Vanhemmuus on rakkautta, vastuuta ja upeita hetkiä- Miksi julkisuus kuitenkin esittää sen helvettinä?
No koska monet kokevat sen sellaisena. Siksi.
Kommentit (35)
Lapsettomat ovat miljardi kertaa onnellisempia kuin perheelliset. Perheellisyyden taakka on aivan kauhea. Voi vain olla tyytyväinen, että nykyisin puhutaan siitä edes jonkin verran ja jotkut pelastuvat. Tietenkin surullista niille, joiden nuoruudessa ei vielä perhearjen kauheudesta puhuttu. Se on vähän epäreilua, koska silloin suhtauduttiin niin, että ihminen on täysin arvoton, jos tällä ei ole lapsia. Siksi moni yhteiskunnan painostuksesta hankki lapsia, vaikka olisi voinut elää onnellista elämää ilman lapsia.
Joka väittää, ettei lapsettomilla ole helpompaa, valehtelee.
Kuka tahansa perheellinen vaihtaisi osia lapsettoman kanssa hetkessä.
Koska siinä menettää koko elämänsä. Edes lomilla ei ole enää koskaan mitään merkitystä, koska on vanhempi. Se on hirvittävää. Mitään vapautta ei ole enää koko elämän aikana. Ei sellaista soisi kenellekään. Asiasta pitäisi puhua vielä paljon enemmän kuin nyt puhutaan, jotta sana kiirisi kaikille nuorille. Ihmisellä on oikeus elää lahjaksi saamansa elämä itselleen, eikä heittää sitä hukkaan juuri kun on hankkinut työn ja parisuhteen. Perheelliseksi joutuminen on biologian kelju temppu. Ihmiset hankkivat lapsia sen vauvavuoden takia, eivätkä ymmärrä, että lapsi on siinä sitten ikuisesti.
Kyllä mä voin rehellisesti sanoa, että olin onnettomampi silloin 20-30-vuotiaana lapsettomana, kuin 30-40-vuotiaana lapsellisena.
On ihan oikein, että kaikki eivät niitä lapsia yritä jos ei tunnu omalta jutulta. Miksi pitäisikään?
Kaikki eivät kaipaa vaan tolkuttoman helppoa elämää, vaan elämää jolla on merkitystä, mitä se merkitys sitten itse kullekin on: työ/matkustelu/perhe-elämä lapsineen/eläimet/kaverit ja vaikka kaikki noi.
Ja koska siitä on vasta viime aikoina saanut puhua avoimesti. Muutama tuhat vuotta sensuuria ennen sitä.
Ehkä ongelma on siinä, että moni vanhemmista on täysin kykenemätön kasvatustehtävään, ja sen vuoksi kaikki menee päin seiniä. Tietenkin lapset sitovat paljon kun ovat pieniä ja tottakai vastuu ja muut murheet tulevaisuudesta painavat mieltä.
Itse en koe, enkä ole koskaan kokenut isyyttä helvettinä, vaikka monesti elämä olisi ollut paljon helpompaa ilman lapsia. Nykyään vain tuntuu siltä, että ihmiset tekevät yksinkertaisista asioista vaikeita.
Nykyään ns yksinkertaisista asioista tulee vaikeita. Päivähoitoon on yli tunnin matka, kouluun pitää kuskataa koska lähikoulu on homeessa, hammashoitolat on keskitetty ja sinne pitää kuskata. Koulu osallistaa niin että koko pitää käydä sielläkin.
Niin ei kai meillä ylipäätään ole tapana tehdä lehtijuttuja, keskustelunavauksia tai muita esilleottoja siitä että koetaan kaikki ihan tavallisen hyvin. Kyllä keskusteluun nousee ne asiat mitä on tarve puida, kauhistella, herätellä, jakaa, hämmästellä... ei yhteenkuuluvuutta koe ihmiset joilla on kaikki "normisti" vaan ne joita yhdistää jokin normista poikkeava. Niistä puhutaan mitkä mietityttää.
Se toki on ihan hyvä idea sekin, että keskittyy joskus miettimään sitä mikä on hyvin ja puhumaan siitäkin. Ei se kaikkea ratkaise mutta voi vaikuttaa kokonaisuuteen.
Onko tumma mies ja vaalea nainen joku nykypäivän ihanne, kun kuvituskuvissa on nykyisin koko ajan näitä?
Vierailija kirjoitti:
Koska siinä menettää koko elämänsä. Edes lomilla ei ole enää koskaan mitään merkitystä, koska on vanhempi. Se on hirvittävää. Mitään vapautta ei ole enää koko elämän aikana. Ei sellaista soisi kenellekään. Asiasta pitäisi puhua vielä paljon enemmän kuin nyt puhutaan, jotta sana kiirisi kaikille nuorille. Ihmisellä on oikeus elää lahjaksi saamansa elämä itselleen, eikä heittää sitä hukkaan juuri kun on hankkinut työn ja parisuhteen. Perheelliseksi joutuminen on biologian kelju temppu. Ihmiset hankkivat lapsia sen vauvavuoden takia, eivätkä ymmärrä, että lapsi on siinä sitten ikuisesti.
Mistä olet saanut päähäsi että joku hankkisi lapsen vauvavuoden takia? Sitä vauvavuottahan kaikki aina pelkää että kuinka raskasta se on, ja lapsettomat perustelevat juuri sillä etteivät jaksaisi lapsia hoitaa koska se vauvavuosi on niin raskas.
