pari yötä. Ensimmäisen kerran söin maksullista ruokaa kodin ulkopuolella parikymppisenä.
Vanhemmille on varmasti kertynyt säästöjä, vaikka pienipalkkaisina heillä on pienet eläkkeet. Mutta ne säästöt on hirvittävän nuukailun tulosta. Olen itsekin tarkka rahasta, mutta en vain sellaiseen kykene. Mieluummin majoitun hotellissa mitä ohuella patjalla sukulaisten lattialla.
Isä oli hyvätuloinen kuten muutkin isät sillä ok-alueella. Kenenkään äiti ei tehnyt palkkatyötä. Äiti on perinyt isän ja saa erittäin hyvää leskeneläkettä. Kotoilemalla ikänsä mikä on mielestäni uskomatonta.
Isäsi teki testamentin äidillesi ja äitisi maksoi perintöverot. Yhteiskuntahan tuossa se voittaja on eli perintöveroista saatiin rahaa vaikka lasten päivähoidon järjestämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Nykyisin asuntolainojen korot ovat naurettavan matalalla verrattuna 1970- ja 1980-lukujen tilanteeseen, jolloin niitä asuntolainoja voi lyhentää tehokkaasti vaikka vallitseekin alhainen inflaatio. Ennen ihmiset siirtyivät vähitellen pienemmistä asunnoista isompiin kuten kerrostalokolmiosta tilavampaan rivitaloon eivätkä pankit tyrkyttäneet nykyiseen mallliin edullisia lainoja.
Jos vanhemmilla ja heidän aikuisilla lapsillaan on hyvät ja normaalit välit, niin yleensähän he tukevat toisiaan vuosikymmenien ajan kuten silloin kun lapset ovat köyhiä opiskelijoita tai vanhemmista on tulossa höperöitä vanhuksia. Miksi ihmisiä, jotka ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin eivätkä ole joka välissä huutamassa yhteiskuntaa avuksi pitäisi rangaista? Useimmat vanhemmat haluavat varmasti vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan siihen että heidän omien lastensa ja lastenlasten elämä olisi helpompaa. Kun Suomessa useimmat perheet alkavat olla 1-3 lapsisia, niin perinnön jakamisenkaan ei pitäisi tuottaa isoja ongelmia.
Tietysti eläkeläisten kannattaa käyttää rahaa haluammallaan tavalla, mutta jo monella nuoremmallakin tulee vastaan se tilanne että toteaa "seen that, done that, been there" eikä ole jatkuvaa tarvetta lisätä kulutusta. Monet harrastukset vaativat enemmänkin aikaa kuten kirjallisuus, musiikki ja liikunta eivätkä ne vie paljon rahaa. Jos jollekin eläkeläiselle vaikkapa televisio tai tietokone ovat tärkeitä arkisessa elämässä, niin silloin kannattanee hankkia kunnon laitteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Työssäkäyvillä on yleensä työterveyshuolto. Nyt on työttömillekin järjestetty terveystarkastuksia. Terveyskeskuksiin voi hakeutua jokainen ja lähetteen erikoissairaanhoitoon saa jokainen, jonka sairaus sen vaatii. Vai oletko sinä kateellinen syöpäpotilaiden saamista hoidoista?
Eläkeläiset täyttävät terveyskeskukset, päivystykset, labrat ja apteekit. Onneksi on rahaa käydä yksityisellä, muuten ei lääkäriä näkisi kuukausitolkulla ja saisi sairastaa oikein huolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Sinun isäsi on sitten ollut hyvätuloinen. Joko äitisi on eläkkeellä, minkä suuruinen se on?
Myös oma äiti oli kotona hoitamassa lapsia siihen asti, että nuorempi meni kouluun, koska hoitopaikkoja ei ollut. Kyllä se kituuttaminen kävi lapsellekin selväksi, kun isän palkalla piti perhe elättää ja maksaa asuntolaina. Asuntona oli huoneen ja kamarin käsittänyt huonokuntoinen talo, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Lomamatkojakin me tosin tehtiin, ajettiin autolla sukulaisiin, jossa yövyttiin olohuoneen lattialla pari yötä. Ensimmäisen kerran söin maksullista ruokaa kodin ulkopuolella parikymppisenä.
