Onko miehesi tehnyt vuoksesi jotain joka on hänen mukavuusalueensa ulkopuolella?
Tajusin juuri ettei omani ole koskaan "uhrautunut". Ollaan oltu yhdessä 30 vuotta ja ollaan eletty aina niin ettei mieheni ole koskaan joutunut tekemään mitään itselleen epämiellyttävää. Ei ole tullut juhliin jos ei ole tuntunut hyvältä. Olen ollut monissa gäissä yksin. Ei tullut aikanaan neuvolaan eikä esim. vanhempain iltoihin. Ei ole katsastanut autoja eikä vienyt huoltoon. Ei käy ruokaostoksilla. Minun elämäni on ollut siis hänen palvelemistaan. Toki hän kotona tekee osan kotitöistä mutta remonttiakin on aina tehty hänen tärkeysjärjestyksensä mukaan. Hän ei oikeasti ole koskaan tehnyt mitään joka olisi tuntunut vähän epämiellyttävältä mutta on vaan pakko tehdä! Nyt kun olen tämän tajunnut tai olen sen kauan jo tiennyt mutta lasten takia sivuuttanut niin onkohan liittomme lainkaan rakkaussuhde ollutkaan vaan vain hoivasuhde? Minun puoleltani rakkaus - tiedänköhän edes mitä se on?
Kommentit (7)
En tiedä mieheni epämukavuusalueista. Yhdessä on aina päätetty mitä tehdään ja tehty kanssa niin. Kun mun selkä hajosi toisen muksun syntymän jälkeen , hoiti hän lapset, huushollin ja minut ja taatusti joutui tekemään juttuja, joita en itsekkään mielellään toisrlle tekisi. En siis pahimmillaan juuri pystynyt liikkumaan ja käymään esim vessassa yksin.
Ei. Kaikissa osa-alueissa tekee sen mikä itseään eniten kiinnostaa, mä teen sitten ne hänelle epämieluisat hommat. Mä hoidan lasten asiat, teen paskahommat kotitöistä, mies tekee joskus jotain pientä mistä ite tykkää, esim. laittaa joskus ruokaa. Miehen aikataulut on tärkeämmät kun mun, jos sovitaan vaikka että mies on kotona tiettyyn kellonaikaan olemassa lasten kanssa että mä pääsisin itselleni tärkeisiin menoihin, ei tää juuri koskaan onnistu kun mies suuttuu eikä tule ajoissa kotiin. Usein sitten itse oon myöhässä tai jätän menemättä, tai hankin ulkopuolisen lapsenvahdin.
Sama juttu muuten seksissä, mies ei tee mitään mikä menee oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, mut odottaa että minä menen (ja oon mennytkin)
Ääääh enpä oo miettinyt asiaa tältä kannalta aikaisemmin. Surullisen kuuloinen kirjoitus meidän arjesta 😞
Varmaan synnytyksessä oleminen. Toisaalta kuulemma tykkäsi olla ja suosittelee sitä kaikille. :D Mutta sitten perus arkiset asiat, kuten kaupassa käyminen, ahdistaa. Kyllä hän sellaisetkin hoitaa ulisematta, koska se on ihan reilua, että molemmat osallistuu.
Liian moderni mies. Näin se menee kun mennään tasa-arvoisesti suhteessa ei tule tehdä mitään, mikä itselle ei tunnu sopivalta - mentaliteetilla. Ennen oli kunnia-asia miehen hoitaa velvollisuutensa ja olla naisen rinnalla, nykyään senkin katsotaan kertovan miehen alentavasta asennoitumisesta naisiin. Tähän suuntaan muidenkin miesten asenteet tulee pikkuhiljaa hiipimään. Asutaan sitten vain eri katon alla ja vaihdetaan seksuaalisia palveluksia.
On hakenut yöllä mulle huoltoasemalta mehua kun sairastuin raskaana ollessa mahatautiin, on järjestellyt töitään niin että olen päässyt osallistumaan minulle tärkeisiin tilaisuuksiin, on osallistunut mukanani juhliin jotka hänelle itselleen ovat lähinnä rassaavia, on matkustellut kanssani vaikka se on enemmän minua varten, on joustanut ja taipunut paljonkin silloin kun olen sitä pyytänyt (esim. jos olen ollut kovin stressaantunut niin on ottanut selvästi enemmän vastuuta lapsista), on pitänyt kädestä kiinni sektiosalissa vaikka meinasi kupsahtaa niille sijoilleen, levittää mulle rasvaa selkään vaikka se rasvan tuntu käsissä aiheuttaa hänessä samanlaisen fiiliksen kun toisilla kynnet liitutaulussa. Vaikka mitä!
Mutta myös toisin päin.
Se ole mitään muuta tehnytkään kuin pyörinyt kanssani epämukavuusalueella :D Ihana mies <3
Huh. Mun mieheni on ollut samassa vessassa kun olen ripuloinut, koska olin niin heikossa hapessa, etten kyennyt itse liikkumaan yksin.
Putsaa myös minun hiukseni hajulukosta. Käy useimmin kaupassa ja kokkaa.