Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Äitipuolta ärsyttää
04.06.2018 |
Aina kun äitipuoli tällä palstalla kertoo ärtymyksestään puolisonsa lapseen, niin täällä alkaa jumalaton show, jossa kehotetaan äitipuolta väistymään syrjään. "Kun kuitenkin lapsi on aina se ykkönen". Voin kuule kertoa, että ei aina ole ja miksi edes pitäisikään olla.
Minun mieheni tapauksessa hänellä on yhteishuoltajuus lapseen. Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan. Aina silloin lapsi tulee meille, kun lähivanhemmalla on sellainen fiilis. Lapsen oikeuksilla ei ole niin väliä, eikä sillä mitä on yhteisesti sovittu. Äiti ei pyri edistämään yhteistä huoltoa, pimittää tietoa ja yrittää osaltaan vieraannuttaa selittämällä lapselleen, että isä on hylännyt lapsen jne. On täysin selvää, että jos lastaan näkee kuukaudesta sen 4 vrk, jos sitäkään, ei todellakaan ole mahdollista luoda hyvää isä-poika-suhdetta. Aina pojan meillä kyläillessä, aloitetaan aina nollasta. Eli siitä miten meillä ei valehdella, meillä korjataan omat jäljet, meillä ei näprätä kännykkää ruokapöydässä, meillä käydään suihkussa päivittäin ja meillä huomioidaan toiset sanomalla kiitos ja anteeksi. 14-vuotiaan luulisi osaavan, mutta kun ei. Vituttaa katsoa passiivisena sohvalla makaavaa finninaamaa, joka ei mistään yrityksistä huolimatta osoita mitään aktiivisuutta mihinkään. Jos meillä ei kiinnosta vierailla, niin jäisi helvetti kotiin. Olen lopen kyllästynyt tuohon kotiini tunkeutujaan. Miksi minä jaksaisin yrittää, jos toinen ei näe mitään vaivaa. On myöskin turhauttavaa kerätä hänen äitinsä tekemää paskaa kasvatustyön mätähedelmää. Sen ymmärrän, että lapsi ei ole paha, vaan lapsen käytös on peruja kotoa saadusta kasvatuksesta.
En ole vaatinut miestäni hylkäämään lastaan, vaikka henkilökohtaisesti olisin iloinen, jos en enää koskaan näkisi koko kakaraa. Mies kuitenkin itse ilman mitään ilmoitti, että hän arvottaa minut elämässään korkeammalle kuin lapsensa. Suurin osa mammoista täällä alkanee räksyttämään, että onpa kamala mies. Minä ymmärrän. Jos et ole saanut tosiasiallista mahdollisuutta olla isä, niin ei voi odottaa automaattista kiintymystä ja rakkautta vain siksi, että hänessä on kasa samoja geenejä.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Teini on silti lapsi. Et voi odottaa teiniltä samanlaista käytöstä, suhtautumista tai tunne-elämää kuten tasavertaisessa asemassa olevalta aikuiselta.
En odotakaan. Mutta en myöskään ajattele, että tämä olisi lapsi, joka ei kykene ottamaan vastuuta teoistaan ja sanoistaan. Jotenkin mystisestikö nuo pitäisi oppia sinä yönä, kun täyttää 18v? Kyllä ne opitaan ja opetellaan pikku hiljaa nimenomaan teini-iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä se isä on tehnyt sen eteen että hänellä olisi läheisempi suhde lapseensa? Miksei ole taistellut nähdäkseen lasta enemmän? Ja puhelin ja muut yhteydenpitovälineet on myös keksitty. Mutta ainiin, sehän edellyttäisi että isää kiinnostaisi.
Miten taistelu lapsen tapaamisista olisi lapsen edun mukaista? Eiköhän valtaosa vanhemmista viimeiseen asti välttele mitään oikeustaisteluita tai avoimia riitoja sen exän kanssa, jotta lapsen ei tarvitse kärsiä vanhempiensa riitelystä.
Minkä takia te seurustelette lisääntyneiden miesten kanssa? Lapsettoman miehen kanssa ei ole tätäkään ongelmaa. Itse en kyllä katselisi vierasta lasta kotonani.
Vierailija kirjoitti:
Tätä kannattaa peilata siihen, mitä käytöstä odottaisi omalta lapselta. Ja toisaalta miten kohtelisi omaa lasta erilaisissa tilanteissa, sekä hyvässä että pahassa.
Itse äitipuolena olen pyrkinyt vaatimaan suunnilleen samoja asioita lapsipuoleltani kuin kahdelta omaltanikin. Ja toisaalta sallinut hänelle samanlaisia asioita iän mukaan. Rakastamaan en kykene samalla tavalla, mutta ystävällinen olen, lohdutan ja autan tarvittaessa jne mitä nyt normaali aikuinen tekee suhteessa lapsiin ja nuoriin.