Vanhemmille on varmasti kertynyt säästöjä, vaikka pienipalkkaisina heillä on pienet eläkkeet. Mutta ne säästöt on hirvittävän nuukailun tulosta. Olen itsekin tarkka rahasta, mutta en vain sellaiseen kykene. Mieluummin majoitun hotellissa mitä ohuella patjalla sukulaisten lattialla.
Isä oli hyvätuloinen kuten muutkin isät sillä ok-alueella. Kenenkään äiti ei tehnyt palkkatyötä. Äiti on perinyt isän ja saa erittäin hyvää leskeneläkettä. Kotoilemalla ikänsä mikä on mielestäni uskomatonta.
Suurin osa ei kuitenkaan ole ollut hyvätuloisia, joten olette aika harvinaisia. Jos isäsi olisi ollut bussikuski, niin äitisi saisi silti leskeneläkettä. Isäsi isot tulot ovat mahdollistaneet äitisi kotoilun. Saiko äitisi itse valita, onko kotona vai oliko se isäsi päätös?
Leskeneläke tulee muutenkin tiensä päähän sen myötä, että näitä kotirouvia ei enää ole eikä tule. Jos nyt joku yksittäistapaus onkin, niin se on harvinaista. Enää ei avioliitossa pysytä kuolemaan asti, joten yksikään nainen ei uskalla jäädä tulottomaksi.
Totta kai eläkeläisten varallisuus kasvaa, koska he kuluttavat hyvin maltillisesti! Samalla tavalla nuorten aikuisten varallisuus kasvaisi, jos he lopettaisivat juhlimisen ja matkustelun ja laittaisivat jokaisen liikenevän euron säästöön.
MInusta on outoa syyllistää vanhuksia siitä, että he eivät tuhlaa kuten nuoremmat. Nuoret ovat itse valinneet sen, että edullisen ruuan sijaan pitää olla riistokasvatettua avocadoa ja ananasta, prosessoitua soijamaitoa ja härkistä ja vaatteita, jotka on tehty toisella puolella maapalloa.
Perintö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Nykyisin asuntolainojen korot ovat naurettavan matalalla verrattuna 1970- ja 1980-lukujen tilanteeseen, jolloin niitä asuntolainoja voi lyhentää tehokkaasti vaikka vallitseekin alhainen inflaatio. Ennen ihmiset siirtyivät vähitellen pienemmistä asunnoista isompiin kuten kerrostalokolmiosta tilavampaan rivitaloon eivätkä pankit tyrkyttäneet nykyiseen mallliin edullisia lainoja.
Jos vanhemmilla ja heidän aikuisilla lapsillaan on hyvät ja normaalit välit, niin yleensähän he tukevat toisiaan vuosikymmenien ajan kuten silloin kun lapset ovat köyhiä opiskelijoita tai vanhemmista on tulossa höperöitä vanhuksia. Miksi ihmisiä, jotka ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin eivätkä ole joka välissä huutamassa yhteiskuntaa avuksi pitäisi rangaista? Useimmat vanhemmat haluavat varmasti vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan siihen että heidän omien lastensa ja lastenlasten elämä olisi helpompaa. Kun Suomessa useimmat perheet alkavat olla 1-3 lapsisia, niin perinnön jakamisenkaan ei pitäisi tuottaa isoja ongelmia.
Tietysti eläkeläisten kannattaa käyttää rahaa haluammallaan tavalla, mutta jo monella nuoremmallakin tulee vastaan se tilanne että toteaa "seen that, done that, been there" eikä ole jatkuvaa tarvetta lisätä kulutusta. Monet harrastukset vaativat enemmänkin aikaa kuten kirjallisuus, musiikki ja liikunta eivätkä ne vie paljon rahaa. Jos jollekin eläkeläiselle vaikkapa televisio tai tietokone ovat tärkeitä arkisessa elämässä, niin silloin kannattanee hankkia kunnon laitteet.
