Söin tuttia 5-vuotiaaksi, veli joi tuttipullosta vielä 6-vuotiaana.. Millaisia asioita, jollaisia nykyään kauhisteltaisiin neuvolassa ja vauvapalstalta muistat omasta lapsuudestasi ? Etenkin 70/80-luvuilla syntyneet

Maalla, syntymävuosi 81

Vauvana matkustin takapenkillä vaunukopassa

15 vuotias serkku vahti kesällä kuukauden 9 h päivässä neljää lasta: 2v, 4v, 7v ja 10 v

Käytiin ekaluokkalaisina ja sitä vanhempina uimassa soramontuilla monen kilsan päässä ja kavereilla kylässä. Tuntikausia poissa kotoa. Talvisin käytiin läheisellä järvellä luistelemassa.

Käytiin liikuntakerhossa jota piti kyläkoulun yhden oppilaan isä. Aina kerhopäivän aamuna ilmoitettin koulussa tytölle ketkä tulee illallla kerhoon. Isä sit haki meidät kaikki ympäri kylää, 12 taisi olla parhaimmillaan kyytissä. Takapenkillä 6, edessä 3 ja kolme takaloosterissa.

Koulussa päästiin opettajan kyydillä milloin minnekin. Koulussa oli 1-2 yhdistelmäluokka ja 3-6 yhdistelmäluokka. Koko luokka samaan autoon, 6-8 per auto. Oppilamäärä oli 13-18 mun kouluaikana.

Ei välituntivalvontaa. Käytettiin koulun varusteita ja pelattiin jääkiekkoa, pesäpalloa ja vaikka mitä. Itse jäädytettiin kenttä.

Heinäladossa hypittiin ylhäältä orsilta heinäkasoihin. Ajettiin traktoria ala-asteikäisenä, veli sai ilmakon 12 vuotiaana ja mopolla ajeltiin ehkä 11 ikävuodesta lähtien.

Veljellä oli peltoauto 14-vuotiaana, mutta teillä ajettiin vasta kortin saatuamme. Ja isä oli tosi tasa-arvoinen ja ois hankkinut tytöillekin peltoautot ja maksanut traktorikokeen mutta ei kukaan tahtonut.

Istutin perunaa perunanistuskoneella 8-vuotiaasta lähtien. Suht vaarallista sen aikaisilla koneilla.

13-vuotiaana vastasin navetasta vuorokauden, mutta onneksi siellä oli enää 4 hiehoa silloin. Seuraavalla viikolla ohjasin ne yksin (no kuljettajan kanssa) teurasautoon.

Matkustin 15-vuotiaana yksin sukulaisten luo Göteborgiin laivalla ja junalla.

-----

Itse toivoisin että lapseni voisi käydä koulunsa samanlaisessa koulussa kuin minä. Ja etyä hänellä olisi myös yhtä vapaa lapsuus, mutta samanaikaisesti sellainen että hän osaisi lypsää lehmän, leipoa kakun ja lämmittää talon. En usko että niin kuitenkaan tapahtuu.

Minulle heitettiin pullanpaloja keittiön lattialle ja opetettiin siinä ryömimään. Nykyään lapsen syöttäminen lattialta lienee paheksuttavaa.

Punkeista vanhempani eivät myöskään kohkanneet, vaan pienestä pitäen kahlattiin päivittäin lapsenkorkuisella niityllä, eikä koskaan tehty punkkisyynejä, vaikka asuttiin maan eteläosissa.

Aurinkorasvaa ei myöskään koskaan laitettu ellei menty uimarannalle. Esim pihalla oltiin aina ilman. 

Eskari-ikäisinä ja pienempinäkin saatiin kaksin kaverin kanssa pyöräillä 2 km päähän kauppaan, matkalla 2 tien ylitystä ja parkkipaikan halki. Nykyäänhän yritetään estää jo ekaluokkalaisten kouluun pyöräilyäkin.

Vitosluokalla kyyditsin 4 vuoden ikäistä siskoa Kombin tarakalla, johon laitettiin terassituolin pehmuke istuimeksi. Menimme kahdestaan ongelle järvelle.

Minusta tuli puoliorpo 8-vuotiaana ja muutin asumaan isini luokse, joka oli duunissa laivalla joskus viikkojakin putkeen. Olin omatoiminen. Tein pienet ruokaostokseni itse ja jotain helppoa ruokaa itse. Muistan kuinka riisipuuro valmistui nopeasti. Naapurit auttoivat, jos oli jotain. Olen syntynyt v. 62

Nykyisin kai olisi poliisit oven takana ja naapurit vain mulkoilevat. 

Veljeni joi tuttipullosta mehua 4-vuotiaaksi ja kaikki maitohampaat reikiintyivät. Olin usein myös veljen hoitajana kun olin neljä ja hän pari vuotta nuorempi. Tämä 70-luvulla.