Sille ei kauheasti mitään voi, että kun käytössä on se 4pv kuukaudessa suurinpiirtein, että ihmeitä siinä ei kasvattamaan pysty. Pyrkiä luomaan tunne siitä, että nuori on tervetullut, häntä kaivataan mutta hänen tulee elää talon tavoilla. Ei se ihan helppoa ole, mutta senhän varmaan jokainen tiedostaa, kun uusperheeseen lähtee.
Niin, uskoisin että jokainen täyspäinen ihminen joka uusperheeseen ryhtyy, yrittää ihan aidosti parhaansa. Se vaan, että kun vuosi vuoden perään jatkuvasti lytätään, vähätellään, kävellään yli omassa kodissa, jossain vaiheessa vaan mitta täyttyy. Yrittää olla johdonmukainen, ystävällinen ja häiritsemättä isän ja lapsen suhdetta ja silti vaan pitäisi olla enemmän ja parempi ja on ansainnut niin äidin kuin lapsen kuin puolen sukua vihat pelkällä olemassaolollaan. Kaikki vanhempien kyvyttömyys peilataan siihen "puolivanhempaan".
En siis itse ole uusperheellinen, mutta aika monta tapausta sivusta nähnyt, missä ihan aidosti mentiin yhteen hyvin aikein ja avoimin mielin, mutta totuus oli jotain ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä se isä on tehnyt sen eteen että hänellä olisi läheisempi suhde lapseensa? Miksei ole taistellut nähdäkseen lasta enemmän? Ja puhelin ja muut yhteydenpitovälineet on myös keksitty. Mutta ainiin, sehän edellyttäisi että isää kiinnostaisi.
Miten taistelu lapsen tapaamisista olisi lapsen edun mukaista? Eiköhän valtaosa vanhemmista viimeiseen asti välttele mitään oikeustaisteluita tai avoimia riitoja sen exän kanssa, jotta lapsen ei tarvitse kärsiä vanhempiensa riitelystä.
Sen sijaan kannattaa käydä tuota vuosien sotaa, jossa kaikin tavoin viestitään lapselle, että lapsen äiti on paska ja koko lapsi elämän suurin erehdys. Tapaamiset on jankkaamista säännöistä ja sen tivaamista, että mikä kaikki pojassa ja pojan kodissa on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea ei voi selittää teiniydellä. Mulla oli käytöstavat pienestä.
Mutta kyllä lähivanhemnan huonosti kasvattama määritelmä on mätä vaikka oisi kuinka miehen geeniperimä seassa.
Itse sanoin miehelleni kun tilanne meni pahaksi, etten päästä psykon kasvattamaa lasta lähelle omiani. Oli mikä oli. Ei ole lapsen syy mutta lapsi joutyu valitettavasti kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä se isä on tehnyt sen eteen että hänellä olisi läheisempi suhde lapseensa? Miksei ole taistellut nähdäkseen lasta enemmän? Ja puhelin ja muut yhteydenpitovälineet on myös keksitty. Mutta ainiin, sehän edellyttäisi että isää kiinnostaisi.
Miten taistelu lapsen tapaamisista olisi lapsen edun mukaista? Eiköhän valtaosa vanhemmista viimeiseen asti välttele mitään oikeustaisteluita tai avoimia riitoja sen exän kanssa, jotta lapsen ei tarvitse kärsiä vanhempiensa riitelystä.
Sen sijaan kannattaa käydä tuota vuosien sotaa, jossa kaikin tavoin viestitään lapselle, että lapsen äiti on paska ja koko lapsi elämän suurin erehdys. Tapaamiset on jankkaamista säännöistä ja sen tivaamista, että mikä kaikki pojassa ja pojan kodissa on pielessä.
Ei sitä siinä eron tullessa monikaan ajattele, että tämä vänkääminen jatkuu vuosia ja vuosia vaan ajattelee, että kyllä tilanne rauhoittuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Jos se teini tulee sinne isälleen lauantaina ja lähtee sunnuntaina niin sillä ei ole vitunkaan väliä, onko ne hiukset äitipuolen mielestä likaiset tai ei. Isän aito kiinnostus lapsesta on tärkeämpää.
Ja se puuttuu. Täysin.
Ei täällä saa puolueettomia mielipiteitä, jos mainitsee olevansa äitipuoli. Valitan, mammoilla iskee äitipuoliraivo ja -hurmio ja vaikka palvoisit maata lapsipuolen jalkojen alla, olet huono ihminen ja aina väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Jos se teini tulee sinne isälleen lauantaina ja lähtee sunnuntaina niin sillä ei ole vitunkaan väliä, onko ne hiukset äitipuolen mielestä likaiset tai ei. Isän aito kiinnostus lapsesta on tärkeämpää.
