Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Äitipuolta ärsyttää
04.06.2018 |
Aina kun äitipuoli tällä palstalla kertoo ärtymyksestään puolisonsa lapseen, niin täällä alkaa jumalaton show, jossa kehotetaan äitipuolta väistymään syrjään. "Kun kuitenkin lapsi on aina se ykkönen". Voin kuule kertoa, että ei aina ole ja miksi edes pitäisikään olla.
Minun mieheni tapauksessa hänellä on yhteishuoltajuus lapseen. Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan. Aina silloin lapsi tulee meille, kun lähivanhemmalla on sellainen fiilis. Lapsen oikeuksilla ei ole niin väliä, eikä sillä mitä on yhteisesti sovittu. Äiti ei pyri edistämään yhteistä huoltoa, pimittää tietoa ja yrittää osaltaan vieraannuttaa selittämällä lapselleen, että isä on hylännyt lapsen jne. On täysin selvää, että jos lastaan näkee kuukaudesta sen 4 vrk, jos sitäkään, ei todellakaan ole mahdollista luoda hyvää isä-poika-suhdetta. Aina pojan meillä kyläillessä, aloitetaan aina nollasta. Eli siitä miten meillä ei valehdella, meillä korjataan omat jäljet, meillä ei näprätä kännykkää ruokapöydässä, meillä käydään suihkussa päivittäin ja meillä huomioidaan toiset sanomalla kiitos ja anteeksi. 14-vuotiaan luulisi osaavan, mutta kun ei. Vituttaa katsoa passiivisena sohvalla makaavaa finninaamaa, joka ei mistään yrityksistä huolimatta osoita mitään aktiivisuutta mihinkään. Jos meillä ei kiinnosta vierailla, niin jäisi helvetti kotiin. Olen lopen kyllästynyt tuohon kotiini tunkeutujaan. Miksi minä jaksaisin yrittää, jos toinen ei näe mitään vaivaa. On myöskin turhauttavaa kerätä hänen äitinsä tekemää paskaa kasvatustyön mätähedelmää. Sen ymmärrän, että lapsi ei ole paha, vaan lapsen käytös on peruja kotoa saadusta kasvatuksesta.
En ole vaatinut miestäni hylkäämään lastaan, vaikka henkilökohtaisesti olisin iloinen, jos en enää koskaan näkisi koko kakaraa. Mies kuitenkin itse ilman mitään ilmoitti, että hän arvottaa minut elämässään korkeammalle kuin lapsensa. Suurin osa mammoista täällä alkanee räksyttämään, että onpa kamala mies. Minä ymmärrän. Jos et ole saanut tosiasiallista mahdollisuutta olla isä, niin ei voi odottaa automaattista kiintymystä ja rakkautta vain siksi, että hänessä on kasa samoja geenejä.
Kommentit (408)
Mikä tuossa teinissä nyt sitten on vikana? Ei käy pesulla ja istuu vain passiivisena sohvalla? Ei kuulosta ihan pahimmalta ongelmanuorelta. Kannattaako lasta nyt tuon takia hylätä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa teinissä nyt sitten on vikana? Ei käy pesulla ja istuu vain passiivisena sohvalla? Ei kuulosta ihan pahimmalta ongelmanuorelta. Kannattaako lasta nyt tuon takia hylätä?
Niinpä.
Ap miehineenhän pääsee helpolla, kun ongelmateini on heidän riesanaan maksimissaan 4 päivää kuukaudessa. Miettikää sitä nuoren äitiä, joka huolehtii lapsesta loput ajasta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on taas täysin posketonta juttua. Itselläni on 16-vuotias tytär, joka oli 14-vuotiaana ihan pitelemätön ja hankala. Koulu valitti, perheneuvolassa käytiin jne jne. Kun tyttö sitten meni ysiluokalle, hänestä kuoriutui ihan ihminen eikä nyt ole enää mitään vaikeuksia ja tytön lukio sujuu hienosti. Minusta siis sohvalla makaava 14- vuotias murisija ei kuulosta kovinkaan ongelmalliselta, vaan vika lienee siinä ettei ap:lla ole käsitystä siitä mitä teinien kanssa eläminen oikeasti on. Eikä hänellä näytä olevan edes haluja ymmärtää.