Edelleen jankutan, mutta voitteko joku kommentoida sitä kuusivuotiasta lastenvahti -juttua. Ihanko tosissaan pidätte normaalina tai uskottavana?

Vierailija kirjoitti:

Kun sitä oltiin jo ihan lapsina illanvietoissa aina mukana. Eikä siis mitään juoppovanhempia, mutta se oli ihan normaalia että vanhemmat juopotteli keskenään ja lapset juoksi pitkin pihoja.

Nykyään ei tulis mieleenkään. Voin juoda lasin viiniä, vaikka lapsi kotona. En tosin edes juo humalaan itseäni koskaan, mutta ei tulis mieleenkään lähteä jonnekkin uv-bileisiin lapsen kanssa missä muut jois.

Minulla aivan päinvastainen kokemus. Ei ikinä mitää juomista missään juhlissa, korkeintaan juuri se lasi kuohuvaa esim. uutenavuotena, harvoin sitäkään.

Nykyään taas bileissä, joissa alkoholia nautitaan (toki hyvässä hengessä, ei örvellystä) useilla tutuilla lapset mukana.

t.87

Aamulla lähdettiin ulos ja vanhempien kanssa sovittiin kellonaika, milloin piti tulla syömään. Käytiin naapurustossa pimputtelemassa ovikelloja, että ketkä kaikki pääsisi ulos leikkimään. Saatettiin leikkiä metsässä, koulun pihalla, jonkun kotona..reviiri oli aika laaja. Vanhemmilla ei ollut mitään tietoa, että missä ja kenen kanssa oltiin! Joskus soitettiin jonkun luota lisäaikaa!

Nyt itse äitinä tuntuisi hurjalta, jos en tietäisi, että missä lapseni on ja en tarvittaessa saisi häntä puhelimella kiinni!

Äiti-80

Monet mainitsevat, että punkkeja ei ennen pelätty. Ei niin, koska 70-80-luvuilla niitä ei suurimmassa osassa Suomea edes ollut. Ne ovat levinneet vuosi vuodelta pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Muistoissa monella äiti, missä isät?

Tilitti viikonloppuisin öisin kännissä vaikeaa suhdetta äitiin. Ei antanut mennä nukkumaan, kun "vielä haluaa hetken jutella, ota tästä suklaata". Aamulla äiti sitten rähisi minulle siitä, että olin silloin väsyneen oloinen. Joo, mielenterveyden kanssa on ollut ongelmia lapsesta asti. - 1980-luvulla syntynyt

Minä hain isälleni muutaman bissen kiskalta ala-aste ikäisenä. Isä oli kirjoittanut lapun mukaan. Myyjä myi. Muistan tämän edelleen koska tämä vähän nolotti minua ja sain palkinnoksi jätskin. Isäni ei edes ole alkoholisti, muutaman joi silloin tällöin. Olen syntynyt -83.

Minäkin söin tuttia vielä eskarissa. Salaa siis kävin lutkuttamassa sitä tyynyn alta ja taas matka jatkui leikkeihin. Myöhemmin tarvitsin raudat hampaisiin, oli kai purettavina tästä tullut. Äiti ei raaskinut ottaa sitä kokonaan pois.

Leikittiin taloyhtiön pihalla puolialasti, 

Tästä tulisi todennäköisesti nykyään lasu, mutta 1980-luvulla me käytiin aika usein yh-äitini, luokkakaverini ja hänen yh-äitinsä kanssa illalla raflassa syömässä. Äidit joivat usein olutta ja juttelivat ja me likat viihdyttiin oikein hyvin, kuunneltiin äitien juttuja ja taustalla soivaa musaa, osallistuttiin keskusteluun tai juteltiin keskenämme. Pärjättiin koulussa hyvin eikä tullut traumoja.

Sitä, että vanhemmat saattoivat pitää lapsille jopa viikon mykkäkouluja ja käyttäytyivät usein väkivaltaisesti. Ruoka oli hyvin yksipuolista ja sen syömistä rajoitettiin. Herkkuja sen sijaan oli aina runsaasti tarjolla.

- kasarilapsi

Vanhemmat eivät ikinä tarkistaneet sitä miten huolellisesti hampaat oli harjattu ja nukkumaan mentiin aina pesun jälkeen pää märkänä.

Aamupalana oli pullaa ja kaakaota, myöhemmin pullaa ja kahvia. Pullaa leivottiin joka viikko lisää. Iltaherkkuna oli itse kattilassa tehtyä pop cornia. Karkkia ja limsaa ei saanut kuin lauantaisin. Kiskalta ostettiin irtokarkkeja osoittamalla myyjälle ikkunan läpi, että tota markalla ja tota kahdella.

Koulusta tultiin yksin kotiin, kaikilla roikkui avain kaulassa sellaisessa nahkakotelossa tai muovisessa vieteriketjussa.

Sisarus sai hakea pienemmät päiväkodista.

