Miltä pettäjästä tuntuu, kun tulee ero ja menettää kaiken?

Itse tapasin elämäni ensimmäistä kertaa näin 26-vuotiaana jo pitkään avioliitossa olleen miehen (40v+), joka harrastaa työmatkoillaan yhden yön suhteita. Olin itsekin työmatkalla ja iltatilaisuudessa päädyimme lasilliselle juttelemaan.

Hän yritti kovasti saada minua huoneeseensa mukaan. En lähtenyt ja totesin, että sinähän olet naimisissa (ja perhettäkin on). Mies harmitteli, että usein naiset torjuvat hänet sormuksensa takia. (No ei kai?!?!) Hän myös alkoi pyytämättä perustelemaan käytöstään: 

"Paheiden suhde on aina vakio - en polta, juo tms. joten seksi on se pahe": (No sittenhän se on ihan ok?!?!)

Hän myönsi harrastavansa yhden illan juttuja työmatkoillaan, joita tosin ei ole ilmeisesti kovinkaan usein. Vaimo ei kuulemma tiedä ja "kotikaupungissa käyttäydyn tietenkin aina hyvin.".  Uteliaisuuttani googlasin miehen ja löysin hänen kotisivunsa (ollut jokin paikallispoliitikko), jossa hän ylistää vaimoaan ja ihanaa perhe-elämää. 

Tuo kohtaaminen oli todella hämmentävä. Erityisesti, kun näki vielä miehen kotisivut sekä some-profiilit, joissa on vaimon kanssa yhteiskuvia ja onnellisia tekstejä. Mies oli ystävällinen ja sinänsä hyvinkäyttäytyvä, mutta kyllä silmät avautuivat taas sille, kuinka kahdenlaista elämää voi yksi ihminen elää.

ps. Ja ei, en ottanut enkä aio ottaa ko. miehen vaimoon yhteyttä. En koe sitä omaksi asiakseni yhden parin tunnin keskustelun perusteella. Osahan käräyttelee miehiä, mutta itse en nyt siihen lähtenyt.

Helvetin pahalta näin hieman sivusta seuranneena sanottuna. Nykyinen mieheni eros eksästään, koska se petti. Oli lapset ja asuntolainat juu ja muut. Lopulta nainen itki perään ja raivostui siinä vaiheessa kun alettiin sitten miehen kanssa seurustella. Ei voinut mitenkään hyväksyä vaan jankkasi, että mies rakastaa vieläkin häntä, ei voi rakastaa ketään muuta. Onneks tuo parissa vuodessa rauhottu, mut näköjään aika kipiää tekee yoisen onni, vaikka ero on täysin ollu oma syy.

Vierailija kirjoitti:

Tämä saa varmaan alapeukkuja, mutta olen erään 15v aviossa ja lukiosta asti suhteessa olleen miehen sivuhoito, ja olen saanut seurailla yhden tällaisen pettäjän taistoa itsensä kanssa. Vaimonsa ei tiedä minusta mitään. Kerran hän näki yhden ei-edes-seksuaalisen viestini miehen puhelimeen, mistä nousi jo riita parin välille, mutta mies onnistui vakuuttamaan, että kaikki on ok. Tosin mies huomautti minulle katkerana, koska olimme sopineet, ettei viestiä siihen puhelimeen, ja olin laittanut tahallani viestin miehen käyttäydyttyä tylysti minua kohtaan. Tiedän itsekin, ja mies on minulle monesti vannottanutkin, että vaimo jättää hänet, jos saa tietää, ja olenkin pari kertaa tahallani astunut miehen varpaille, kun on alkanut tuntua, että hän pitääitsestäänselvyytenä sitä, että saa sikailla miten haluaa. Tällä parilla on 2 omaa asuntoa (mökki), lainaa, 2 lasta, ja tiedän, että mies on suhteessa juuri siksi, että on liian mukavuudenhaluinen eroamaan, ja varsinaisesti kuulemma suhteessa menee vieläpä hyvin eli syytä pettämiseen ei ole muuta kuin ahneus ja vieraan viehätys: nyt hänellä on valmiit ruoat pöydässä, saa vaimolta rakkautta, lyhyt työmatka, lapset luonaan 24/7 (tietää, että tulisi huoltajuuskiista) jne. Lisäksi korkeassa virassa, joten pitää pitää imagoa yllä. Mies uskoo ja on minulle sanonutkin, etten koskaan kerro vaimolle hänestä, ja toistaiseksi kyllä hyödynkin hänestä köyhänä opiskelijana. Kaiken kukkuraksi mies puhuu, että jättäisi vaimonsa vuokseni, jos lapsia ei olisi, vaikka rakastaakin muka vaimoaan.

