Äitipuolta ärsyttää
Aina kun äitipuoli tällä palstalla kertoo ärtymyksestään puolisonsa lapseen, niin täällä alkaa jumalaton show, jossa kehotetaan äitipuolta väistymään syrjään. "Kun kuitenkin lapsi on aina se ykkönen". Voin kuule kertoa, että ei aina ole ja miksi edes pitäisikään olla.
Minun mieheni tapauksessa hänellä on yhteishuoltajuus lapseen. Lapsi käy meillä vain joka toinen vkonloppu. Jos silloinkaan. Aina silloin lapsi tulee meille, kun lähivanhemmalla on sellainen fiilis. Lapsen oikeuksilla ei ole niin väliä, eikä sillä mitä on yhteisesti sovittu. Äiti ei pyri edistämään yhteistä huoltoa, pimittää tietoa ja yrittää osaltaan vieraannuttaa selittämällä lapselleen, että isä on hylännyt lapsen jne. On täysin selvää, että jos lastaan näkee kuukaudesta sen 4 vrk, jos sitäkään, ei todellakaan ole mahdollista luoda hyvää isä-poika-suhdetta. Aina pojan meillä kyläillessä, aloitetaan aina nollasta. Eli siitä miten meillä ei valehdella, meillä korjataan omat jäljet, meillä ei näprätä kännykkää ruokapöydässä, meillä käydään suihkussa päivittäin ja meillä huomioidaan toiset sanomalla kiitos ja anteeksi. 14-vuotiaan luulisi osaavan, mutta kun ei. Vituttaa katsoa passiivisena sohvalla makaavaa finninaamaa, joka ei mistään yrityksistä huolimatta osoita mitään aktiivisuutta mihinkään. Jos meillä ei kiinnosta vierailla, niin jäisi helvetti kotiin. Olen lopen kyllästynyt tuohon kotiini tunkeutujaan. Miksi minä jaksaisin yrittää, jos toinen ei näe mitään vaivaa. On myöskin turhauttavaa kerätä hänen äitinsä tekemää paskaa kasvatustyön mätähedelmää. Sen ymmärrän, että lapsi ei ole paha, vaan lapsen käytös on peruja kotoa saadusta kasvatuksesta.
En ole vaatinut miestäni hylkäämään lastaan, vaikka henkilökohtaisesti olisin iloinen, jos en enää koskaan näkisi koko kakaraa. Mies kuitenkin itse ilman mitään ilmoitti, että hän arvottaa minut elämässään korkeammalle kuin lapsensa. Suurin osa mammoista täällä alkanee räksyttämään, että onpa kamala mies. Minä ymmärrän. Jos et ole saanut tosiasiallista mahdollisuutta olla isä, niin ei voi odottaa automaattista kiintymystä ja rakkautta vain siksi, että hänessä on kasa samoja geenejä.
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Niin. Miksi ette juttele hänen kanssaan? Miksi ette sivuuta pinnallisia käyttäytymisiä ja ole ihmisiä tälle ihmiselle, jolla käytännössä on vain se äiti, joka välittää? Mitä nuori elämästä ajattelee? Miten hän itse suhtautuu asioihin? Mitä mieltä hän mistäkin on? Miksi ette välitä?
Miksi teet oletuksi, ettemme olisi yrittäneet? Ei se äiti oman käyttäytymisen perusteella kovin paljon välitä. Olemme yrittäneet lapselle sanoa, ettemme voi auttaa häntä, ellemme tiedä mikä hänellä on pielessä. Tuo tyyppi on kuin joku autisti, ei puhu mitään. Ehkä korkeintaan kyllä tai ei. Monenlaisia lähestymistapoja on yritetty.
Se lapsi vaistoaa vihamielisyytesi. En minäkään puhua pukahtaisi isän uudelle pirttihirmulle, joka selkeästi inhoaa minua. Katso peiliin, ap. Siellä se ongelmien syy on.
Lapsi ei varmasti vaistoa vihamielisyyttä. Se on aina niin helppoa syyttää äitipuolta sen sijaan, että oneglmien syy nähtäisiin siellä, missä se todellisuudessa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Kielenkäyttösi paljastaa sinut trolliksi. Hyvin harvassa on ne sydämettömät ilkiöt jotka nimittävät puolison lasta räkänokaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kertoo ap.sta paljon.
