Onko teillä sellaisia kavereita, joista ette oikeastaan pidä?

Vierailija kirjoitti:

Koen, että mulla vähän sama.

Tää tyyppi kans just tulleen löytää ja alistaa mua.

En tajua miten kehtaa.

Ajattelen, et oon meistä se fiksumpi yms.

En ymmärrä.

Kun yrität käyttäytyä fiksusti idiootin seurassa, niin hän tulkitsee sen luona käyttäytyä huonosti. Vältä tätä seuraa!

Ei ole tällä hetkellä. Mulla on kyllä ollut, mutta heti, kun olen tajunnut, ettei henkilö ole mun kaveruuden ja mun ajan arvoinen, olen tiputtanut heidät tietoisesti elämästäni pois. En ole näitä valintoja katunut kertaakaan. Yhden kohdalla olen pari kertaa miettinyt, että pitäisikö kysellä kuulumisia, mutta todennut hyvin nopeasti, ettei siinä olisi mitään järkeä. En halua häntä takaisin elämääni, koska en viihdy hänen seurassaan samalla tavalla kuin silloin joskus.

Mielestäni on aivan turhaa kuluttaa aikaa ja energiaa ihmisiin, joista ei oikeasti välitä. Uskon, että sen myös toinen osapuoli huomaa ja ei sekään kivaa ole. En kannusta ketään laittamaan välejä poikki heti ensimmäisestä ongelmasta tai jos vain hetken aikaa on mennyt huonosti. Tai jos tälle on jokin syy: esim. juuri tapahtunutta eroaan märehtivä kaveri ei välttämättä pitkään aikaan ole kovin mukavaa seuraa, mutta tämä on varmasti asia josta hän pääsee yli - ja jos ei meinaa, niin kaverin tehtävä on auttaa pääsemään. Ei siinä kohtaa välejä katkaista, koska kaveri on "tylsä ja puhuu vain itsestään". Mutta jos "normaalissa" tilanteessa kaveri ei enää ole ihminen, josta välität, jonka seurasta nautit ja jonka kanssa haluat pitää yhteyttä, niin kyllä suosittelen päästämään irti. Se on helpottavaa.

Ennen oli, mutta kun elämä vei heistä sitten erilleen, en tehnyt elettäkään pitääkseni yhteyttä ja jos joku heistä on yhteyttä ottanut, olen ollut kohtelias, mutta sen verran etäinen, että yhteydenpito on loppunut yhteen kertaan.

Up

Ei ole. Enää. Halveksujat, yleistäjät, valehtelijat, kuppaajat, olettajat, yhteyttäpitämättömät, selkärangattomat, läsnäolokyvyttömät, kostajat, nojoo tarviix selittää.

Elämä on.

Mieluummin istun rannalla varpaat vedessä ja tunnen lempeitä tuulia ja kalojen ajatukset.

On. Jotenkin vahingossa tutustuttiin lähemmin koulussa. Sittemmin olen tajunnut, että hän on tiukasti uskovainen, ja arvot sen mukaiset. Itselläni on löysähkö moraali eikä kiinnosta muiden tekemiset yhtään. Viimeistään siinä vaiheessa kun tein aviottoman lapsen (jonka isän kanssa kuitenkin yhdessä ollaan) olen ottanut etäisyyttä.

-

Olen se kaveri, josta joku porukassa ei pidä.

16. Kirjoittaja

Herätys.

Eihän ne halua olla sun kavereita eikä ystäviä, ne tahtoo vain seksiä.

-

Lähinnä harrastusten kautta tulee tavattua säännöllisesti ihmisiä, joista en niin välitä. Käyvät meillä käytännössä viikottain, suurin osa ajasta kuluu harrastukseen, mutta ennen sitä pitää kohteliaisuudesta vähän kuunnella jaarituksia toisen lemmikeistä tai isovanhemmista. Osa on miehen kanssa enemmänkin ystäviä.

On montakin tuttavaa, lähinnä työn kautta. Siis joista en pidä.