Olen kahden vaiheilla sen suhteen, että kun jossakin vaiheessa en enää tarvitse miehen tukea, ansaitseeko vaimo tietää. Jos vaimo ei saisi tietää, lopettaisin vain suhteen mieheen ja hän palaisi vaimon helmoihin ja kenties alkaisi pettää vaimoa toisen opportunistin opiskelijan kanssa (tästä en saa hyötyä, mutta miehen kollegat opettavat minua). Jos ottaisin yhteyttä vaimoon ja lähettäisin hänelle miehen omalla nimellä tulleet viestit, molemmat kärsisivät ja lapset siihen päälle. Enkä minä kyllä ottaisi pettäjää, jos ero tulisi, vaikka minua nuorempaa ko. äijä tuskin enää löytäisi. Tuntuu nytkin olevan ihan pyörällä päästään saamastaan huomiosta.

Siis huoraat elantosi eteen? Et ole sen kummempi.

Niin moni on täällä kypsymätön, ymmärtämätön ja itsekäs. Kyllä opitte kun ikää tulee. Elämä ei ole niin yksinkertaista. Jokaisella oma tarinansa. Älkää sanoko ei koskaan. Älkääkä omistako ketään kun te ette voi toista ihmistä omistaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap selittää kuinka pitää toimia fiksusti, samaan hengenvetoon kirjoitit tuolle miehelle joka avoimesti kirjoitti tilanteestaan kuinka hän on jakanut itseään kaikille vastaantulijoille ja vihjaa että mies olisi levittänyt sukupuolitauteja.

Siinä meni se sun fiksuus.

Aijaa, menikö tosiaan? Eikö sinusta ole mahdollista, että pettäjä saa ja levittää sukupuolitauteja? Varsinkin, kun panoja on useampi? Varsinkin, kun panoilla voi olla useampi pano? Pettäjä siis vaarantaa puolisonsa terveyden seksiseikkailuillaan kaiken muun lisäksi.

Mitähän tuo mies tällä palstalla ja ketjussa edes teki? Halusi varmaan kertoa säälittävän tarinan, jotta saisi naisilta sympatiaa, ja sitä taisi sinulta saadakin. Sinustahan tulisi hyvä kakkonen jollekin, kun nyyhkytarinat uppoavat noin helposti.

Lisäksi se mies haukkui minua psykoottiseksi ja läheisriippuvaiseksi ym. ja sitten ihmettelet tylyä vastaustani. Kaikenlaisia höpönassuja sitä täälläkin pyörii...

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä AV-palstalta on saanut lukea aivan sairaita perhekohtaloita, joissa mies on alkanut huorailemaan ja perhe on hajonnut. Useimmissa tapauksissa pettäminen on tullut petetylle täytenä yllätyksenä.

Eli näissä tapauksissa pari on voinut olla yhdessä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja heillä on yhteisiä lapsia. Yhteinen asuntolaina, yhteinen auto, yhteinen muu omaisuus, yhteiset tuttavat ja sukulaissuhteet. Kaikki.

Ja sitten tulee toinen nainen kuvioihin tai siis mies päästää/ottaa toisen naisen kuvioihin. Syyllisiä ovat molemmat, mutta pettäjä on ainoa, joka on vastuussa teoistaan petetylle ja toisaalta nainen/mies voi olla ns. kakkonen tietämättäänkin.