Olen eronnut tyttäreni isästä. Hänen isänsä ylläpitää ansiokkaasti hyvän isän imagoa, mutta on todellisuudessa tavannut tytärtään pari kertaa vuodessa sen jälkeen kun tyttö täytti 10. Tytön isällä on uusi puoliso ja heillä on yhteisiä lapsia eikä tytärtä ole otettu osaksi tätä perhettä. Tyttö on huomannut tämän eikä omaehtoisesti ole mennyt isälleen enää sen jälkeen kun 12 ikävuotta tuli täyteen. En ole tähän myöskään pakottanut ja tytön isä on tavannut tyttöä vain ohimennen muualla kuin kotonaan. Tyttö ja isän uusi puoliso eivät oikein tule toimeen. Tytön mukaan perimmäisenä syynä on se, että hänet laitettiin isänsä luona aina hoitovastuuseen perheen pienemmistä, painostettiin menemään nukkumaan samaan aikaan kuin perheen pikkuiset eikä unirauhaa saanut myöskään aamusella kun 2- vuotias saattoi tulla paiskomaan leluillaan tyttöä hereille jo aamukuudelta. Näistä asioista syntyi isoja ristiriitoja.
Pointti tässä kertomuksessa oli ehkä enemmän se, että vaikka minusta tytön äitinä on myöskin yritetty tehdä demonia, tytön isä on omilla toimillaan vieraannuttanut tyttärensä itsestään. Minä en ole hänen isyytensä tiellä seissyt. Sen sijaan olen kyllä moneen kertaan koonnut palaset ja parsinut tyttöä kasaan, kun jälleen kerran oli surkea tapaaminen isän kanssa.
Varmasti näinkin päin tarinoita löytyy. Tämä ikävä exvaimo ei ole koskaan pitänyt kiinni sovituista tapaamisista. Hän on saattanut yksipuolisesti muuttaa niitä hyvinkin yllättäen, eikä ole aina ilmoittanut muutoksista. Mm. on oltu hakemassa lasta kotoa, eikä siellä ole ollut ketään kotona. "Me olemme nyt täällä Porvoossa, kun on niin ihanat ilmat". Että semmosia. Ja toisaalta kun lapsen isä on halunnut vaihtaa tapaamista pakollisen työmatkan vuoksi, niin lapselle ollaan asiaa esitelty siten, että isä on hylännyt lapsensa. Lapsen ollessa pienempi, exvaimo on lapselle selittänyt ennen isälle lähtöään, että miten äiti nyt oikein pärjääkään täällä ilman sinua. Joka päivä on lähetelty lapselle sitten syyllistäviä viestejä, että täällä sitä äiti nyt itkee kun on niin ikävä sinua, eikä äiti oikein pärjää ilman sinua.
Tuo ihminen pimittää kaiken, ei koe mitään tarvetta yhteiseen asioidenhoitoon, kuten yhteishuoltajuudessa kuuluisi. Äiti sanoo asioiden hoidon yrittämisen olevan hänen häiritsemistään. Äidin aika kuluu siihen, että lähettelee haukkumaviestejä isästä kouluun ja isän sukulaisille. Mutta kun isä yrittää viestiä ongelmista, huonosta koulumenestyksestä jne, niin tuo muija vain sanoo, ettei aina jaksa vastailla, kun nuo viestit ovat niin ikäviä. Muun ajan nainen sättii exmiehensä isää, että estää hänen työllistymismahdollisuutensa, koska vapaamuurareiden kautta pyrkii estämään hänen työllistymisensä. Tästä syystä mieheni ei tiedä missä exvaimonsa on nykyisin töissä, ettei entinen appiukko pääsisi estämään hänen työkuvioitaan. Isä ei siis tiedä millaisessa kasvuympäristössä lapsensa kasvaa.