Tulevatko nämä kaikki kommentit jonkun ennakkosensuurin kautta, vai johtuuko oman kommenttini joutuminen sinne siitä, että käytin otsikossa mainittua h:lla alkavaa sanaa? Se oli kyllä ainoa arveluttava sana koko kommentissa, joka muuten oli hyvinkin positiivinen. Minulle nuo moderoinnin säännöt eivät ole ihan auenneet.
Vierailija kirjoitti:
Niin ei kai meillä ylipäätään ole tapana tehdä lehtijuttuja, keskustelunavauksia tai muita esilleottoja siitä että koetaan kaikki ihan tavallisen hyvin. Kyllä keskusteluun nousee ne asiat mitä on tarve puida, kauhistella, herätellä, jakaa, hämmästellä... ei yhteenkuuluvuutta koe ihmiset joilla on kaikki "normisti" vaan ne joita yhdistää jokin normista poikkeava. Niistä puhutaan mitkä mietityttää.
Se toki on ihan hyvä idea sekin, että keskittyy joskus miettimään sitä mikä on hyvin ja puhumaan siitäkin. Ei se kaikkea ratkaise mutta voi vaikuttaa kokonaisuuteen.
Niin, mitäs lottootte että jos on kaksi otsikkoa:
1. Lapsiperhe-elämä on yhtä helvettiä! Lue koko kauhea tarina tästä!
2. Lapsiperhe-elämä on mukavaa! Lue tästä miten kivaa on olla lasten kanssa kotona kaikessa rauhassa!
Kumpaa luetaan enemmän? Ne joilla juuri on jotain kauheaa lukevat ekan sen takia että näkevät onko jollain vielä pahempaa, ja ne joilla menee kaikki hyvin, lukevat sen jutun siksi että voivat ajatella että kyllä meillä vaan on asiat hyvin, kylläpä olemme onnekkaita noihin luusereihin verrattuna joilla on kauhukakarat eivätkä osaa niitä kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa perheellinen vaihtaisi osia lapsettoman kanssa hetkessä.
En mistään hinnasta enkä ikinä!
Vierailija kirjoitti:
Tulevatko nämä kaikki kommentit jonkun ennakkosensuurin kautta, vai johtuuko oman kommenttini joutuminen sinne siitä, että käytin otsikossa mainittua h:lla alkavaa sanaa? Se oli kyllä ainoa arveluttava sana koko kommentissa, joka muuten oli hyvinkin positiivinen. Minulle nuo moderoinnin säännöt eivät ole ihan auenneet.
Mun kommenttikin vain hävisi vaikka siinä ei ollut mitään pahaa. Ei tullut edes mitään ilmoitusta että tarkistetaan. Mitä tänne enää voi kirjoittaa? Varmaan tämäkin vaan häviää.
Vierailija kirjoitti:
Koska siinä menettää koko elämänsä. Edes lomilla ei ole enää koskaan mitään merkitystä, koska on vanhempi. Se on hirvittävää. Mitään vapautta ei ole enää koko elämän aikana. Ei sellaista soisi kenellekään. Asiasta pitäisi puhua vielä paljon enemmän kuin nyt puhutaan, jotta sana kiirisi kaikille nuorille. Ihmisellä on oikeus elää lahjaksi saamansa elämä itselleen, eikä heittää sitä hukkaan juuri kun on hankkinut työn ja parisuhteen. Perheelliseksi joutuminen on biologian kelju temppu. Ihmiset hankkivat lapsia sen vauvavuoden takia, eivätkä ymmärrä, että lapsi on siinä sitten ikuisesti.
Olenko jotenkin outo kun lomilla on mulle nyt vanhempana paljon suurempi merkitys kuin ennen? Saan suurta iloa katsellessani lasteni nauttivan hiekkarannasta, uima-altaasta tms. tai viedessäni heitä retkille, uusiin maihin, näyttäessäni maailmaa heille. Samoin joulut, juhannukset jne. tuntuvat paljon merkityksellisemmiltä kun on sukupolvien jatkumo.
Viime aikoina kaupoissa on pistänyt silmään kuinka paljon loppuun palaneita vanhenpia näkyy. Huudetaan ja raivotaan kaikkien läsnäolessa ja juuri vkl eräs isukki huusi kovaan ääneen että en enään jaksa noita kakaroita.
Toki negatiiviset asiat jää aina päällimmäiseksi mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Onko tumma mies ja vaalea nainen joku nykypäivän ihanne, kun kuvituskuvissa on nykyisin koko ajan näitä?
Niinpä, nuorten seksioppaassakin nimenomaan noin päin, ei koskaan niin että nainen olisi tumma ja mies vaalea.
https://img.ilcdn.fi/evyVBfE7VR5ttkxdwiSfr4r--Ws=/full-fit-in/612x/img-…
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa perheellinen vaihtaisi osia lapsettoman kanssa hetkessä.
😂😂 Meitä onnellisia, perheeseensä ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä on todella paljon. Tottakai elämä on joskus rankkaa, väsyttää ja vituttaa, mutta Niin se oli jo ennen lasta. Tälläkin hetkellä elämän rankkuuteen vaikuttaa enemmän työkuviot.
https://www.vauva.fi/blogit/koti-iska88/minun-ei-olisi-kuulunut-haluta-…