Miltä se tuntuu pettäjästä, kun petetty ottaa eron ja pettäjä menettää käytännössä koko elämänsä, jota on elänyt ja rakentanut vuosia? Miten muut läheiset suhtautuvat asiaan? Kakkonenkaan ei varmaan kauaa lohduta, koska miksipä tuollaiset suhteet kestäisivät, jotka ovat alkaneet pettämisellä.

Olen näistä lukemistani perhekohtaloista suoraan sanottuna järkyttynyt. Olen myös seurannut tällaista tapausta sivusta ja sitäkään en kyennyt ymmärtämään. Petetty on suurin uhri ja hänen asemansa on kurjin, mutta minun on jotenkin vaikea käsittää sitä, miksi joku päättää suhteensa tuolla tavalla? Sehän on pettäjälle itselleenkin vahingollista. Jos parisuhteessa on ongelmia, miksei niistä voi keskustella kumppanin kanssa ja mennä pariterapiaan? Sama juttu jos on ongelmia itsensä kanssa, ikäkriisi tai muu. Miksi hoitaa ahdistusta paskomalla omaan pesään?

(Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan, niin kyllä, nainenkin voi pettää. Mutta tämä on naisvaltainen palsta ja suurin osa petetyistä on naisia ainakin niissä ketjuissa, joita olen täältä ja muualta lukenut ja tuttavilta kuullut. Valtakunnallinen tilasto siitä, kumpi pettää enemmän, mies vai nainen, olisi mielenkiintoista nähdä.)

Halusin tehdä tämän aloituksen, koska olen järkyttynyt näistä tapauksista, mitä olen täältä lukenut ja mitä on tullut julkisuuteen. Joissain tapauksissa mies on pettänyt, kun nainen on ollut raskaana, synnyttämässä tai hoitanut vauvaa. Siihen soppaan sekaan vielä avioliiton ulkopuolinen lapsi. Aivan käsittämättömän sairasta. Oksettavaa!

En tiedä, miten selviäisin jos omalle kohdalle sattuisi. Tuossa sekoilussahan voi mennä talokin alta, jonka eteen on tehnyt töitä vuosia. Ja lapsille tulisi traumat. Vaimo, lapset, omaisuus, vastuu - kaikki vedetään vessanpöntöstä alas. Kuten sanottu, en voi ymmärtää.

Miten te, jotka olette käyneet tällaisen elämäntilanteen läpi, olette selvineet? Miten kävi pettäjälle, kun ymmärsi, mitä kaikkea menetti? Yrittikö takaisin ja näytittekö pitkää nenää?

Varmasti on hyvin paljon sellaisia pettäjiä joita alkaa harmittaa ja haluaakin takaisin. Mutta. Siinä suhteessa on ollut hyvin paljon pielessä jo ennestään jos jompi kumpi ajautuu pettämään. Kuka sellaiseen haluaa enää takaisin.

Pettäminen johtuu aina pettäjästä ja hänen valinnoistaan. Pettämiseen ei ajauduta, vaan se on tietoinen päätös.

Johtuu johtuu ja toki pettäminen on väärin mutta silloin kun petetään ei olla tyytyväisiä suhteeseen, eikö se ole kaikkien etu että sitten erotaan?

Jos ei olla tyytyväisiä suhteeseen, erotaan, ei petetä. Mikä tässä on vaikeaa?

Ei ihmiset ole samanlaisia, jokainen tekee asiat omalla tyylillään.

Miten se on niin vaikea ymmärtää?

Niin, on selkärangattomia nilviäisiä jotka ajattelevat ensisijassa itseään ja sitten on selkärangallisia, joille ei tuota ongelmia päättää suhde asiallisesti. Onneksi kuulun jälkimmäiseen ryhmään.