Lapsen koulusta on oltu yhteydessä isään, että ovat huolissaan äidin lähettämistä sekavista viesteistä. Yhden viestin äiti oli allekirjoittanut *etunimi sukunimi, *lapsen nimi* synnyttänyt äiti. Äiti syyttää lapsensa erittäin heikosta koulumenestyksestä koulun opetuksen tasoa. Tämän hän myös muistaa mainita melko usein Wilma-viesteissään. Samanlaista retoriikkaa hän opettaa myös lapselleen. Lienee sanomattakin selvää, että mikäli jatko-opiskelupaikkaa ei tipu, on askeleen lähempänä syrjäytymistä.
Yritäpä tällaisen ihmisen kanssa yhteishuoltoa.
Tätä suuremmalla syyllä isän täytyisi pitää huolta lapsestaan, jos äiti ei vastuuta pysty kantamaan. Kyse ei ole teistä, ei äidistä, vaan siitä onko lapsella yhtään luotettavaa ja tasapainoista aikuista tukenaan. Julmaa jättää lapsensa oman onnensa nojaan, koska äiti vähän hankaloittaa asioita. Missä päättäväisyys ja välittäminen? Liikaa vaadittu ilmeisesti, onhan hän vain mies. Luuletko, että sinusta tulee pitämään parempaa huolta, silloinko pystyisi ylittämään oman mukavuusalueen ja kaivamaan selkärangan jostain toisen vuoksi? Onnittelut.
Miten voi elää miehen kanssa, joka ei hoida vastuullisesti jälkikasvuaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkaa todella ap.n asenne jo ärsyttämään! Mitäs ap. jos menisit nyt marttyyri viittasi kanssa ottamaan miestäsi kädestä kiinni. Menette yhdessä peilin eteen ja mietitte, voisiko kuitenkin teidän täydellisyytenne joukosta löytyä myös vikaa teistäkin ettei suhteet miehen poikaan ja ex vaimoon toimi.
Pizza- , kännykkä-, leffa- ym rahat kiinni, kunnes osaa käyttäytyä. Sitä odotellessa tienatkoon itse.
Ziisus, näitä uusavuttomia "masentuneita" teinejä, joita pitää sääliä, paapoa ja hössöttää, että pysyvät edes hereillä. Ja totaalisen kiittämättömiä; kaikkea pidetään itsestään selvyytenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikki sympatiat sinulle. Älä välitä alapeukutuksista.
Meillä on vähän sama tilanne, paitsi että lapset ovat ihan hyvin käyttäytyviä, mutta eivät olekaan vielä teinejä. En minäkään ole laittanut miestä valitsemaan, koska tiedän, että hän valitsisi minut. Enkä halua sitä tehdä, vaan kärsitään joka toinen viikonloppu.
"En minäkään ole laittanut miestä valitsemaan" ...kuinka jollekin naiselle voi tulla pieneen mieleenkään tuollaista scheissea parisuhteessa missä kumppanilla on ennestään lapsi(a).
Ei ristus.
Varsinaisia tosinaisia on miehet onnistuneet pokaamaan.... nuo ukot tosin ansainneet teidänlaisenne täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Kuulostaa ap ihan minun mieheni pojalta. Isänsä kävi hänen kanssaan lopulta keskustelun, että meillä on meidän säännöt ja jos niitä ei kiinnosta noudattaa, ei tarvitse tulla meille. Säännöt eivät ole mitään älytöntä nillittämistä vaan perusjuttuja, kuten omien jälkien korjaaminen ja likapyykin kuskaaminen pyykkikoriin ym. Eipä ole poikaa juuri näkynyt enää. Enkä voi väittää, että ihan kauheasti haittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, kaikki sympatiat sinulle. Älä välitä alapeukutuksista.