Ensinnäkin haukut pojan äidin todella ala-arvoisin sanoin. Mieti ennen kuin puhut! Teini voi kotona käyttäytyä todella hyvin mutta teinit myös kokeilee rajojaan. Sen perusteella mitä kerroit pojan isästä, poika voi myös olla hyvinkin pettynyt ettei isä välitä hänestä ja näyttää sen käytöksellään enkä ihmettele.
Varsinaisen pissapään kanssa olet parisuhteessa, itse en katsoisi hetkeäkään.
Höpöhöpö. Näitä käytöshäiriöitä on lapsella jatkuvasti koulussa. Kouluarvosanat ovat surkeita. Jatkuvasti Wilma täynnä muistutuksia huonosta käytöksestä, tekemättömistä läksyistä, unohtuneista tavaroista jne. Nämä asiat kuuluvat lähivanhemman tehtäviin hoidettaviksi. Näistä asioista on kirjoitettu Wilmassa on jo vuosia, eikä mitään kehitystä ole tapahtunut. Tämä lapsi ei meillä kapinoi, ei vain osaa käyttäytyä ja on passiivinen. Ikään kuin olisi autisti.
Pojan isä ei ole mitenkään viestinyt käytöksellään, etteikö välittäisi pojasta. Ihan turha nyt kaikkien täällä jauhaa, miten lapset aistivat. Eivät ne kaikkea aisti.
En koe miestäni kusipääksi, vaan olosuhteiden uhriksi.
Paha äitipuoli ei taida olla pelkkä myytti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei teinit loikoile sohvalla vaan omassa huoneessaan.
Teinillä ei varmaan ole tuolla sitä omaa huonetta.
Itse asiassa hänellä on meillä oma huone. Miettikää, räkänokka käy meillä vain n. 4 vrk per kk ja me olemme resurssoineet yhden huoneen vain ja ainoastaan hänen käyttöönsä.
Kielenkäyttösi paljastaa sinut trolliksi. Hyvin harvassa on ne sydämettömät ilkiöt jotka nimittävät puolison lasta räkänokaksi.
Ennemmin nimittelen vastenmielistä lapsipuoltani täällä anonyymisti kuin lapselle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoli ei taida olla pelkkä myytti.
En koe olevani paha. Mielestäni tarinan pahis on lapsen äiti.
Minusta on kyllä väärin puuttua toisen ihmisen hygieniaan. Esimerkiksi minä en voi käydä joka päivä suihkussa ihoni takia, se kuivuu ja halkeilee ja haavautuu todella kipeästi, eivätkä mitkään voiteet auta siihen. Mieti asia niin, että poika vain ilmoittaisi teille, että nyt te peseydytte tällä tavalla tai alatte käyttämään tuotetta x hygienian hoidossa. Muuhun en jaksa ottaa kantaa, tuo vain pisti silmään, kun kaikki eivät vain voi käydä joka päivä suihkussa.
Vierailija kirjoitti:
Hei mä ymmärrän! Olin itse samassa tilanteessa seitsemän vuotta. Joka vtun päivä vääntöä lapsen äidin kanssa aivan kaikesta mahdollisesta, kiristämistä, uhkailua, mustamaalaamista ja pskanjauhantaa. Aina kun lapsi tuli, aloitettiin alusta. Just siitä, että suihkussa käydään, vessan jälkeen pestään kädet, kiitetään, pyydetään anteeksi, ei lyödä, ei kiusata koiraa, kotiin tullaan silloin kun on sen aika, ei kiroilla tai haukuta muita, puhelinta ei räplätä 24/7. Meillä lapsi tosin oli viikko-viikko. Monta vuotta yritin alkuun. Lopulta uuvuin totaalisesti koko touhuun ja lähdin.
Mä uskon, että näistä vastanneista ei monikaan ole itse ollut vastaavassa tilanteessa. Kyllä siinä alkaa pikkuisen hymy hyytymään, kun toisen lapsi yökkii sun tekemälle ruoalle, kiukuttelee, on ylimielinen, haukkuu sua läskiksi, potkii ohimennen koiraa ja rikkoo tahalteen kaiken mihin koskee, mikään ei kelpaa, aina vingutaan vastaan ja ollaan kiittämättömiä.
Kylmät väreet menee kun ajattelee sitä aikaa. Erosta on nyt kaksi vuotta. Se oli elämäni paras päätös. Älytön taakka putosi harteilta.