Ihanneyhteiskunnassa sukupolvien välinen solidaarisuus toimii ja hyödyttää kaikkia. Nykyään itsekkyys on vain kasvanut niin suureksi, että jokainen joutuu pärjäämään omillaan. Suuret ikäpolvet ovat itsekkäämpiä ja kokevat ansainneensa joka pennin kun taas heidän vanhenpansa oikeasti rakensivat hyvinvointimaamme sotien jälkeen raatamalla ja uhrautumalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka eläkeläiset miten yritätte selittää, ette pysty muuksi puhumaan sitä, että olette nyky-yhteiskunnassa monin verroin paremmassa asemassa nuorempiin ikäryhmiin verrattuna. Jäitte eläkkeelle nuoremoina kuin kukaan nykynuorista saa jäädä ja terveempinä. Terveyskeskukset, erikoislääkärit ym.palvelut tarjotaan teille vielä verovaroista, mutta eiköhän sote senkin muuta. Tosin siinäkin varmaan hoitoonpääsy taataan eläkeläisille, me nuoremmat saamme maksaa omasta pussista edes lääkärin näkeminen. Teidät paapotaan sinne hautaan saakka ja omaisuutenne varjellaan, jottei niitä tarvitse käyttää raihnaisimpien vuosien hoidon rahoittamiseen. Onneksi olkoon.
Työssäkäyvillä on yleensä työterveyshuolto. Nyt on työttömillekin järjestetty terveystarkastuksia. Terveyskeskuksiin voi hakeutua jokainen ja lähetteen erikoissairaanhoitoon saa jokainen, jonka sairaus sen vaatii. Vai oletko sinä kateellinen syöpäpotilaiden saamista hoidoista?
Eläkeläiset täyttävät terveyskeskukset, päivystykset, labrat ja apteekit. Onneksi on rahaa käydä yksityisellä, muuten ei lääkäriä näkisi kuukausitolkulla ja saisi sairastaa oikein huolella.
Oma isä on vakavasti sairas ja joutuu käymään usein päivystyksessä, labrassa ja lääkärissä. Minä hoidan hänen apteekkiasiansa, koska hän ei itse jaksa sinne mennä. Nykyisinkin vanhan ja huonokuntoisen pitää vain sinnitellä, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Mutta älä sure, kyllä sinäkin vanhenet ja sairastut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Sinun isäsi on sitten ollut hyvätuloinen. Joko äitisi on eläkkeellä, minkä suuruinen se on?
Myös oma äiti oli kotona hoitamassa lapsia siihen asti, että nuorempi meni kouluun, koska hoitopaikkoja ei ollut. Kyllä se kituuttaminen kävi lapsellekin selväksi, kun isän palkalla piti perhe elättää ja maksaa asuntolaina. Asuntona oli huoneen ja kamarin käsittänyt huonokuntoinen talo, jossa ei ollut mitään mukavuuksia. Lomamatkojakin me tosin tehtiin, ajettiin autolla sukulaisiin, jossa yövyttiin olohuoneen lattialla pari yötä. Ensimmäisen kerran söin maksullista ruokaa kodin ulkopuolella parikymppisenä.
Vanhemmille on varmasti kertynyt säästöjä, vaikka pienipalkkaisina heillä on pienet eläkkeet. Mutta ne säästöt on hirvittävän nuukailun tulosta. Olen itsekin tarkka rahasta, mutta en vain sellaiseen kykene. Mieluummin majoitun hotellissa mitä ohuella patjalla sukulaisten lattialla.
Isä oli hyvätuloinen kuten muutkin isät sillä ok-alueella. Kenenkään äiti ei tehnyt palkkatyötä. Äiti on perinyt isän ja saa erittäin hyvää leskeneläkettä. Kotoilemalla ikänsä mikä on mielestäni uskomatonta.
Isäsi teki testamentin äidillesi ja äitisi maksoi perintöverot. Yhteiskuntahan tuossa se voittaja on eli perintöveroista saatiin rahaa vaikka lasten päivähoidon järjestämiseen.
Tai vaikka Kelan leskeneläkkeiden maksamiseen. En ymmärrä tätä leskien hyysäystä.
Tämä on täysin normaalia kehitystä, viimeisinä elinvuosina varallisuus putoaa rajusti, kun omistusasunnosta pitää luopua ja vanhemisesta aiheutuvat kulut nousevat reippaasti. Nykyään myös opiskellaan pidempään kuin ennen eli työura alkaa keskimäärin myöhemmin, joten pelkkiä ikäryhmiä katsomalla nykynuoret lähtevät takamatkalta ajallisesti.
Omilla valinnoilla lähes kuka tahansa täystyöllistetty pystyy helposti säästämään edelleen, jos se vain kiinnostaa tarpeeksi.
No niinhän minä juuri tuossa aiemmassa kommentissani kirjoitinkin. Kelan maksama eläke loppuu ja työeläkkeen maksamiseen vaikuttaa lesken oma eläke.