Meillä on vähän sama tilanne, paitsi että lapset ovat ihan hyvin käyttäytyviä, mutta eivät olekaan vielä teinejä. En minäkään ole laittanut miestä valitsemaan, koska tiedän, että hän valitsisi minut. Enkä halua sitä tehdä, vaan kärsitään joka toinen viikonloppu.
"En minäkään ole laittanut miestä valitsemaan" ...kuinka jollekin naiselle voi tulla pieneen mieleenkään tuollaista scheissea parisuhteessa missä kumppanilla on ennestään lapsi(a).
Ei ristus.
Varsinaisia tosinaisia on miehet onnistuneet pokaamaan.... nuo ukot tosin ansainneet teidänlaisenne täysin.
No niinpä, ei voi kuin ihmetellä.
Jos minä ’tietäisin’ miehen valitsevan minut ennen omia lapsiaan, en todellakaan sellaisen miehen kanssa olisi. En voisi arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoli ei taida olla pelkkä myytti.
En koe olevani paha. Mielestäni tarinan pahis on lapsen äiti.
Niin aina. Niin aina. Se kumppanin pasca entinen.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Tokko edes omaa hammasmukia noin luotaantyöntävässä "kodissa".
Omaa isää ollaan tapaamassa ja kohdellan kuin käenpoika joka on "tunkemassa kotiini".
Säälittävää. Todella säälittävää....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Kuulostaa ap ihan minun mieheni pojalta. Isänsä kävi hänen kanssaan lopulta keskustelun, että meillä on meidän säännöt ja jos niitä ei kiinnosta noudattaa, ei tarvitse tulla meille. Säännöt eivät ole mitään älytöntä nillittämistä vaan perusjuttuja, kuten omien jälkien korjaaminen ja likapyykin kuskaaminen pyykkikoriin ym. Eipä ole poikaa juuri näkynyt enää. Enkä voi väittää, että ihan kauheasti haittaisi.
Ja teille miinuspeukuttajille tiedoksi, että minulla on omakin poika, joka on isänsä ja tämän vaimon kanssa puolet ajasta. Olen käynyt poikani kanssa monet keskustelut siitä, että isän luona noudatetaan heidän sääntöjä ja että isän vaimoa pitää totella ja kunnioittaa ihan kun isäänsäkin. Poika puhuukin äitipuolestaan aina kauniisti enkä ole ikinä saanut äitipuolelta pojastani mitään negatiivista palautetta.
Ymmärrän että monet täällä ap:ta solvaavista mammoista tuomitsevat kaikki äitipuolet hirviöiksi, jotka eivät ymmärrä, miten rankkaa lapsiparoilla on, ja siksi ap:ta on helppo solvata. Moni teistä ei taida tajuta, että useilla meistä on kuitenkin omia lapsia, joilla on myös äitipuoli. Eli meillä on asiasta kokemusta monesta eri näkökulmasta.
Hyvin ja rakkaudella kasvatetut lapset pärjäävät kaikkialla, mutta sitten on näitä ap:n ja minun mieheni pojan kaltaisia tapauksia, joille äiti on unohtanut opettaa ihan perusjutut. Isäviikonloppuina ei kauheasti pysty korjaamaan, jos äidin luona eletään kuin pellossa. Eli turha syyttää äitipuolia, kun monesti vika on ihan muualla.
No, ainakin se tuli selväksi, että isä ei juurikaan välitä lapsesta. Jos olisi rakastanut ja välittänyt lapsesta hän olisi saanut huoltajuuden tai tapaamiset olisi sakon uhalla toteutunut. Mutta, ilmeisesti tämä on riittänyt isän mielestä ja sekin on mitä ilmeisemmin liikaa.
Ratkaisua, ei ole kun te ette ilmeisesti halua lasta tai lapsen parasta.
