Lue keskustelun säännöt.
Mistä syistä tuijotat ihmisiä ja mitä silloin ajattelet?
Kommentit (22)
Jos minä tuijotan, olen hukkunut ajatuksiini ja mietin todennäköisesti käynnissä olevaa kirjoitusprojektia, esim jonkun asian muotoilua. Vaihtoehtisesti aivot voi olla yleisjumissa, jolloin ne ei ajattele mitään. Se on vähän kuin poissaoloepilepsia, mutta siitä havahtuu heti kun joku herättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ajatuksissani/ yritän hahmottaa kasvojen piirteitä/ joku on jollakin tavalla mielenkiintoinen. Ei sen erikoisempaa. Harvoin tuijotan, epäkohteliasta kai.
Joskus myös pohdin ihmisten erillisyyttä. Sitä että satunnaiselle ohikulkijalle olen satunnainen ohikulkija.
Tuijotan ihan tahallaan koko ajan silmiin, koska on ihanaa katsella sitä kiemurtelua. Isompia miehiä mittailen jatkuvasti taistelumielessä. Öisin pukeudun mustaan kokovartalo-camo-asuun ja vedän commandopipon päähän. Juoksen pitkin kaupungin hämäriä alueita pitkin. Kusen autojen päälle ja olen superninja.
Onpas nätti nainen. Uskaltaisinpa lähestyä ja pyytää numeroa, että voisin mahdollisesti tutustua paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tuijottelen aina uimahallissa rintoja ja haaveilen, että pääsisi maistamaan. Olenhan vanha irstas setämies.
Miehen man-boobseja? XDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juurikaan tuijota. Jos katson jotakuta, todennäköisesti mietin ihan omiani, en kyseistä henkilöä.
Mitä ap sinä ajattelet, kun seuraat muita noin tarkkaan? Et voi tietää kenenkään "tuijottavan", jos et itse tuijota.
Vierailija kirjoitti:
Tuijotan ihan tahallaan koko ajan silmiin, koska on ihanaa katsella sitä kiemurtelua. Isompia miehiä mittailen jatkuvasti taistelumielessä. Öisin pukeudun mustaan kokovartalo-camo-asuun ja vedän commandopipon päähän. Juoksen pitkin kaupungin hämäriä alueita pitkin. Kusen autojen päälle ja olen superninja.
Iteee en ole vieläää selvinnnyt tälle huumoriasteeelle. See on järjen sopusoiintua ja iäntuomaaa asioiden arvottamista toisesssa sfäärisssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni se on ihan luonnollista, että katse alitajuisesti hakeutuu sinne missä on elämää, ääntä ja liikehdintää, muita ihmisiä. Se ettei saa, viitsi tai uskalla katsoa on olosuhteiden kautta opittua. Joskus tuntuu että sitä liikaakin tuijottaa itseensä ja omaan käyttäymiseensä, ja yrittää ohjata mihin milloinkin saa katsoa ja kuinka kauan, yrittää vältellä katseita kohtaamasta. Mutta joskus se sitten unohtuu ja vahingossa jää tuijottamaan pitemmäksi aikaa. Ajatukset voi silti olla jossain ihan muualla.
Koska olen Pohjois-Karjalasta. En ajattele samalla mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos itse koen, että minua tuijotetaan, ajattelen että onko vaatteet tai hiukset huonosti tai jotain vikaa ulkonäössä.
Nymfomaanikko kirjoitti:
Onpas siinä komea mies ja miltä tuntuisi kun hän siittäisi minut mahtavalla kalullaan. Halkeasiko pimppini siitä esim.
Sellaisia mä mietin.
Tämä on kyllä miehen kirjoittama..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska olen Pohjois-Karjalasta. En ajattele samalla mitään.
Siellä teillä päin käydessä todellakin kestä tahansa tulee ihmisiä pelkäävä sen JATKUVAN ja LÄPITUNKEVAN tuijotuksen takia. Olette törppöjä, opetelkaa tapoja! Muiden ihmisten töllöttämminen pitkään on erittäin EPÄKOHTELIASTA KÄYTÖSTÄ. Miten tämä saataisiin teille perille? Ettekö muuten keskenänne häiriinny lainkaan siitä möllötyksestä? Onko teistä outoa käydä muilla paikkakunnilla, joissa ihmiset osaavat käyttäytyä eivätkä töllötä jokaista vastaantulijaa kuin lehmä uutta ämpäriä?
Katson mielenkiintoisen näköistä tai kaunista ihmistä pitkään. Mutta käännän katseeni pois jos hän huomaa. Rumia ihmisiä en kehtaa katsoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos itse koen, että minua tuijotetaan, ajattelen että onko vaatteet tai hiukset huonosti tai jotain vikaa ulkonäössä.
Mulla sama juttu :D siksi mulla lähdöt yleensä kestää ja kestää ku mietin ei kai mussa ole mitää vikaa tai et ei kai mulle naureta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska olen Pohjois-Karjalasta. En ajattele samalla mitään.
Siellä teillä päin käydessä todellakin kestä tahansa tulee ihmisiä pelkäävä sen JATKUVAN ja LÄPITUNKEVAN tuijotuksen takia. Olette törppöjä, opetelkaa tapoja! Muiden ihmisten töllöttämminen pitkään on erittäin EPÄKOHTELIASTA KÄYTÖSTÄ. Miten tämä saataisiin teille perille? Ettekö muuten keskenänne häiriinny lainkaan siitä möllötyksestä? Onko teistä outoa käydä muilla paikkakunnilla, joissa ihmiset osaavat käyttäytyä eivätkä töllötä jokaista vastaantulijaa kuin lehmä uutta ämpäriä?
Kyllä joskus tulee tuijotettua, kun rouva kesämökkivieras tepsuttelee mökkitietä kymmenen sentin piikkikoroissa tai juoksee karkuun oravaa tai sorsaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos itse koen, että minua tuijotetaan, ajattelen että onko vaatteet tai hiukset huonosti tai jotain vikaa ulkonäössä.
Mulla sama juttu :D siksi mulla lähdöt yleensä kestää ja kestää ku mietin ei kai mussa ole mitää vikaa tai et ei kai mulle naureta.
Pyörällä jos liikkuu niin ei voi olla ihan varma miltä lopulta näyttää kun pääsee määränpäähän. :D
Vältän varsinaista tuijottamista, mutta huomion vie hyvännäköinen tyyli, se että ihminen tekee jotain kummallista, se joku näyttää tarvitsevan apua... syitä voi olla monia. Joskus koen pakottavaa tarvetta lukea ihmisten vaatteissa olevia tekstejä. Jostain syystä ärsyttää esim. T-paitatekstit joista ei saa heti selvää. Jokin neuroosi, ehkä?
Joskus saatan tuijottaa jotain ihmistä, joka näyttää epämääräisesti tutulta mutten tiedä miksi.
Vältän suoraa tuijottamista, mutta joskus esimerkiksi ihmisestä, jonka takana kävelee tai pyöräilee tulee ajateltua jotain siihen liittyvää miltä ihminen näyttää.. esimerkiksi liittyen ulkonäköön tai vaatteisiin. Välillä jos on miettimässä itselleen jotain uusia vaatteita niin tulee katsottua paljon millaisia kyseisiä vaatteita muut käyttävät. :D
Että onpa siinä kaunis, komea tai mielenkiintoisen näköinen ihminen.