Ja se puuttuu. Täysin.
Olen tästä eri mieltä. Siis en tuosta isän välittämisestä, se on ikävä juttu ja vaikea sanoa, miksi näin on. Onko isä tunnekylmä vai onko äiti ollut niin mahdoton, ettei suhde ole pystynyt muodostumaan vai joku näiden yhdistelmä.
Mutta jos teini on selvästi likainen, pesulle kuuluu mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Jos se teini tulee sinne isälleen lauantaina ja lähtee sunnuntaina niin sillä ei ole vitunkaan väliä, onko ne hiukset äitipuolen mielestä likaiset tai ei. Isän aito kiinnostus lapsesta on tärkeämpää.
Ja se puuttuu. Täysin.
Olen tästä eri mieltä. Siis en tuosta isän välittämisestä, se on ikävä juttu ja vaikea sanoa, miksi näin on. Onko isä tunnekylmä vai onko äiti ollut niin mahdoton, ettei suhde ole pystynyt muodostumaan vai joku näiden yhdistelmä.
Mutta jos teini on selvästi likainen, pesulle kuuluu mennä.
Ei. Koska sitten se tilanne on taas sitä että jumitutaan suihkuun ja ooika saa ainoastaan ja vain viestiä että ei kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja mitä se isä on tehnyt sen eteen että hänellä olisi läheisempi suhde lapseensa? Miksei ole taistellut nähdäkseen lasta enemmän? Ja puhelin ja muut yhteydenpitovälineet on myös keksitty. Mutta ainiin, sehän edellyttäisi että isää kiinnostaisi.
Kyllä on kuule nekin kokeiltu. Ja mistä tiedät, ettei hän ole taistellut? Kyllä on. Jossain kulkee raja jaksamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä kannattaa peilata siihen, mitä käytöstä odottaisi omalta lapselta. Ja toisaalta miten kohtelisi omaa lasta erilaisissa tilanteissa, sekä hyvässä että pahassa.
Itse äitipuolena olen pyrkinyt vaatimaan suunnilleen samoja asioita lapsipuoleltani kuin kahdelta omaltanikin. Ja toisaalta sallinut hänelle samanlaisia asioita iän mukaan. Rakastamaan en kykene samalla tavalla, mutta ystävällinen olen, lohdutan ja autan tarvittaessa jne mitä nyt normaali aikuinen tekee suhteessa lapsiin ja nuoriin.
Sille ei kauheasti mitään voi, että kun käytössä on se 4pv kuukaudessa suurinpiirtein, että ihmeitä siinä ei kasvattamaan pysty. Pyrkiä luomaan tunne siitä, että nuori on tervetullut, häntä kaivataan mutta hänen tulee elää talon tavoilla. Ei se ihan helppoa ole, mutta senhän varmaan jokainen tiedostaa, kun uusperheeseen lähtee.
Niin, uskoisin että jokainen täyspäinen ihminen joka uusperheeseen ryhtyy, yrittää ihan aidosti parhaansa. Se vaan, että kun vuosi vuoden perään jatkuvasti lytätään, vähätellään, kävellään yli omassa kodissa, jossain vaiheessa vaan mitta täyttyy. Yrittää olla johdonmukainen, ystävällinen ja häiritsemättä isän ja lapsen suhdetta ja silti vaan pitäisi olla enemmän ja parempi ja on ansainnut niin äidin kuin lapsen kuin puolen sukua vihat pelkällä olemassaolollaan. Kaikki vanhempien kyvyttömyys peilataan siihen "puolivanhempaan".
En siis itse ole uusperheellinen, mutta aika monta tapausta sivusta nähnyt, missä ihan aidosti mentiin yhteen hyvin aikein ja avoimin mielin, mutta totuus oli jotain ihan muuta.
Näin tässäkin. Onnistuit hienosti kiteyttämään tunnelmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Jos se teini tulee sinne isälleen lauantaina ja lähtee sunnuntaina niin sillä ei ole vitunkaan väliä, onko ne hiukset äitipuolen mielestä likaiset tai ei. Isän aito kiinnostus lapsesta on tärkeämpää.
Ja se puuttuu. Täysin.
Olen tästä eri mieltä. Siis en tuosta isän välittämisestä, se on ikävä juttu ja vaikea sanoa, miksi näin on. Onko isä tunnekylmä vai onko äiti ollut niin mahdoton, ettei suhde ole pystynyt muodostumaan vai joku näiden yhdistelmä.
Mutta jos teini on selvästi likainen, pesulle kuuluu mennä.
Teini on tullut meille selkeästi likaisissa vaatteissa, hieltä haisevana. Kertonut ettei ole käynyt VIIKKOON suihkussa, vaikka koulussa on ollut liikuntatuntejakin. Teini-iässä hormonit pitävät huolen siitä, että hikeä ja paskaa pukkaa. Kyllä siellä suihkussa on ihan syytä käydä. Mielestäni hygieniavalistuskin kuuluu vanhemman tehtäviin.