Sama täällä. Olen vähän yllättynyt näistä katkerista kommenteista. Taisi mennä monella tunteisiin. Tosin otsikko varmaan vetää juuri niitä pettäjiä puoleensa. Se vaan on niin, että kun pettää kerran, niin pettää toisenkin kerran. Sellaiset ihmiset ovat epäkypsiä ja juuri niitä vaikeita tapauksia, jotka eivät hoida vastuutaan muutenkaan eron jälkeen, esim. lasten kasvatuksen osalta. Lapsia kyllä osataan tehdä ja leikkiä vähän aikaa kotista, mutta sitten tulee pupu pöksyyn, kun pitäisi tehdä töitä niiden eteen, eikä elämä olekaan pelkkää juhlaa.

AP

Ei herranjumala, lue nyt tämä oma kommenttisi. Etkö sä näe sitä katkeruutta mikä paistaa siitä läpi? Tai yleistämistä?

Anna jo olla. Pidä seuraavalla kerralla housut jalassa.

- ei ap

Mä en ole pettänyt ja mulla on yleensä hame. Lopeta sä toi lapsellinen vihjailusi.

Lopeta itse nuo älyttömät komenttisi ap:lle, joka on kirjoittanut täällä _täysin_ asiallisesti ja rauhallisesti. Vaikea jaksaa tuollaista turhaa mölyämistä ja halventamista.

Mitä halventamista? Kysyin että eikö hän huomaa omassa kommentissaan katkeruutta ja yleistämistä. Nyt kyllä sinä käyttäydyt lapsellisesti.

Nyt on suhun selvästi kolahtanu joku ja kovasti. Ja lapsellinen ja lapsellinen...oon tainnu sanoa sulle jossain noin kun sitä pitää nyt jatkuvasti hokea...juu, totuus ottaa joskus koville. Niin ja ap ei kirjoita mitenkään etityisen katkeraan sävyyn ja tuolla halventamisella tarkoitin niitä muutamia täysin tarpeettomia ja naurettavia "tasapainottumuus" ym. kommentteja jotka oli ehkä muiden kirjoittamia. En vaan jaksa tuollaista kun toinen on täysin fiksu ja asiallinen.

Kiitos. Tämä aihe ja omat mielipiteeni ovat selvästi osuneet arkaan paikkaan tuolle kirjoittajalle ja varmaan monelle muullekin. 

Kummallista, että aletaan haukkumaan läheisriippuvaiseksi, psykoottiseksi, katkeraksi jne. Joissain kommenteissa vihjaillaan, että minäkin pettäisin tilaisuuden tullen tai että puolisoni pettää minua ennemmin tai myöhemmin, koska olen niin kylmä ja katkera. En itse asiassa ole.

No, pitää muistaa, millaisilta ihmisiltä tuollaiset kommentit tulevat. 

AP

Pettämisestä on tehty tapa erota, pettämisestä on tehty hyväksyttävää. Mikä tätä maailmaa vaivaa?

Iso osa selittelee että kuka nyt huonossa suhteessa haluaa olla...no ei tarvikaan olla! Erotkaa! Ja pankaa sitten! Se on ihan sama mitä paskaa parisuhteessa tapahtuu, jos on ongelmia niin silloin erotaan ennenkuin ne housut on pakko päästä pudottamaan.

Pettäjä ei välitä puolisostaan. Pettäjä ei välitä perheestään. Pettäjä ei välitä yhtään mistään, paitsi itsestään. Ollaan valmiita tekemään ihan mitä vain kunhan saa vierasta. Monesti pettäjä ei kyllä ajattele itseäänkään eikä tajua tai halua tajuta mitä aiheuttaa.

Ja syy on aina pettäjän.

Oma kokemus on se että olen petetty niin ymmärrän hyvin sitä ajatusmaailmaa. Katkeruus ja viha. Silti rakastat toista. Ei ne tunteet heti kuole. Siinä on nuppi kovilla jonkin aikaa.