Tämä lapsi ei sentään ole vihamielinen mua kohtaan. Olen tosissani pohtinut eroa, mutta mies on sanonut, että ennemmin lapsen tulot meille perutaan tai harvennetaan. En koe tässä mitään omantunnontuskia, että suostun tähän. Olemme kuitenkin yrittäneet monia erilaisia lähestymistapoja, eikä mikään ole toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kyllä väärin puuttua toisen ihmisen hygieniaan. Esimerkiksi minä en voi käydä joka päivä suihkussa ihoni takia, se kuivuu ja halkeilee ja haavautuu todella kipeästi, eivätkä mitkään voiteet auta siihen. Mieti asia niin, että poika vain ilmoittaisi teille, että nyt te peseydytte tällä tavalla tai alatte käyttämään tuotetta x hygienian hoidossa. Muuhun en jaksa ottaa kantaa, tuo vain pisti silmään, kun kaikki eivät vain voi käydä joka päivä suihkussa.
Tällainen asia on otettu kyllä tässä hygieniakasvatuksessa huomioon. Hän on teini-ikäinen poika, joka hikoilee voimakkaasti ja jonka tukka rasvoittuu vahvasti. Silloin suihkussa käydään joka päivä. Ainakin meillä.
Säälittää hirveästi nämä lapset joiden elämä on vedetty ihan pyytämättä ja yllättäen ihan solmuun ja sitten haukutaan kun lapsi ei osaa käyttäytyä kypsästi. Suomalaiset miehet ovat vielä niin munattomia että uuden akan annetaan mollata lasta eikä itse osata yhtään huolehtia suhteesta OMAAN LAPSEEN. Tosi helmi mies, siinä on taas vakka löytänyt kantensa.
Vierailija kirjoitti:
Säälittää hirveästi nämä lapset joiden elämä on vedetty ihan pyytämättä ja yllättäen ihan solmuun ja sitten haukutaan kun lapsi ei osaa käyttäytyä kypsästi. Suomalaiset miehet ovat vielä niin munattomia että uuden akan annetaan mollata lasta eikä itse osata yhtään huolehtia suhteesta OMAAN LAPSEEN. Tosi helmi mies, siinä on taas vakka löytänyt kantensa.
Miksi se vika haetaan siitä miehestä? Miksi vikaa ei koskaan nähdä siinä lapsen äidissä, joka on harjoittanut vuosikaudet vieraannuttamista? Jos eroissa kumpikin osapuoli miettisi lapsen parasta, pystyttäisiin lapsen huoltoa YHDESSÄ hoitamaan asiallisesti erosta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kertoo ap.sta paljon.
Ensinnäkin haukut pojan äidin todella ala-arvoisin sanoin. Mieti ennen kuin puhut! Teini voi kotona käyttäytyä todella hyvin mutta teinit myös kokeilee rajojaan. Sen perusteella mitä kerroit pojan isästä, poika voi myös olla hyvinkin pettynyt ettei isä välitä hänestä ja näyttää sen käytöksellään enkä ihmettele.
Varsinaisen pissapään kanssa olet parisuhteessa, itse en katsoisi hetkeäkään.Höpöhöpö. Näitä käytöshäiriöitä on lapsella jatkuvasti koulussa. Kouluarvosanat ovat surkeita. Jatkuvasti Wilma täynnä muistutuksia huonosta käytöksestä, tekemättömistä läksyistä, unohtuneista tavaroista jne. Nämä asiat kuuluvat lähivanhemman tehtäviin hoidettaviksi. Näistä asioista on kirjoitettu Wilmassa on jo vuosia, eikä mitään kehitystä ole tapahtunut. Tämä lapsi ei meillä kapinoi, ei vain osaa käyttäytyä ja on passiivinen. Ikään kuin olisi autisti.
Pojan isä ei ole mitenkään viestinyt käytöksellään, etteikö välittäisi pojasta. Ihan turha nyt kaikkien täällä jauhaa, miten lapset aistivat. Eivät ne kaikkea aisti.
En koe miestäni kusipääksi, vaan olosuhteiden uhriksi.
Jaaha vai niin! Miettiikö yhtään kukaan saati kyselee pojalta, miksi hänellä on paha olla? Helpompi tietty vaan haukkua ja syyllistää äiti. Pojan käytös ikävä kyllä kertoo voimakkaastakin pahasta olosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä aloitus kertoo ap.sta paljon.