Tämän lapsen äiti on omalla mahdottomuudellaan pitänyt huolen, ettei suhdetta ole päässyt muodostumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan...Jos hermo ei tuon vertaa pidä kannatta lähteä muualle!
Kyllä se on se lapsi, joka ei vain enää tule meille. Minä en mene minnekään.
Eikä ole menossa lapsikaan, joten...
Jaxuhaleja<3
Mies on harkinnut vaihtoehtoa, ettei lapsi enää tulisi meille. Toki lapsi on edelleen olemassa, mutta ei tule ainakaan meille. Miksi kaikki aina olettavat, että lapsi on se jonka jokainen vanhempi laittaa ykköseksi?
Tässä on kaksi kusipäätä löytäneet toisensa. Ap ja miehensä. Yök. Toivottavasti ette ole lisääntyneet.
Melko mustavalkoista ajattelua. En koe olevani kusipää, vaikka en siedäkään mieheni lasta. Olen yrittänyt matkan varrella aika paljon sekä tehnyt uhrauksia. Jos toinen osapuoli ei missään vaiheessa tule vastaan, niin jossain vaiheessa se halu yrittää loppuu.
Tule vastaan? Se toinen osapuoli on lapsi ja te olette aikuisia. Toivon todella että tämä on vaan trolli.
Se toinen osapuoli on teini, ei lapsi. Teini on matkalla kohti aikuisuutta kovaa vauhtia ja asteittain häneltä voi alkaa aikuismaista käytöstä odottaa. Ei kohtuuttomia, mutta ei myöskään sallia mitään 5-vuotiaan käytöstä. 14-vuotiaat ovat kyllä monesti hankalia, mutta siltikin siinä iässä, että vastuu omasta käytöksestä ja omista reaktioista kasvaa päivä päivältä.
Läheisen ihmisen herjaaminen, takanapäin panettelu ja jättämisellä uhkailu se onkin aikuista. Ja säännöistä nillittäminen ja toisen hygieniaan sekaantuminen.
Jos nyt unohdetaan nuo muut, miksi kodin sääntöjen noudattamisen odottaminen olisi nillittämistä?
Kodin säännöt ja kodin säännöt.
Jos se teini yleensä vielä suostuu tuon isän irvikuvan luo niin onko todellakin tärkeintä nillittää esim suihkusta tms?
Joku voisi väittää, että on lasun paikka, jollei huolehdi lapsen hygieniasta.
No ei ole jos lapsi ei käy suihkussa joka päivä. Oma atoopikkoni ei käy.
Ei minunkaan, vaikkei edes ole atoopikko, mutta jos hiukset ovat selkeästi likaiset, ihan tasan tarkkaan pakotan suihkuun tai jos haisee hielle tms. Ja vaatteet menevät vaihtoon, jos ovat tahraiset jne.
Jos se teini tulee sinne isälleen lauantaina ja lähtee sunnuntaina niin sillä ei ole vitunkaan väliä, onko ne hiukset äitipuolen mielestä likaiset tai ei. Isän aito kiinnostus lapsesta on tärkeämpää.
Ja se puuttuu. Täysin.
Olen tästä eri mieltä. Siis en tuosta isän välittämisestä, se on ikävä juttu ja vaikea sanoa, miksi näin on. Onko isä tunnekylmä vai onko äiti ollut niin mahdoton, ettei suhde ole pystynyt muodostumaan vai joku näiden yhdistelmä.
Mutta jos teini on selvästi likainen, pesulle kuuluu mennä.
Teini on tullut meille selkeästi likaisissa vaatteissa, hieltä haisevana. Kertonut ettei ole käynyt VIIKKOON suihkussa, vaikka koulussa on ollut liikuntatuntejakin. Teini-iässä hormonit pitävät huolen siitä, että hikeä ja paskaa pukkaa. Kyllä siellä suihkussa on ihan syytä käydä. Mielestäni hygieniavalistuskin kuuluu vanhemman tehtäviin.
Tämän lapsen äiti on omalla mahdottomuudellaan pitänyt huolen, ettei suhdetta ole päässyt muodostumaan.
Ei kuulu sinulle.
Miksi isä ei tee laatensuojeluilmoitusta ja hae itselleen huoltajuutta? Ai niin. On helpompi vaan möllöttää siellä bunkkerissa.
Alue: Aihe vapaa
Ja mitä se isä on tehnyt sen eteen että hänellä olisi läheisempi suhde lapseensa? Miksei ole taistellut nähdäkseen lasta enemmän? Ja puhelin ja muut yhteydenpitovälineet on myös keksitty. Mutta ainiin, sehän edellyttäisi että isää kiinnostaisi.