Meilläkään ei ollut juurikaan ongelmia. Ei viinaa, huumeita, väkivaltaa ei mitään isoa. Ja halusin häntä ja rakastin häntä. Mutta arki oli kuulemma hänet väsyttänyt kun olimme lapsiperhe. Se riitti hänelle syyksi. Hoidimme lapsia tasan puoliksi, oltiin eri aikaan töissä. Kai hän oli yksinäinen mutta niin olin minäkin. Mutta minä kestin hän ei. Arjen voi muuttaa ja nuo asiat muutenkin olisi ollut puhuttavissa.

Tuntuu niin typerältä syyltä että en oikein usko häntä. Hän on pettäjä ja halusi vain vierasta munaa.

Perheemme hajosi. Menetin perheeni, itsetuntoni, lähes mieleni. En osaa edes kuvailla sitä olotilaa. Hän laittoi minut kärsimään ja koska ei näyttänyt katumustaan, kostin, henkisesti. Ajattelin että pettäjä saa mitä pettäjä ansaitsee. Ne kuukaudet kun asuimme yhdessä, tein hänestä henkisesti selvää. Iskin kaikella vyön alle mitä hänestä tiesin. Ja se oli helppoa koska oli herkkä ja huonoitsetuntoinen. Sitten esitin ystävää ja kuuntelin. Ja hän avautui. Sitten iskin niillä asioilla mitä kertoi. Sain hänet ajattelemaan itsestään mikä paska on ja että hän ei ole mitään. Ihan niin kuin mitä mä kävin läpi kun sain tietää pettämisestä.

Kostosta varoitellaan että entistä pahempi olo. Ei tullut vaan helpotti. Koen että nyt olemme tasoissa.

Enkä kadu päivääkään.

Mies

Miehelle riittää syyksi se että lapsiperheen elämä on rasittavaa. Ongelmia ei tarvitse olla. Tällaiset itsekkäät tyypit laittaa vaimon tekemään kaikki kotityöt ja hoitamaan yksin lapset. Silti heistä tuntuu että vieras on parempi kun sitten ei tarvii hoitaa tai katsella liikaa lapsia vaan joskus vain. Ensimmäinen akka on lastentekokone ja toinen sitten uusi piika. Lapset inhoaa uusikkoa mutta käyvät joskus. Se riittää äijälle. Ja naisten tunteilla ei ole väliä koska mies haluaa vain hyötyä itselleen. Pettää kannattaa niin selviää pystyykö uusi piika hoitamaan vaimon hommat.

Mulla ei ole yhtään hyvää tarinaa pettäjän kannalta katsottuna, karma on purrut ihan kaikkia. Jokaisessa tapauksessa pettäjä on ollut pariskunnan mies, ja nainen on ollut hyväuskoinen, uskollinen ja kiltti ihminen. Yhdessä tapauksessa mies jätti vaimonsa ja kolme lastaan nuoren rakkaan takia, ja nuorikko sitten tuli raskaaksi tälle miehelle ja löysi uuden (nuoremman) miehen aika pian lapsen saamisen jälkeen. Pettäjälle tuli isot elaritaakat, ulosottoon menivät kaikki ja sitten meni luottotiedot ja pimeän työn takia terveys. 

Toisessa tapauksessa mies petti lapsensa äitiä ja aloitti suhteen naisen kanssa, joka vaatii uutta alkua ja muuttamista toiselle paikkakunnalle pois eksän ja lapsen luota. Lapsi etääntyi isästään. Uusi nainen halusi omia lapsia mutta 10v suhteen jälkeen selvisi, ettei voi saada omia lapsia ja jätti miehen pettyneenä lapsettomuuteen. Lopulta pettäjä ei saanut lisää lapsia ja oli etääntynyt siitä ainokaisestaan joka oli jo teini-iässä.

Kolmas tapaus oli lyhyt suhde, jossa mies petti naista joka oli hulluna tähän. Nainen oli hyvässä duunissa, korkeasti koulutettu, sporttinen, kaunis ja ei käytä päihteitä. Mies oli turhapuromainen, nainen oli liian korkeatasoinen miehelle joka huono itsetuntoisena petti naistaan, koska ei uskonut naisen oikeasti haluavan hänet ja mies testaili viehätysvoimaansa. Nainen jätti miehen samantien, mies ruikuttaa takaisin vielä kuukausia pettämisen jälkeen.