Ylipäänsä ei ollut sellaista kuljetusrumbaa kuin nykykakaroilla. Harrastusta ei otettu, jollei sinne itse päässyt vanhempien kuljettamatta.

Vierailija kirjoitti:

Kun sitä oltiin jo ihan lapsina illanvietoissa aina mukana. Eikä siis mitään juoppovanhempia, mutta se oli ihan normaalia että vanhemmat juopotteli keskenään ja lapset juoksi pitkin pihoja.

Nykyään ei tulis mieleenkään. Voin juoda lasin viiniä, vaikka lapsi kotona. En tosin edes juo humalaan itseäni koskaan, mutta ei tulis mieleenkään lähteä jonnekkin uv-bileisiin lapsen kanssa missä muut jois.

No ei mullekaan sinänsä tulisi enää mieleenkään, MUTTA mua välillä surettaa, kun mun lapset ei saa kaikkia niitä hauskoja muistoja, joita noihin tilanteisiin ja juhliinliittyi. Kun olihan se jännää ja hauskaakin, meidän vanhempien porukoissa ei tapeltu, ja ne harvat jotka oli alkoholisteja, oli sitä kuitenkin "siististi", ei siis mitään paskat housussa örveltämistä.

1970 luvulla äidiksi tulleena, muistan kuinka äitiysloma oli 3kk.

Maito valui puseron läpi väkisellä päivän mittaan töissä. Imetystä ei suositeltu kuin korkeintaan 9kk ikäiselle asti.

Appelsiinimehua piti antaa lusikallinen 3kk.n ikäisestä, silti, vaikka vauva sai mahanpuruja ja parkui yöt.

Autossa ei ollut turvavöitä eikä tienpenkoissa sallittuja nopeuksia. Kovasti tupakoitiin niin autossa kuin kotonakin.

Oudolta ja pikkumaiselta tuntui, kun siirryttiin pikkuhiljaa parveketupakointiin.

Käveltiin pidempiä matkoja, normaalisti viidestä, kymmeneen kilometriin ja ihan niissä kokeakorkoisissa popoissa.

Marjareissuilla käytiin pyörillä, me kaupunkilaisetkin nuoret parit ja pidettiin vihannes/perunamaata kaupungin vuokraamilla kasvimailla.

Jääkaapissa ei ollut paljon mitään, mutta sen verran, ettei nälkää nähty. Ei kyllä mitään gourmeetakaan nähnyt kuin mainoksissa, siis niinkuin esim. grillimakkaroita 😆

Vierailija kirjoitti:

Edelleen jankutan, mutta voitteko joku kommentoida sitä kuusivuotiasta lastenvahti -juttua. Ihanko tosissaan pidätte normaalina tai uskottavana?

No mitä nyt jankkaaja tarkoitat normaalilla. Jos tarkoitat, oliko yleistä, niin olihan se. Jos tarkoitat, paheksuttiinko, pidettiinkö siis sillä tavalla ei-normaalina, niin kyllä varmaan. Nimenomaan siis perheet kuten sinun, jotka eivät koskaan olisi tehneet niin, paheksuivat. Ja olivat tietysti sitä mieltä, että lapsia hoitaa lastenhoitajat, päiväkodit ja mitkä lie.

Monessa perheessä lapset olivat kuitenkin keskenään tosi pienestä. Kun ajattelet sitä vaipanvaihtoa, osaako kuusivuotias, joku oli närevä ja osasi. Joku ei, ja hänen nuorempi sisarensa sitten kulki vaipat kusessa ja paskassa. Eivätkä olleet sinä ainana mitään superliberoja, kuten nykyään.

Eniten huomattavaa tässä kuitenkin on, että eivät nämä paheksujat mitään tehneet asian eteen, puuttuneet tai mitään. Kunhan kauhistelivat paremmissa piireissään.

Kysäise joskus vanhemmiltasi, tiesivätkö tälläisiä perheitä ja mitä tekivät, jos tiesivät.

monellako oli raudat? Melko harvinainen ilmiö nykyään...

Vierailija kirjoitti:

No, serkkuni sai muodikkaasti kuukauden iästä esim. mehuja. Neuvolasta suositeltiin ja oli kuulemma kovin mahapuruja. Terve tyttö toki tuli. Minä taas... äiti yritti antaa mehuja ja kaikenlaista, mutta äitinsä nosti metelin ja kuulemma kielsi tiukasti. Asuttiin väliaikaisesti isovanhemmilla. Mummu kielsi kylmästi kaiken paitsi äidinmaidon ja elinkin täysimetyksellä melkein 6kk:n ikään. Kuulemma vauvan oikea ruoka oli äidinmaitoa ja piste, muu "turhanaikaista humpuukia". Äiti naureskelee, että harmitti, kun äitinsä puuttui ja määräili sillä tavoin. Pelkäsi tekevänsä virheen, muttei uskaltanut uhmata mummun määräyksiä ja noudattaa modrneja ohjeita. :)

Syntynyt 76.

😍