Edustusrouvan päiväkirja - mitä mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Saa nähdä, mitä seuraa, kun Katan perhe kesällä vaihtaa maata.

No ei tunnu elämä kovasti helpottaneen maan vaihdoksen jälkeenkään. Edelleen on elämä niin vaikeaa ja voimia vievää, onneksi Bishkekissä on kuitenkin sushia myynnissä.

Vaikeaa tosiaan tuntuu olevan. Muutenkin todella harvassa ovat mielenkiintoiset postaukset. Tarkka kilometrikuvailu vesivahingosta... Ja silloin olisi halunnut vaan levätä, mutta pitikin sitten leikittää pikkukoiraa ja vahtia putkimesten työtä. Siinä meni lepopäivä. Rankkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa tosiaan tuntuu olevan. Muutenkin todella harvassa ovat mielenkiintoiset postaukset. Tarkka kilometrikuvailu vesivahingosta... Ja silloin olisi halunnut vaan levätä, mutta pitikin sitten leikittää pikkukoiraa ja vahtia putkimesten työtä. Siinä meni lepopäivä. Rankkaa.

On tosiaan ongelmat edustusrouvalla.

Vaikuttaa piilojuopolta joka etsii jotain merkityksellisyyttä blogin ja lasten avulla. Ei ystäviä yms.

Pikkukoira paljastukin aggressiiviseksi tapaukseksi, nyt edustusrouvan kaikki aika menee koirankoulutukseen-ja hoitoon. Ei kerkeä edes omia projekteja tehdä, vaikka lapsetkin on jo siinä iässä, etteivät tarvitse niin enää intensiivistä hoitoa ja valvontaa. Voi voi pikkukoira, kun estät edustusrouvaa toteuttamasta itseään.

Vähän ällistyttää nämä negatiivissävyiset kommentit. Minulle blogi on tarjonnut kiinnostavan ikkunan ihan toisenlaiseen elämään kuin mitä itse voisin kuvitella eläväni eikä kirjoittaja mielestäni repostele millään elämän rankkuudella.

Up

Jäi jotenkin vaivaamaan, miksi Sudanista ei kerrottu enempää. Nyt Kata kuvailee Kirgisiaa lähes paratiisiksi Sudaniin verrattuna, mikä kertoo toki paljon, Mutta kovin ulkopuoliseksi tuntuu asettautuvan eri maissa, tärkeintä on olla kotona ja levätä ja sitten uurastaa kaupassakäynti. Ei kerro mitään ystävistään, ei maan asukkaista, ei elämäntavasta. 

Olisin tosi mielelläni kuullut jotain sudanilaisten elämästä, mutta se jäi kertomatta. Toivottavasti Kirgisiassa tutustuu ihmisiin ja jopa kertoo heistä jotain, olisi kiva kuulla jotain oman perheen ja kodin ulkopuolelta. Nyt on muuten palannut blogiin taas se itsekehu, miten valtavan kiitollinen on, kun saa elää juuri niin kuin haluaa ja nähdä maailmaa,

Vierailija kirjoitti:

Jäi jotenkin vaivaamaan, miksi Sudanista ei kerrottu enempää. Nyt Kata kuvailee Kirgisiaa lähes paratiisiksi Sudaniin verrattuna, mikä kertoo toki paljon, Mutta kovin ulkopuoliseksi tuntuu asettautuvan eri maissa, tärkeintä on olla kotona ja levätä ja sitten uurastaa kaupassakäynti. Ei kerro mitään ystävistään, ei maan asukkaista, ei elämäntavasta. 

Olisin tosi mielelläni kuullut jotain sudanilaisten elämästä, mutta se jäi kertomatta. Toivottavasti Kirgisiassa tutustuu ihmisiin ja jopa kertoo heistä jotain, olisi kiva kuulla jotain oman perheen ja kodin ulkopuolelta. Nyt on muuten palannut blogiin taas se itsekehu, miten valtavan kiitollinen on, kun saa elää juuri niin kuin haluaa ja nähdä maailmaa,

Hän mainitsi joskus perheen asuessa Sudanissa, että siellä ei voi blogiin kirjoittaa maasta juuri mitään eikä kuvia voinut laittaa, sensuuri oli niin kova. Olisi todella ollut mielenkiintoista lukea enemmän Sudanista ja sudanilaisista.

Perhe asui kumminkin Sudanissa kuusi vuotta, mikä on pitkä aika ja iso osa elämästä. Mitähän jäi käteen? Rivien välistä olin aistivinani, että Kata inhosi ja kammoksui koko paikkaa. Koko ajalta ainoa kiva kuvaus oli postaus, jossa olivat jonkun toisen perheen kanssa aavikolla ja yöpyivät leirissä.

Olisi kiinnostavaa, jos kirjoituksissa mentäisiin oman perheen ulkopuolelle edes hitusen.  Olen seurannut Edustusrouvaa pitkään ja pannut merkille maailmankuvan pienenemisen vuosien varrella. Samalla blogi on menettänyt kiinnostavuuttaan. 

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiinnostavaa, jos kirjoituksissa mentäisiin oman perheen ulkopuolelle edes hitusen.  Olen seurannut Edustusrouvaa pitkään ja pannut merkille maailmankuvan pienenemisen vuosien varrella. Samalla blogi on menettänyt kiinnostavuuttaan. 

Itse kuulun hänen kanssaan samaan someryhmään missä juttelemme paljonkin ja siellä puhuu paljon vapaammin asioista kuin blogissaan. Esim. edellisessä asuinmaassaan oli tosi tarkkaa se mistä sait puhua vapaasti. 

Ei taida Afganistanin tilanne kiinnostaa Kirgisiassa.

Olen hyvällä mielellä, koska en ole ikinä seurannut yhdenkään rouvan nettipäiväkirjaa!

Ei inspiroi. Oman perheen tylsän elämän kuvausta.

Kun nuorin lapsi aloitti koulun, niin bloggaaja vihjasi, että nyt on aikaa omille projekteille, taisi jopa mainita työelämään paluusta. Mutta eipä ole oikein mitään tapahtunut, vaikka nuorinkin ollut koulussa jo muutaman vuoden. Juttuja lasten koulusta lähinnä.

Ainesta olisi mielenkiintoiseen blogiin, kun kohdemaat on noinkin erikoisia. Ei mitään ulkosuomalaisten perusmaita tyyliin Britannia, Saksa ja Yhdysvallat.

Kyllä näkee, miten pintapuolisesti saa mitään irti, kun ei ole itse työelämässä vaan könnää kotona.

Hyvin tylsää oman navan selostusta. Tuo paikka on suomalaisille sen verran eksoottinen, että olisi kiva nähdä kuvia muualtakin kuin edustusrouvan takapihalta ja kuulla juttuja muustakin kuin sieltä oman perheen sisältä. Voisi esitellä kaupunkia kuvineen, erilaisia paikallisia erikoisuuksia ja tapoja, ruokakauppoja jne, ne on minusta aina kiinnostavia. Kuvittelin, että kun pääsivät Afrikasta pois, että kirjoitusten aiheetkin laajenisivat siihen paikalliseen, mutta ei. Siellä vaan edelleen voivotellaan kuinka vaikeaa ja raskasta kaikki on.

Onkohan kyse läheisriippuvuudesta?

Jännää, että Kata bloggaa edelleen, vaikkei oikeastaan kerro yhtään mitään. Taito sekin!