Neljännessä mies petti pitkäaikaista avopuolisoaan jonka kanssa yritti lasta. Kun pettäminen selvisi, kävi myös ilmi, että mies ei voi edes saada omia lapsia. Ei ole halutuinta kamaa sinkkumarkkinoilla hedelmätön 34 vuotias mies... naisella on nykyisin lapsi eri miehen kanssa.

Mitä opin tästä? Elämä on karma. Pettäjät saavat ansionsa mukaan ja petetyt kumppanin joka ymmärtää heidän arvonsa. Kaikilla näillä petetyillä naisilla on nykyisin hyvä itseluottamus ja elämä mallillaan, toisin kuin näillä miehillä. Yksinäisiä ja katkeria ovat.

Suurin osa ei jää kaipaamaan entistä vaan jatkaa elämäänsä ilman huolenhäivää. Vain hyvin pieni osa katuu ja siitäkin osa siksi että se on yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää.

Jos taas pettäjä on nainen niin miksi se tuntuu olevan hyväksyttävää? Sekin käännetään aina miehen syyksi. Eikä se karma tunnu iskevän pettäviin naisiin ollenkaan.

Mies

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä AV-palstalta on saanut lukea aivan sairaita perhekohtaloita, joissa mies on alkanut huorailemaan ja perhe on hajonnut. Useimmissa tapauksissa pettäminen on tullut petetylle täytenä yllätyksenä.

Eli näissä tapauksissa pari on voinut olla yhdessä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja heillä on yhteisiä lapsia. Yhteinen asuntolaina, yhteinen auto, yhteinen muu omaisuus, yhteiset tuttavat ja sukulaissuhteet. Kaikki.

Ja sitten tulee toinen nainen kuvioihin tai siis mies päästää/ottaa toisen naisen kuvioihin. Syyllisiä ovat molemmat, mutta pettäjä on ainoa, joka on vastuussa teoistaan petetylle ja toisaalta nainen/mies voi olla ns. kakkonen tietämättäänkin.

Miltä se tuntuu pettäjästä, kun petetty ottaa eron ja pettäjä menettää käytännössä koko elämänsä, jota on elänyt ja rakentanut vuosia? Miten muut läheiset suhtautuvat asiaan? Kakkonenkaan ei varmaan kauaa lohduta, koska miksipä tuollaiset suhteet kestäisivät, jotka ovat alkaneet pettämisellä.

Olen näistä lukemistani perhekohtaloista suoraan sanottuna järkyttynyt. Olen myös seurannut tällaista tapausta sivusta ja sitäkään en kyennyt ymmärtämään. Petetty on suurin uhri ja hänen asemansa on kurjin, mutta minun on jotenkin vaikea käsittää sitä, miksi joku päättää suhteensa tuolla tavalla? Sehän on pettäjälle itselleenkin vahingollista. Jos parisuhteessa on ongelmia, miksei niistä voi keskustella kumppanin kanssa ja mennä pariterapiaan? Sama juttu jos on ongelmia itsensä kanssa, ikäkriisi tai muu. Miksi hoitaa ahdistusta paskomalla omaan pesään?

(Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan, niin kyllä, nainenkin voi pettää. Mutta tämä on naisvaltainen palsta ja suurin osa petetyistä on naisia ainakin niissä ketjuissa, joita olen täältä ja muualta lukenut ja tuttavilta kuullut. Valtakunnallinen tilasto siitä, kumpi pettää enemmän, mies vai nainen, olisi mielenkiintoista nähdä.)

Halusin tehdä tämän aloituksen, koska olen järkyttynyt näistä tapauksista, mitä olen täältä lukenut ja mitä on tullut julkisuuteen. Joissain tapauksissa mies on pettänyt, kun nainen on ollut raskaana, synnyttämässä tai hoitanut vauvaa. Siihen soppaan sekaan vielä avioliiton ulkopuolinen lapsi. Aivan käsittämättömän sairasta. Oksettavaa!