Ensinnäkin haukut pojan äidin todella ala-arvoisin sanoin. Mieti ennen kuin puhut! Teini voi kotona käyttäytyä todella hyvin mutta teinit myös kokeilee rajojaan. Sen perusteella mitä kerroit pojan isästä, poika voi myös olla hyvinkin pettynyt ettei isä välitä hänestä ja näyttää sen käytöksellään enkä ihmettele.
Varsinaisen pissapään kanssa olet parisuhteessa, itse en katsoisi hetkeäkään.Höpöhöpö. Näitä käytöshäiriöitä on lapsella jatkuvasti koulussa. Kouluarvosanat ovat surkeita. Jatkuvasti Wilma täynnä muistutuksia huonosta käytöksestä, tekemättömistä läksyistä, unohtuneista tavaroista jne. Nämä asiat kuuluvat lähivanhemman tehtäviin hoidettaviksi. Näistä asioista on kirjoitettu Wilmassa on jo vuosia, eikä mitään kehitystä ole tapahtunut. Tämä lapsi ei meillä kapinoi, ei vain osaa käyttäytyä ja on passiivinen. Ikään kuin olisi autisti.
Pojan isä ei ole mitenkään viestinyt käytöksellään, etteikö välittäisi pojasta. Ihan turha nyt kaikkien täällä jauhaa, miten lapset aistivat. Eivät ne kaikkea aisti.
En koe miestäni kusipääksi, vaan olosuhteiden uhriksi.
Jaaha vai niin! Miettiikö yhtään kukaan saati kyselee pojalta, miksi hänellä on paha olla? Helpompi tietty vaan haukkua ja syyllistää äiti. Pojan käytös ikävä kyllä kertoo voimakkaastakin pahasta olosta.
On kysytty, mutta kun ei vastaa. On sadat kerrat sanottu, ettei voida auttaa, ellei kerro mikä on hätänä. Pojan äiti on kyllä syyllinen pahaan oloon. Ainakin osittain. Siellä kotona ei voi olla kaikki ihan kunnossa, sen mekin tajuamme. Mutta jossain kulkee raja, mihin asti sitä jaksaa yrittää.
Sillä on merkitystä, miten kysytään. Ja miten muuten kommunikoidaan. Jos jo lähtökohtaisesti asetelma on sellainen ettei vuorovaikutustilanteessa ole kaksi tasa-arvoista ihmistä keskustelemassa, vaan toinen ottaa sellaisen roolin, että on jotenkin yläpuolella/parempi/tietävämpi tms., ei keskustelusta tule yhtään mitään. AP:n kirjoituksista tulkitsen, että ilmapiiri on huono eikä lasta oikeasti kohdata aidosti. Luulen myös, että AP:n ja miehen keskustelu- ja tietoisuustaidot tunteista eivät ole ihan sillä tasolla mitä pitäisi, jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin. Ei 14-vuotiasta lasta voi hylätä mistään tällaisesta syystä, mitä tässä keskustelussa on otettu esiin. Kyseessä on lapsi, joka on vanhemmistaan riippuvainen. Vanhemmat ovat hänet tehneet, ja vanhemmat hoitakoot asiat kunnolla. Myös äitipuolella on ihan samanlainen vastuu, kun leikkiin on ryhtynyt. On itsekästä ja anteeksiantamatonta käytöstä hylätä lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoli ei taida olla pelkkä myytti.
En koe olevani paha. Mielestäni tarinan pahis on lapsen äiti.
Ja lapsen isä.
Vierailija kirjoitti:
Sillä on merkitystä, miten kysytään. Ja miten muuten kommunikoidaan. Jos jo lähtökohtaisesti asetelma on sellainen ettei vuorovaikutustilanteessa ole kaksi tasa-arvoista ihmistä keskustelemassa, vaan toinen ottaa sellaisen roolin, että on jotenkin yläpuolella/parempi/tietävämpi tms., ei keskustelusta tule yhtään mitään. AP:n kirjoituksista tulkitsen, että ilmapiiri on huono eikä lasta oikeasti kohdata aidosti. Luulen myös, että AP:n ja miehen keskustelu- ja tietoisuustaidot tunteista eivät ole ihan sillä tasolla mitä pitäisi, jotta tilanteessa päästäisiin eteenpäin. Ei 14-vuotiasta lasta voi hylätä mistään tällaisesta syystä, mitä tässä keskustelussa on otettu esiin. Kyseessä on lapsi, joka on vanhemmistaan riippuvainen. Vanhemmat ovat hänet tehneet, ja vanhemmat hoitakoot asiat kunnolla. Myös äitipuolella on ihan samanlainen vastuu, kun leikkiin on ryhtynyt. On itsekästä ja anteeksiantamatonta käytöstä hylätä lapsi.