Oikeusapua olisi myös saatu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Kuulostaa ap ihan minun mieheni pojalta. Isänsä kävi hänen kanssaan lopulta keskustelun, että meillä on meidän säännöt ja jos niitä ei kiinnosta noudattaa, ei tarvitse tulla meille. Säännöt eivät ole mitään älytöntä nillittämistä vaan perusjuttuja, kuten omien jälkien korjaaminen ja likapyykin kuskaaminen pyykkikoriin ym. Eipä ole poikaa juuri näkynyt enää. Enkä voi väittää, että ihan kauheasti haittaisi.
No sua ei varmaan haittaa, mut eiks sitä isää haittaa kun omaan poikaan katkesi suhde.
Taas yksi isätön poika lisää maailman turuilla.
Vierailija kirjoitti:
Pizza- , kännykkä-, leffa- ym rahat kiinni, kunnes osaa käyttäytyä. Sitä odotellessa tienatkoon itse.
Ziisus, näitä uusavuttomia "masentuneita" teinejä, joita pitää sääliä, paapoa ja hössöttää, että pysyvät edes hereillä. Ja totaalisen kiittämättömiä; kaikkea pidetään itsestään selvyytenä.
Juu ja kauhistellaan, että ei varmaan RESSUKALLA ole EDES OMAA HUONETTA ??!
En usko, että ap haluaa tai edes osaisi saavuttaa pojan luottamusta tai olisi koskaan ollut siitä kiinnostunut. Kutsuu häntä kakaraksi, finninaamaksi, räkänokaksi, autistiksi, kannattaa lapsen hylkäämistä, haukkuu äitiä. Viesti on varmasti välitetty lapselle vähintään elekielellä ja sopivilla äännähdyksillä.
En ymmärrä apn kirjoittamisen pointtia. Vihaa lasta, vihaa saamiaan vastauksia. On kaikin puolin agressiivinen ja tunneköhä. Kuvittelee itensä hyväksi ja muut viallisiksi...jep. luulekon hän,että täällä on joku, jonka mielestä on ihan ok yllyttää isää hylkäämään teini, koska se on teinimäinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Kuulostaa ap ihan minun mieheni pojalta. Isänsä kävi hänen kanssaan lopulta keskustelun, että meillä on meidän säännöt ja jos niitä ei kiinnosta noudattaa, ei tarvitse tulla meille. Säännöt eivät ole mitään älytöntä nillittämistä vaan perusjuttuja, kuten omien jälkien korjaaminen ja likapyykin kuskaaminen pyykkikoriin ym. Eipä ole poikaa juuri näkynyt enää. Enkä voi väittää, että ihan kauheasti haittaisi.
No sua ei varmaan haittaa, mut eiks sitä isää haittaa kun omaan poikaan katkesi suhde.
Taas yksi isätön poika lisää maailman turuilla.
Mistä päättelet, että suhde poikaan katkesi? Ihan lähes päivittäin ovat tekemisissä ja näkevätkin aina kun mahdollista. Poika ei vaan tule meille enää viikonlopuiksi ja valinta on hänen. Tietää ja on monesti korostettu, että sitten kun viitsii tervehtiä ja vetää vessan ja kerätä karkkipaperit sänkynsä alta ja tehdä muutakin kuin pelata 20 h vuorokaudessa, on lämpimästi tervetullut. Mutta mieluummin makaa pelikonsolin ja sipsipussin kanssa äidillään. Siellä ei kukaan pakota pesulle eikä ulos raittiiseen ilmaan.
Alue: Aihe vapaa
No olisko sen ap:n miehen kannattanut kasvattaa munat jo eron alkuvaiheissa, jotta olisi saanut luotua omaan lapseensa kiinteämmän suhteen?? Turha kai sitä on pelkästään exää syytellä, jos mies on munaton. Ja nyt sitten itketään, että pitäis hankalasta teinistä päästä lopullisesti eroon. Ajatelkaa sitä nuorta älkääkä vain itseänne.