En tiedä, miten selviäisin jos omalle kohdalle sattuisi. Tuossa sekoilussahan voi mennä talokin alta, jonka eteen on tehnyt töitä vuosia. Ja lapsille tulisi traumat. Vaimo, lapset, omaisuus, vastuu - kaikki vedetään vessanpöntöstä alas. Kuten sanottu, en voi ymmärtää.

Miten te, jotka olette käyneet tällaisen elämäntilanteen läpi, olette selvineet? Miten kävi pettäjälle, kun ymmärsi, mitä kaikkea menetti? Yrittikö takaisin ja näytittekö pitkää nenää?

Varmasti on hyvin paljon sellaisia pettäjiä joita alkaa harmittaa ja haluaakin takaisin. Mutta. Siinä suhteessa on ollut hyvin paljon pielessä jo ennestään jos jompi kumpi ajautuu pettämään. Kuka sellaiseen haluaa enää takaisin.

Pettäminen johtuu aina pettäjästä ja hänen valinnoistaan. Pettämiseen ei ajauduta, vaan se on tietoinen päätös.

Johtuu johtuu ja toki pettäminen on väärin mutta silloin kun petetään ei olla tyytyväisiä suhteeseen, eikö se ole kaikkien etu että sitten erotaan?

Jos ei olla tyytyväisiä suhteeseen, erotaan, ei petetä. Mikä tässä on vaikeaa?

Ja tämä eroaa tuosta ap:n mielenterveyttä järkyttäneestä lopputulemasta miten?

Vierailija kirjoitti:

Ap selittää kuinka pitää toimia fiksusti, samaan hengenvetoon kirjoitit tuolle miehelle joka avoimesti kirjoitti tilanteestaan kuinka hän on jakanut itseään kaikille vastaantulijoille ja vihjaa että mies olisi levittänyt sukupuolitauteja.

Siinä meni se sun fiksuus.

Itsehän mies kertoi mitä oli tehnyt. Ei Ap noita keksinyt.

Minä petin ja halusin erota. Miten kävi? Omaisuus jaettiin, kukaan ei menettänyt mitään. Lasten osalta yhteishuoltajuus, ovat 50/50. Jaamme exän kanssa tosi hyvin vanhemmuuden ja olemme toistemme tukena siinä. Muutoinkin välit on tosi hyvät. Exällä on tosi kiva uusi nainen, ollut jo vuosia. Minä olen myös onnellisesti yhdessä miehen kanssa, jonka kanssa petin exää.

En todellakaan ole ylpeä siitä, että petin, mutta kyllä meille ero sinänsä oli vain ajan kysymys. Hyvin saatiin kaikki silti sovittua.

Vierailija kirjoitti:

Pettäjä ei välitä puolisostaan. Pettäjä ei välitä perheestään. Pettäjä ei välitä yhtään mistään, paitsi itsestään.

Itse asiassa pettäjä ei välitä edes itsestään, ja koska ei kykene rakastamaan itseään ei sillon myöskään kykene rakastamaan toisia.

Miehelläni ei ole rajoja, ajautuu "pettämään" helposti, vaikka en asiaa pettämiseksi kutsuisi, koska olen siitä tietoinen. Hänelle ei kehity tunteita, panoja on miesten ja naisten kanssa, vapaiden ja varattujen, nuorien (25+) ja vanhojen, lihavien ja laihojen, tummien ja vaaleiden, rikkaiden ja köyhien, itsekkäiden ja epäitsekkäiden kanssa..kaikki näyttää käyvän. Kukaan näistä panoista ei kuitenkaan tunne häntä tai tiedä, että oli lapsena hyväksikäyt*tty sukulaismiehensä toimesta vuosia. Raiskatt*u monen monta kertaa. Petetyksi tuleminen on siihen verrattuna pieni pintanaarmu vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täältä AV-palstalta on saanut lukea aivan sairaita perhekohtaloita, joissa mies on alkanut huorailemaan ja perhe on hajonnut. Useimmissa tapauksissa pettäminen on tullut petetylle täytenä yllätyksenä.