Tilanteet eivät ole menneet kuvailemallasi tavalla. Mielestäni tässä tilanteessa on ok heittää hanskat tiskiin. Isä jatkaa elareiden maksamista kuten ennenkin. Isän rooli lapsen elämässä ei ole muutenkaan olosuhteiden vuoksi ollut kovinkaan oleellinen. Minulla taasen ei ole lasta kohtaan mitään velvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha äitipuoli ei taida olla pelkkä myytti.
En koe olevani paha. Mielestäni tarinan pahis on lapsen äiti.
Ja lapsen isä.
Ei. Hän on resursseihinsa nähden jaksanut yllättävän paljon taistella toisenlaisten ratkaisujen puolesta. Valitettava tosiasia on se, että lähivanhempi voi toimia lähes miten haluaa.
Yleensä en tämmöiseen ota kantaa, mutta omat vanhempani aikanaan ovat eronneet ja jäin isän luo, joka löysi uuden naisen. Voin sanoa, että tämä oli pskinta aikaa teini-ikäiselle. Vanhempien ero on muutenkin niin kova pala, että itse vaivuin todella syvälle masennukseen. En tuntenut oloani turvalliseksi kotona isän naisystävän takia, joka selvästi vihasi meitä lapsia. Ja kun sanot ettei lapsi aisti kaikkea nii usko tai älä KYLLÄ MUUTEN AISTII.
Ja oletko ajatellut sellaista mahdollisuutta, että ehkä lapsi on niin etäinen, koska tietää, ettei ole haluttu tai tervetullut muutenkaan. Tai ehkä hän todellakin on masentunut tai kärsii muuten vain, ja sen takia käyttäytyy tällä tavalla.
Sellainen muistutus, että SINUN kuuluisi olla se AIKUINEN. Kuulostaa siltä,ettei näin ole vaan tässä taas vaihteeksi on käynyt niin, että itsekeskeinen ja mustasukkainen, oman elämänsä marttyyri on löytänyt juuri oikean ympäristön ruokkiakseen tätä paskamaista minäkuvaansa.
Toivottavasti saat vielä opetuksen tästä ja kadut näitä järkyttäviä asioita mitä puhut MIEHESI LAPSESTA ja hänen äidistään.
Eikai tässä voi muutakuin toivoa, että tällaiset paskamaiset narsistit kuten ap, eivät lisäänny enempää.
Hei mä ymmärrän! Olin itse samassa tilanteessa seitsemän vuotta. Joka vtun päivä vääntöä lapsen äidin kanssa aivan kaikesta mahdollisesta, kiristämistä, uhkailua, mustamaalaamista ja pskanjauhantaa. Aina kun lapsi tuli, aloitettiin alusta. Just siitä, että suihkussa käydään, vessan jälkeen pestään kädet, kiitetään, pyydetään anteeksi, ei lyödä, ei kiusata koiraa, kotiin tullaan silloin kun on sen aika, ei kiroilla tai haukuta muita, puhelinta ei räplätä 24/7. Meillä lapsi tosin oli viikko-viikko. Monta vuotta yritin alkuun. Lopulta uuvuin totaalisesti koko touhuun ja lähdin.
Mä uskon, että näistä vastanneista ei monikaan ole itse ollut vastaavassa tilanteessa. Kyllä siinä alkaa pikkuisen hymy hyytymään, kun toisen lapsi yökkii sun tekemälle ruoalle, kiukuttelee, on ylimielinen, haukkuu sua läskiksi, potkii ohimennen koiraa ja rikkoo tahalteen kaiken mihin koskee, mikään ei kelpaa, aina vingutaan vastaan ja ollaan kiittämättömiä.
Kylmät väreet menee kun ajattelee sitä aikaa. Erosta on nyt kaksi vuotta. Se oli elämäni paras päätös. Älytön taakka putosi harteilta.