Mulla on joitain.

En tiedä, miksi jotkut pitävät minua hyvänäkin ystävänään, vaikka en koskaan ota yhteyttä, tee aloitteita ja olen vain kohtelias. Ehdotuksiin yhteisistä tekemisistä olen vastannut suoraan ei kiitos, en ehdi tai vain, että en tule. 

Hyviä ystäviä on joitakin, mutta he ovat aika kiireisiä ja kaipaisin lisääkin. Mutta noiden em. ihmisten kanssa en viihdy ja on syitä, etten edes pidä heistä. Eri syistä vaan joudutaan välillä samoihin paikkoihin ja tavataan sattumalta ja siitäkös ne innostuvat.

En ole mitenkään ihmeellisen vetovoimainen tai suosittu enkä ole yrittänyt kaveerata kenenkään kanssa, josta en pidä. Olen karsinut seurasta vuosien mittaan ihmisiä, joiden käsitys ystävyydestä vaati minulta lähinnä terapeuttina oloa mihin vuorokauden aikaan tahansa omasta elämästäni välittämättä jne. Viihdyn mieluummin yksin kuin huonossa seurassa, vaikka yksinäinen olenkin.

Pari on nytkin vielä jäljellä, jotka saavat karsiutua pois.

Kun tajusin, että en oikeastaan pidä kaveristani, se tapahtui sellaisessa tilanteessa, että olin juuri muuttamassa hänen omistamaansa asuntoon. Ei siinä oikein voinut panna välejä poikki.

Ja miksi en pidä hänestä? Ajattelemme asioista tosi eri tavalla. Hän tyrkyttää neuvoja, jotka eivät sovi minulle ollenkaan. Hän ei ota oikein todesta mitään mitä sanon ja yrittää väkisin nähdä minut ihan toisenlaisena ihmisenä kuin olen. Ja lisäksi hän on ollut tosi paska vuokranantaja.

Ei ole, toisista se on ilkeetä, mutta mä en jaksa esittää et kenestäkää tykkäisin. Niin toivon myös muiden kohtelevan mua. En jaksas myöskään kuluttaa aikaani mihkää, mistä en nauti (jos ei pakollisia tylsyyksiä kute ruuanlaitto lasketa). On kyllä kavereita, joita en jaksa kovin usein, mut harvakseltaan on kiva nähä.

Oli yksi kaveri, joka manipuloi koko ystäväpiiriä. En uskaltanut laittaa välejä poikki, koska pelkäsin että siitä alkaisi hirveä pskamyrsky, ja halusin pitää muut ystävät. Tajusin sitten kuitenkin ajan kanssa, että tähän kieroon kaveriin en halunnut olla yhteydessä, ja tuli ilmi että hän oli jo mustamaalannut minua vuosia, joten pistin reippaasti välit jäihin. Jouduin luopumaan myös yhteisistä ystävistä, koska he puhuivat minulle aina tästä pskanpuhujasta, ja jollain sairaalla tavalla ihannoivat häntä. Neuvona kaikille: Ei kannata jäädä roikkumaan ikäviin kavereihin. Tunnet kyllä jos jonkun ihmisen tapaamisen jälkeen jää itselle aina huono fiilis.

.

On ollut. Eräs vanha koulukaverini on periaatteessa ihan mukava, mutta ei valitettavasti kovinkaan mielenkiintoinen tai mielikuvituksellinen ihminen. Hän on aina tykännyt puhua lähinnä sellaisista arkisista asioista, jotka liittyvät hänen omaan elämäänsä. Itse olen sitten kuunnellut ja kommentoinut niitä juttuja. Nykyään näemme tosin vain muutaman kerran vuodessa, joten en tiedä, olemmeko varsinaisesti enää kavereita. Sitten taas eräs miespuolinen kaverini oli aikaisemmin aika ilkeä ja harrasti kaikenlaista vittuilua ja piikittelyä. Silloin en hänestä pitänyt ja otin etäisyyttä, mutta nykyään hän on onneksi mukavampi.