Eli näissä tapauksissa pari on voinut olla yhdessä vuosia, jopa vuosikymmeniä ja heillä on yhteisiä lapsia. Yhteinen asuntolaina, yhteinen auto, yhteinen muu omaisuus, yhteiset tuttavat ja sukulaissuhteet. Kaikki.

Ja sitten tulee toinen nainen kuvioihin tai siis mies päästää/ottaa toisen naisen kuvioihin. Syyllisiä ovat molemmat, mutta pettäjä on ainoa, joka on vastuussa teoistaan petetylle ja toisaalta nainen/mies voi olla ns. kakkonen tietämättäänkin.

Miltä se tuntuu pettäjästä, kun petetty ottaa eron ja pettäjä menettää käytännössä koko elämänsä, jota on elänyt ja rakentanut vuosia? Miten muut läheiset suhtautuvat asiaan? Kakkonenkaan ei varmaan kauaa lohduta, koska miksipä tuollaiset suhteet kestäisivät, jotka ovat alkaneet pettämisellä.

Olen näistä lukemistani perhekohtaloista suoraan sanottuna järkyttynyt. Olen myös seurannut tällaista tapausta sivusta ja sitäkään en kyennyt ymmärtämään. Petetty on suurin uhri ja hänen asemansa on kurjin, mutta minun on jotenkin vaikea käsittää sitä, miksi joku päättää suhteensa tuolla tavalla? Sehän on pettäjälle itselleenkin vahingollista. Jos parisuhteessa on ongelmia, miksei niistä voi keskustella kumppanin kanssa ja mennä pariterapiaan? Sama juttu jos on ongelmia itsensä kanssa, ikäkriisi tai muu. Miksi hoitaa ahdistusta paskomalla omaan pesään?

(Ja ennen kuin joku ehtii sanomaan, niin kyllä, nainenkin voi pettää. Mutta tämä on naisvaltainen palsta ja suurin osa petetyistä on naisia ainakin niissä ketjuissa, joita olen täältä ja muualta lukenut ja tuttavilta kuullut. Valtakunnallinen tilasto siitä, kumpi pettää enemmän, mies vai nainen, olisi mielenkiintoista nähdä.)

Halusin tehdä tämän aloituksen, koska olen järkyttynyt näistä tapauksista, mitä olen täältä lukenut ja mitä on tullut julkisuuteen. Joissain tapauksissa mies on pettänyt, kun nainen on ollut raskaana, synnyttämässä tai hoitanut vauvaa. Siihen soppaan sekaan vielä avioliiton ulkopuolinen lapsi. Aivan käsittämättömän sairasta. Oksettavaa!

En tiedä, miten selviäisin jos omalle kohdalle sattuisi. Tuossa sekoilussahan voi mennä talokin alta, jonka eteen on tehnyt töitä vuosia. Ja lapsille tulisi traumat. Vaimo, lapset, omaisuus, vastuu - kaikki vedetään vessanpöntöstä alas. Kuten sanottu, en voi ymmärtää.

Miten te, jotka olette käyneet tällaisen elämäntilanteen läpi, olette selvineet? Miten kävi pettäjälle, kun ymmärsi, mitä kaikkea menetti? Yrittikö takaisin ja näytittekö pitkää nenää?

Varmasti on hyvin paljon sellaisia pettäjiä joita alkaa harmittaa ja haluaakin takaisin. Mutta. Siinä suhteessa on ollut hyvin paljon pielessä jo ennestään jos jompi kumpi ajautuu pettämään. Kuka sellaiseen haluaa enää takaisin.

Ei aina välttämättä suhteessa, vaan pettäjässäkin voi olla jotain pielessä.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa ei jää kaipaamaan entistä vaan jatkaa elämäänsä ilman huolenhäivää. Vain hyvin pieni osa katuu ja siitäkin osa siksi että se on yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpää.

Tämä kevyt elämänasenne voi johtaa pettämiseen.